Rakentaminen on Suomessa suuren murroksen edessä. Vastuullisuusraportointia edellytetään yhä useammalta yritykseltä, EU-taksonomia kiristää rahoituksen kriteerejä ja hintaa, ja kiertotalouden tulisi … Lue lisää
Puheissa ja sosiaalisessa mediassa avotoimistot ja monitilatoimistot sekoittuvat keskenään. Avotoimistoja kohtaan esitetty kritiikki yleistetään virheellisesti koskemaan myös monitilatoimistoja. Monitilatoimistoja on kuitenkin kehitetty kompensoimaan avotoimistoissa ilmenneitä ongelmia. Mutta avotoimistoon lisätty puhelinkoppi ei vielä tee siitä monitilatoimistoa.
Ovatko sisäilmaongelmat Jyväskylässä jo täysin selätetty? Näin voisi ajatella, koska tällä hetkellä sisäilmaongelmista johtuvia väistöjä ei ole. Tämän tilanteen saavuttamiseksi … Lue lisää
Olin viime keväänä puhumassa lempiaiheestani eli ilmanvaihdosta terveystarkastajille. Sain evästykseksi nipun kysymyksiä, jotka liittyivät käyttäjien kokemuksiin ilmanvaihdon toiminnasta. Tarkentavia kysymyksiä … Lue lisää
Puhdas sisäilma, puhtaus ja hygienia ovat usein näkymättömiä, mutta ne muuttuvat näkyviksi, kun alan ammattilaista, siivoojaa, ei ole. Puhtausalan murros … Lue lisää
Sopu kolmikantaneuvotteluissa Käsittelin Rakennusten energiatehokkuusdirektiiviehdotusta blogikirjoituksessani (www.finvac.org) 27.3.2023. Silloin oli käytettävissä parlamentin esitys direktiiviksi, jossa esitettiin oleellisia kiristyksiä alkuperäiseen komission … Lue lisää
Suomalaiset ovat keksijäkansaa. Olemme ratkaisukeskeisiä. Meidät tunnetaan maailmalla vähäpuheisina, mutta luotettavina puurtajina. Tilanteisiin mennään ilman small talkia ja ne hoidetaan turhitta puheitta. Lasku tulee perästä. Tämä on näkynyt myös sisäilmaongelmien hoidossa.
Sisäilma-asioiden parissa toimii yli neljäsataa virassa olevaa terveydensuojelun asiantuntijaa eri puolilla Suomea. He työskentelevät erilaisissa valvonta-, ohjaus- ja lainsäädäntöön liittyvissä vastuurooleissa. Toimintaa ohjaa lainsäädäntö, johon on tulossa tulevaisuudessa muutoksia.
Energiatehokkuustoimet saivat vauhtia 1970-luvun öljykriisistä. Niiden sanotaan aiheuttaneen sisäilmaongelmia monilla eri tavoilla. Öljykriisin aikaan lyhyellä aikavälillä eniten ongelmia aiheutettiin väärin toteutetulla lisäeristämisellä, tuulettuvien alapohjien tuuletuksen heikentämisellä ja korvausilmareittien tukkimisella. Nyt uuden energiakriisin kynnyksellä onkin syytä pohtia, miten voimme ottaa opiksi menneestä.
Kesät 2018 ja 2021 ovat piirtyneet mieleen kaikkien aikojen hellekesinä, hyvässä ja pahassa. Pitkät hellejaksot kutsuivat ihmiset viettämään aikaa ulkona, ja samaan aikaan koettiin tukalaa oloa kotosalla ja nukkumisvaikeuksia yön kuumuudessa. Kesän sisälämpötila ei ole kuitenkaan pelkästään viihtyvyyskysymys, vaan rakennusten sisälämpötilalla on merkittävä vaikutus myös terveyteen.
Rakentamisen kiertotalouden edistäminen näkyy lukuisissa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa, mediassa sekä erilaisissa tilaisuuksissa – ja hyvä niin. Kiertotalouden käytännön toteuttaminen vaatii kuitenkin vielä ponnistuksia.
Sisäilmatilanteet voivat olla usein pitkittyneitä ja epäselviä. Sisäilmasta oireilu voi vaikuttaa terveyden lisäksi muuhun hyvinvointiin, kuten taloudelliseen tilanteeseen ja sosiaalisiin suhteisiin. Sisäilmasta oireiluun vaikuttavat monet erilaiset tekijät. Oireilun moninaisuus tuottaa haasteita sekä oireileville että heitä kohtaaville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Myös kohdennettujen palvelujen puute hankaloittaa kokemustiedon mukaan tuen saamista.
