Blogi

Puhdas sisäilma, puhtaus ja hygienia ovat usein näkymättömiä, mutta ne muuttuvat näkyviksi, kun alan ammattilaista, siivoojaa, ei ole. Puhtausalan murros … Lue lisää

Suomalaiset ovat keksijäkansaa. Olemme ratkaisukeskeisiä. Meidät tunnetaan maailmalla vähäpuheisina, mutta luotettavina puurtajina. Tilanteisiin mennään ilman small talkia ja ne hoidetaan turhitta puheitta. Lasku tulee perästä. Tämä on näkynyt myös sisäilmaongelmien hoidossa.

Kesät 2018 ja 2021 ovat piirtyneet mieleen kaikkien aikojen hellekesinä, hyvässä ja pahassa. Pitkät hellejaksot kutsuivat ihmiset viettämään aikaa ulkona, ja samaan aikaan koettiin tukalaa oloa kotosalla ja nukkumisvaikeuksia yön kuumuudessa. Kesän sisälämpötila ei ole kuitenkaan pelkästään viihtyvyyskysymys, vaan rakennusten sisälämpötilalla on merkittävä vaikutus myös terveyteen.

Sisäilmatilanteet voivat olla usein pitkittyneitä ja epäselviä. Sisäilmasta oireilu voi vaikuttaa terveyden lisäksi muuhun hyvinvointiin, kuten taloudelliseen tilanteeseen ja sosiaalisiin suhteisiin. Sisäilmasta oireiluun vaikuttavat monet erilaiset tekijät. Oireilun moninaisuus tuottaa haasteita sekä oireileville että heitä kohtaaville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Myös kohdennettujen palvelujen puute hankaloittaa kokemustiedon mukaan tuen saamista. 

Kuntaliiton mukaan merkittäviä sisäilmaongelmia on noin 18 prosentissa koulujen kokonaisneliömäärästä ja 10–30 prosenttia kunnista ilmoittaa kuntien rakennusten sisäilmatilanteen haastavaksi tai vaikeaksi. Sisäilman laatu erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa on siis syystäkin yksi kuntalaisten huolenaiheista. Tilannetta vaikeuttaa se, että terveydenhuollon asiantuntijat ja kunnan viranomaiset joutuvat tekemään työtään eri suunnista tulevien vaatimusten ristitulessa.

Indoor Air -konferensseja on järjestetty jo vuodesta 1978 ja ne ovat sisäilma-alan kansainvälisen kattojärjestön ISIAQin suurin konferenssisarja.

”Mitä ihmettä? Hulluinako meitä pidetään?”