Energiatehokkuustoimet saivat vauhtia 1970-luvun öljykriisistä. Niiden sanotaan aiheuttaneen sisäilmaongelmia monilla eri tavoilla. Öljykriisin aikaan lyhyellä aikavälillä eniten ongelmia aiheutettiin väärin toteutetulla lisäeristämisellä, tuulettuvien alapohjien tuuletuksen heikentämisellä ja korvausilmareittien tukkimisella. Nyt uuden energiakriisin kynnyksellä onkin syytä pohtia, miten voimme ottaa opiksi menneestä.
Kesät 2018 ja 2021 ovat piirtyneet mieleen kaikkien aikojen hellekesinä, hyvässä ja pahassa. Pitkät hellejaksot kutsuivat ihmiset viettämään aikaa ulkona, ja samaan aikaan koettiin tukalaa oloa kotosalla ja nukkumisvaikeuksia yön kuumuudessa. Kesän sisälämpötila ei ole kuitenkaan pelkästään viihtyvyyskysymys, vaan rakennusten sisälämpötilalla on merkittävä vaikutus myös terveyteen.
Rakentamisen kiertotalouden edistäminen näkyy lukuisissa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa, mediassa sekä erilaisissa tilaisuuksissa – ja hyvä niin. Kiertotalouden käytännön toteuttaminen vaatii kuitenkin vielä ponnistuksia.
Sisäilmatilanteet voivat olla usein pitkittyneitä ja epäselviä. Sisäilmasta oireilu voi vaikuttaa terveyden lisäksi muuhun hyvinvointiin, kuten taloudelliseen tilanteeseen ja sosiaalisiin suhteisiin. Sisäilmasta oireiluun vaikuttavat monet erilaiset tekijät. Oireilun moninaisuus tuottaa haasteita sekä oireileville että heitä kohtaaville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Myös kohdennettujen palvelujen puute hankaloittaa kokemustiedon mukaan tuen saamista.
Kuntaliiton mukaan merkittäviä sisäilmaongelmia on noin 18 prosentissa koulujen kokonaisneliömäärästä ja 10–30 prosenttia kunnista ilmoittaa kuntien rakennusten sisäilmatilanteen haastavaksi tai vaikeaksi. Sisäilman laatu erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa on siis syystäkin yksi kuntalaisten huolenaiheista. Tilannetta vaikeuttaa se, että terveydenhuollon asiantuntijat ja kunnan viranomaiset joutuvat tekemään työtään eri suunnista tulevien vaatimusten ristitulessa.
Filha ry:n asiantuntijat selvittivät, miten terveydenhuollon moniammatillista osaamista voitaisiin hyödyntää paremmin.
Indoor Air -konferensseja on järjestetty jo vuodesta 1978 ja ne ovat sisäilma-alan kansainvälisen kattojärjestön ISIAQin suurin konferenssisarja.
Otsikkoon on sisällytetty johdatteleva, haasteita asettava ja ihmetystäkin aiheuttava viesti. Voisivatko kiinteistönomistajien rakennusinvestointiohjelmat johtaa sisäympäristöissä pysyvään hyvinvointiin?
Mediasta saa lukea lähes joka päivä kirjoituksia rakennusten huonosta laadusta; koulujen huono sisäilma, vuotavat katot ja homeessa olevat alapohjat eivät yllätä enää ketään. On kyseessä uusi tai vanha rakennus, syyttävä sormi osoittaa lähes poikkeuksetta heti rakentajaan. Asiaa myöhemmin tutkittaessa vika voi löytyä jostain muualta, mutta näitä uutisointeja näkyy harvemmin.
Sisäolosuhteet ovat yksi tärkeä tekijä, joka vaikuttaa elämämme laatuun. Sisäilmaa ja sen laatua on tutkittu kauan. Suomi on edelläkävijä esimerkiksi Sisäilmastoluokituksessa sekä ilmanvaihdon merkityksen tunnistamisessa. Meillä myös lainsäädäntö määrää minimi-ilmanvaihdosta, joka ei itseasiassa ole niin itsestään selvyys kuin sen luulisi olevan.
Sisäilmaongelmat kuitenkin haastavat lasten tasa-arvoisten oppimismahdollisuuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumista.
