Ilmastonmuutos ja siihen liittyvä ilmakehän lämpeneminen aiheuttavat huolta eri puolilla maailmaa ja vaikuttavat meihin kaikkiin jollakin tavalla.
Yhdeksi mielenkiintoisimmista aiheista osoittautui kahden lääkärin, amerikkalaisen Stephanie Taylorin ja sveitsiläisen Walter Hugentoblerin ”The healing power of indoor air and material surfaces”.
18.–22.8.2019 Liettuan Kaunasissa Žalgiris Arenalla järjestetty ISES ISIAQ -konferenssi kokosi yhteen altistumis- sekä sisäympäristötutkijoita eri puolilta maailmaa.
Matkani EAACI-kongressiin (European Academy of Allergy and Clinical Immunology) Lissaboniin alkoi Kuopiosta, jossa teen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) lääketieteen opintojen ohella vierailevana tutkijana tutkimusta astman altistavista tekijöistä allergeenikomponenttien parissa.
Kesä 2018 piirtyi kaikkien mieleen kaikkien aikojen hellekesänä, hyvässä ja pahassa. Pitkät hellejaksot kutsuivat ihmiset viettämään aikaa ulkona ja rannoilla, ja samaan aikaan koettiin tukalaa oloa kotosalla ja nukkumisvaikeuksia yön kuumuudessa.
Keskustelu sisäilmaongelmien ympärillä käy kiivaana, ja lähes joka päivä uutisoidaan uusista sisäilmaongelmaisista kohteista, joissa ihmiset oirehtivat monin eri tavoin. Sisäilman haitallisuutta mittaavalle testille olisi kova kysyntä, ja myynnissä onkin jo muutama sisäilman toksisuutta eli myrkyllisyyttä mittaava testi.
Maaliskuun lopulla järjestetyillä Kemian Päivillä kuuntelin SYKE:n ja Kemian Seurojen järjestämää ympäristön kemikalisaatioon liittyvää luentosarjaa. Sarjaan liittyi monia kiinnostavia esityksiä, mutta varsinkin session avausluento arktisen alueen kemikalisaatiosta nostatti esiin muistoja opintojeni alkuvaiheilta 2000-luvun alusta.
Sisäilmayhdistyksen yksi tärkeimmistä tavoitteista on parantaa olemassa olevien kiinteistöjen sisäilman laatua. Tavoite on yhteinen ja kansallisesti ainutlaatuisen tärkeä, koska koko yhteiskunnan toiminta perustuu toimiviin tiloihin, joissa voidaan turvallisesti työskennellä, opiskella, harrastaa ja asua. Lisäksi näihin rakennuksiin on sidottu 45 % eli noin 365 mrd. € suomalaisesta kansallisvarallisuudesta.
Neljä vuotta sitten yritimme herätellä asukkaita radonmittauksiin neljässä kunnassa, joissa mittauksia oli tehty vähän, mutta mitatut pitoisuudet olivat selvästi suurempia kuin yleensä. Houkutukseksi tarjosimme ilmaisen radonmittauksen 200:lle ensimmäiseksi ilmoittautuneelle. Kampanjasta lähetettiin etukäteen tietoa paikallisille medianedustajille ja kunnan terveysvalvontaan. Media tarttui aiheeseen kaikissa kunnissa, ja terveystarkastajat veivät kampanjatiedotteita kuntien ilmoitustauluille.
Sisäilmastoluokitusta on jo usean vuosikymmenen ajan käytetty ansiokkaasti suunnittelussa. Olosuhdetavoitteiden asetannasta on tullut valitseva käytäntö, jossa useinkaan ei ole tyydytty pelkästään määräysten mukaiseen minimitasoon, vaan suunnittelussa tähdätään selvästi parempaan laatuluokkaan.
Rakentamisen Laatu RALA ry selvitti viime toukokuussa Rakennusvalvonnan henkilöiden ja RALAn sähköistä järjestelmää käyttäneiden kokemuksia Kuivaketju10-toimintamallin toiminnasta ja sen kehitystarpeista. Selvitys osoitti, että rakennushankkeeseen ryhtyvät tuntevat huonosti ympäristöministeriön asetuksen rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta. Tietoisuus kosteudenhallinnasta on kuitenkin lisääntynyt, ja yhteistyö rakennusalan arvoketjussa on parantunut.
This report focuses on the conference papers published in IA 2018 dealing with the Toxicant-Induced Loss of Tolerance (TILT) topic which was a special session intended to identify initiators and triggers of chemical intolerance (CI).
