Sopu kolmikantaneuvotteluissa Käsittelin Rakennusten energiatehokkuusdirektiiviehdotusta blogikirjoituksessani (www.finvac.org) 27.3.2023. Silloin oli käytettävissä parlamentin esitys direktiiviksi, jossa esitettiin oleellisia kiristyksiä alkuperäiseen komission … Lue lisää
Eurooppalaisen CEN-sisäilmastandardin uusimistyö on käynnistynyt. Eurooppalaisilla CEN-standardeilla pyritään yhtenäistämään käytäntöjä EU-maissa. Niiden merkitys on kasvanut samalla, kun yhteistyö EU-maiden välillä on tiivistynyt. Standardit ovat hyvä apuväline myös laatutasojen yhtenäistämiselle.
EU on systemaattisesti kiristänyt rakennusten energiatehokkuusvaatimuksia viimeisen 20 vuoden ajan, syyt ja tavoitteet ovat vuosien kuluessa muuttuneet. Nyt viimeisessä, parlamentin maaliskuussa 2023 hyväksymässä ehdotuksessa pyritään 55 %:n energian kulutuksen laskuun vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 1990 ja nollaemissiorakennuskantaan vuoteen 2050 mennessä.
Joulukuussa julkaistu, uudistettu SFS 5907 -standardi määrittelee akustisen laatuluokituksen sekä ohjeita erilaisten rakennus- ja tilatyyppien akustiikkasuunnitteluun. Standardin ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 2004, ja sillä on ollut merkittävä vaikutus suomalaisten rakennusten ääniympäristöön.
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu jo kolmannen kerran. Osana Euroopan Unionin ”Fit for 2055” -pakettiin kuuluu myös rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen, jossa yksi keino on Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kiristäminen.
Eurooppalaiset sisäilma- ja ilmanvaihtostandardit on tarkoitettu ohjaamaan rakennusten sisäilmasuunnittelua yhtenäisellä tavalla EU-maissa, viime vuosina erityisesti energiatehokkuustarkastelujen kannalta. Keskeinen standardi on EN 16798-1 ja sitä selittävä ja täydentävä tekninen raportti TR 16798-2.
Ympäristöministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle ehdotuksen hallituksen esitykseksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi. Uusi laki korvaisi nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain.
Pohjoismaat ovat perinteisesti olleet edelläkävijöitä laadukkaan sisäympäristön luomisessa. Siksi myös pohjoismainen yhteistyö ilmanvaihdon alalla on tänä päivänä yhä tärkeämpää, sillä haasteet ovat yhteisiä ja uutta tietoa tarvitaan.
Teollisia mineraalikuituja esiintyy pieninä pitoisuuksina lähes kaikissa rakennuksissa ja taajamien ulkoilmassa. Mineraalikuidut voivat aiheuttaa ohimeneviä ärsytysoireita silmissä, iholla ja limakalvoilla. Suomessa kuitupäästöjä selvitetään yleensä pinnoilta kerättävien näytteiden avulla.
Rakennuksen painesuhteiden hallinta on haaste, joka on erityisesti viime vuosina noussut esiin tiiviimmän ja energiatehokkaamman rakentamisen myötä. FINVAC järjesti huhtikuun alussa webinaarin aiheesta.
Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen III-osaa on päivitetty teollisten mineraalikuitujen näytteenoton ja tulosten tulkinnan osalta.
Säteilylaki ja siihen liittyvät asetukset uudistuivat joulukuussa 2018. Lain mukaan työnantajan vastuulla on radonturvallisuus ja velvollisuus selvittää työpaikan radonpitoisuus. Miten Senaatti-kiinteistöillä ja Helsingin kaupungilla on reagoitu radonpitoisuuksien selvittämiseen?