Eurooppalaiset sisäilma- ja ilmanvaihtostandardit on tarkoitettu ohjaamaan rakennusten sisäilmasuunnittelua yhtenäisellä tavalla EU-maissa, viime vuosina erityisesti energiatehokkuustarkastelujen kannalta. Keskeinen standardi on EN 16798-1 ja sitä selittävä ja täydentävä tekninen raportti TR 16798-2.
Ympäristöministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle ehdotuksen hallituksen esitykseksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi. Uusi laki korvaisi nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain.
Pohjoismaat ovat perinteisesti olleet edelläkävijöitä laadukkaan sisäympäristön luomisessa. Siksi myös pohjoismainen yhteistyö ilmanvaihdon alalla on tänä päivänä yhä tärkeämpää, sillä haasteet ovat yhteisiä ja uutta tietoa tarvitaan.
Teollisia mineraalikuituja esiintyy pieninä pitoisuuksina lähes kaikissa rakennuksissa ja taajamien ulkoilmassa. Mineraalikuidut voivat aiheuttaa ohimeneviä ärsytysoireita silmissä, iholla ja limakalvoilla. Suomessa kuitupäästöjä selvitetään yleensä pinnoilta kerättävien näytteiden avulla.
Rakennuksen painesuhteiden hallinta on haaste, joka on erityisesti viime vuosina noussut esiin tiiviimmän ja energiatehokkaamman rakentamisen myötä. FINVAC järjesti huhtikuun alussa webinaarin aiheesta.
Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen III-osaa on päivitetty teollisten mineraalikuitujen näytteenoton ja tulosten tulkinnan osalta.
Säteilylaki ja siihen liittyvät asetukset uudistuivat joulukuussa 2018. Lain mukaan työnantajan vastuulla on radonturvallisuus ja velvollisuus selvittää työpaikan radonpitoisuus. Miten Senaatti-kiinteistöillä ja Helsingin kaupungilla on reagoitu radonpitoisuuksien selvittämiseen?
Säteilyturvakeskus STUK on julkaissut radonmittauskoulutuksen verkkokurssina. Koulutus on suunnattu kiinteistöjen radonmittauksia ja -selvityksiä tekeville: asiantuntijoille yrityksissä ja kunnissa, oppilaitoksille ja kaikille radonmittauksesta kiinnostuneille.
Suomessa arviolta 70 000 työntekijää altistuu työssään kvartsipölylle. Rakennustyömaalla pölyhaitat voidaan minimoida tehokkaalla pölyntorjunnalla. Rakentamisessa esiintyviä pölyjä koskeva lainsäädäntö kiristyi vuoden 2020 alussa työntekijöiden terveyden suojelemiseksi.
Rakennusten ylilämpeneminen, erityisesti kesäaikaan, on yleinen ongelma myös meillä Suomessa. Ylilämpenemistä voidaan hallita erilaisilla passiivisilla keinoilla, tehostetulla ilmanvaihdolla ja tarvittaessa koneellisella jäähdytyksellä, mutta sitä aiheuttavat tekijät tulee huomioida jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa.
Ympäristöministeriön uudella asetuksellä säädetään energiatehokkuuden vaatimukset rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmille, paikallisille sähköntuotantojärjestelmille sekä itsesäätyville laitteille.
Sisäilmayhdistyksen toiminta on noussut monella mittarilla katsottuna maailmanluokkaan. Nyt Olli Seppänen ja Jorma Säteri kertovat mistä tulimme, missä olemme ja mitä on edessä.
