On osoittautunut, että uudet asbestimääräykset saattavat ajaa myös ihmiset kodeistaan entistä pidemmäksi aikaa, sillä uusi asbestilaki pitkittää erityisesti putkiremonttien kestoa ja nostaa niiden hintaa. Tämän vuoden alusta alkaen jokaisesta asbestityökohteesta on otettava remontin jälkeen myös ilmanäytteet ja siten varmistettava, ettei asbestia enää ole.
Suomessa asbestin runsas käyttö alkoi 1930-luvulla. Käyttö alkoi kuitenkin vähentyä 1970-luvun lopulla terveyshaittojen ilmaantuessa ja loppui vähitellen 1980-luvulla. Asbestipitoisten rakennusmateriaalien valmistus ja maahantuonti kiellettiin vuoden 1993 alusta ja myyminen ja käyttöönotto 1994 alusta. Käytännössä kaikissa ennen vuotta 1994 valmistuneissa rakennuksissa tulee varmistua, sisältävätkö purettavat rakenteet asbestia. Nykyisin asbestin käyttö Suomessa on loppunut, mutta monessa kehitysmaassa se jatkuu edelleen.
Luvanvaraista toimintaa
Asbestitöihin ei saa ryhtyä ilman lupaa, mikä taas edellyttää ammattitaitoa ja osaamista. Tähänastiset vanhan lain mukaiset asbestipurkutyövaltuutukset ovat edelleen voimassa kaksi vuotta lain voimaan tulon jälkeen, vuoden 2017 loppuun saakka. Tämän jälkeen tehtävä asbestipurkutyö edellyttää voimassa olevaa asbestipurkutyölupaa.
Hakijalle, jolla on aikaisemmin ollut valtuutus ja asbestipurkutyöhön liittyvä toiminta on vakiintunut sekä tullut asianmukaisesti hoidetuksi, voidaan lupa myöntää toistaiseksi voimassa olevana. Muussa tapauksessa lupa myönnetään määräaikaisena kolmeksi vuodeksi. Siirtymäkaudella, vuoden 2016 aikana uusitut luvat, joita ei myönnetä toistaiseksi voimassa olevina, myönnetään kuitenkin määräaikaisina vähintään viideksi vuodeksi.
Asbestipurkutyöluvan hakemuslomake ja hakuohjeet löytyvät osoitteesta: www.tyosuojelu.fi. Lupaviranomainen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue, pitää asbestipurkutyöluvista rekisteriä.
Ensin on tehtävä asbestikartoitus
Työnantajalla on ensisijainen vastuu asbestialtistuksen ehkäisemisessä, mutta myös rakennuttajan ja suunnittelijan on osaltaan huolehdittava asbestityön turvallisuudesta. Rakennuttajan tai saneeraushanketta valvovan tahon tulee uuden lainsäädännön myötä huolehtia, että peruskorjattavan tai purettavan kohteen asbestipurkutyötä varten tehdään asbestikartoitus.
Asbestikartoituksessa paikallistetaan asbestipitoiset materiaalit, määrät ja laatu, sekä arvioidaan purettaessa aiheutuva pölyävyys. Kartoituksen tiedot sisällytetään kirjalliseen turvallisuussuunnitelmaan. Saneerattavan kiinteistön asiakirjoihin merkitään myös mahdolliset rakenteisiin paikalleen jäävät asbestipitoiset materiaalit.
Velvollisuus asbestikartoituksesta koskee henkilöä tai organisaatiota, joka ryhtyy rakennushankkeeseen, tai muuta vastaavaa tahoa, joka ohjaa ja valvoo rakennushanketta taikka, jos edellä mainittuja ei ole, tilaajaa. Asbestikartoituksella selvitetään, onko työn alle joutuvassa rakenteessa aikoinaan käytetty asbestia ja missä.
Uutta myös ulkoseinien korjaamiseen
Myös rakennuksen ulkoseinien korjaaminen saattaa vaatia asbestiluvan. Asbestipurkutyön työmenetelmiin on lisätty julkisivupinnoitteen poisto märkähiekkapuhalluksella. Menetelmä sisältyy siten asbestipurkutyöluvan piiriin, eikä tälle menetelmälle myönnetä erikseen poikkeuslupia. Myös asbestisementtituotteiden käsittely, kuten asbestipitoisten seinä- ja kattolevyjen purku ulkotiloissa, on jatkossa aina asbestipurkutyöluvan edellyttämää työtä.
Kaiken kaikkiaan uuden lainsäädännön vaatimukset asbestitöille, niiden tekijöille ja koko lupajärjestelmälle kiristyvät uudella lainsäädännöllä oleellisesti. On muistettava, että osastointimenetelmällä tehdyn asbestipurun jälkeen on purkutilan pinnat siivottava ja osaston ilma puhdistettava. Purkutyön jälkeen alipaineistetun purkutilan ilman puhtaus on varmistettava ennen osastoinnin purkamista.
Tämä vaatimus on uusi. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että jokaisesta asbestityökohteesta on otettava remontin jälkeen ilmanäytteet, ja varmistettava ettei asbestia enää ole. Vasta tämän jälkeen osastoinnin ja alipainetilan saa purkaa. Aiemman lainsäädännön mukaan niin ei tarvinnut tehdä.
Teksti ESKO KUKKONEN | kuvat: TTL
Asbestikuidut pääsevät ihmisen keuhkoihin syvälle. Ajan mittaan ne aiheuttavat sairastumisia ja lopulta usein keuhkosyövän. Yhdessä tupakoinnin kanssa pitkäaikainen asbestille altistuminen on osoittautunut erittäin vahingolliseksi. Asbestin kuidut ovat luonteensa puolesta tässä hankalampia ja vaarallisempia kuin esimerkiksi muut rakennusten eristeissä käytetyt kuidut.
Asbestitöihin liittyvä lainsäädäntö korvautui uudella lailla (684/2015) eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista sekä valtioneuvoston asetuksella (798/2015) asbestityön turvallisuudesta. Lakiin on keskitetty asbestipurkutyölupaa ja asbestipurkutyöntekijän pätevyyttä koskevat säännökset sekä näistä pidettävien rekistereiden ylläpitoon liittyvät määräykset. Asetuksella säädetään asbestityöhön liittyviä menettelyjä ja asbestipurkutyön suunnitelmien, menetelmien, työvälineiden sekä henkilösuojainten käyttöön liittyviä vaatimuksia.