Terveydensuojelulakia muutetaan olosuhteiden vaatimustasojen osalta. Asetuksella myös selvennetään kenen vastuulla haitta on ja samalla selkeytetään viranomaisten valtuuksia.
Asuntojen home- ja kosteusongelmien vähentämiseksi ja niiden korjaamisen edistämiseksi on sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltu lakiehdotus terveydensuojelulain muuttamisesta. Siinä ehdotetaan muutettavaksi eräitä asuntojen ja muiden oleskelutilojen terveyshaittojen ehkäisemiseen, vähentämiseen ja poistamiseen liittyviä säännöksiä. Muutoksella pyritään muun muassa yhtenäistämään terveydellisiä olosuhteita koskevia selvityksiä ja tutkimuksia tekevien ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksia ja hyväksymismenettelyä. Olosuhteiden vaatimustasoihin tulee pieniä muutoksia. Laki ja sen nojalla annettavat säännökset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2014. Lausunnot ehdotuksista on jo saatu.
Lausunnolla olleeseen ehdotukseen sisältyi myös se, että nykyisin terveydensuojelun valvonnassa käytössä oleva sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohje (2003:1) siirrettäisiin sosiaali- ja terveysministeriön asetukseksi sen mukaan, mitä terveydensuojelulain 32 §:n 1 momentissa säädetään. Tarkempia säännöksiä terveydellisin perustein fysikaalisista, kemiallisista ja biologisista tekijöistä asunnossa ja muussa oleskeluun tarkoitetussa tilassa voidaan mainitun lainkohdan mukaan antaa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.
Asetuksessa määriteltäisiin myös viranomaisvalvonnan tukena käytettävien ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyyden osoittamiseksi suoritettavan koulutuksen sisällöstä ja laajuudesta sekä pätevyyden ylläpitämiseksi tarpeellisista määräajoista terveydensuojelulain muuttamisesta annetun lain 49 d §:n 1 momentin nojalla.
Pätevyysvaatimukset selviksi
Vireillä olevan terveydensuojelulain sekä asumisterveysohjeen uudistamisen yhteydessä tulee parantaa terveyshaittojen syiden etsimisessä käytettävien menetelmien laatua ja selkeyttää ohjearvojen käyttöä.
Lisäksi kansalaisille on kerrottava, mitä kosteus- ja homeongelmista ei tutkimustiedonkaan perusteella tiedetä, kertoo asian valmistelua ministeriössä hoitava ylitarkastaja Vesa Pekkola. Terveyshaittojen selvittäjien osaamistaso vaikuttaa myös siihen, kuinka hyvin vauriot ja terveyshaitat selviävät. Selvittäjien pätevyys on myös varmistettava, hän korostaa.
Pekkolan mielestä viipeet pahentavat terveyshaittoja, joten kun terveyshaittoja epäillään, on toimenpiteisiin ryhdyttävä viipymättä. Ongelmana on, että kaikki vauriot eivät löydy ilman rakenteiden avaamista. Kuntotutkimuskynnystä on alennettava ja painopistettä saatava sisäilman tutkimisesta enemmän rakenteiden tutkimiseen. Viranomaisten yhteistyötä on myös parannettava, Pekkola korostaa.
Terveydensuojeluviranomaisille asuntojen ja muiden oleskelutilojen terveydellisiä olosuhteita tutkiville ulkopuolisille asiantuntijoille on myös saatava pätevyysvaatimukset. Asiantuntijat tullaan siksi sertifioimaan valtakunnallisesti, sanoo Pekkola. Sosiaali- ja terveysministeriö nimeää toimijan, joka sertifioi henkilöt ulkopuolisiksi asiantuntijoiksi. STM:n asetuksella säädetään myös koulutuksen sisällöstä, laajuudesta ja työkokemuksesta. Näiden sertifioitujen asiantuntijoiden rekisteri on julkinen. Muutoksessa ei kuitenkaan säädettäisi terveydensuojeluvalvontaa tekevien viranhaltijoiden pätevyydestä. Lain perusteluissa on kuitenkin suositus, että valvontayksikössä olisi vähintään yksi edellä mainitun pätevyyden omaava viranhaltija.
Viranomaisten valtuudet ja tekniset vaatimukset muuttuvat hieman
Asetuksessa myös selkeytetään, että kenen vastuulla haitta on, sen tulee viipymättä ryhtyä toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi poistamiseksi tai rajoittamiseksi, kertoo Pekkola. Terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa ryhtymään välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Käyttökielto voidaan myös antaa, jos kyseessä on vakava terveyshaitta, haittaa ei voida poistaa tai määrättyihin toimenpiteisiin ei ole ryhdytty.
Asumisterveysohje muuttuu samalla vastaamaan perustuslakia, eli se muutetaan STM:n asetukseksi. Se on lyhyempi, mutta velvoittavampi kuin nykyinen asumisterveysohje, kertoo Pekkola. Asetukselle laaditaan myös Valviran soveltamisohje, jossa täsmennetään asetuksen säädöksiä. Pekkola kertoo, että keskeisimpiä vaatimustasomuutoksia nykyiseen ohjeistukseen tulevat ehkä olemaan seuraavat:
– Kesäajan maksimilämpötila + 32 °C
– Ilman vaihtuvuus 0,5 1/h eli 0,35 dm3/m2/h
– Ilmanvaihdon käyttöajan ulkopuolinen ilmanvaihto 0,15 dm3/m2/h
– Melumittareille tiukempi vaatimus
– Musiikkimelu LAeq,1h 25 dB koske maan koko yötä. Laajennetaan
koskemaan myös tuulivoiman tms. melua
– Taloteknisten laitteiden LAFmax ohjearvo 33-45 dB
– TVOC pitoisuusraja 400 μg/m3
– 2E1H:lle ja TXIB:lle 10 μg/m3
– Naftaleeni 10 μg/m3, eikä saa
esiintyä hajua
– Tetrakloorietyleeni 250 μg/m3
– Mittauksista tehtävä mittausepävarmuutta kuvaava selvitys
– Mineraalikuitupölylle toimenpideraja 0,2 kuitua/cm2.