Asuntojen ja muiden oleskelutilojen terveydellisten olosuhteiden valvonnan laatua parannetaan. Uudella lailla pyritään siihen, että asuntojen ja oleskelutilojen terveydellisten olojen arviointiin käytetään vain riittävän pätevyyden omaavia asiantuntijoita. Ongelmiin puututaan jatkossa nopeammin, millä ehkäistään terveyshaittojen syntymistä ja pahenemista nykyistä tehokkaammin.
Samalla pystytään vähentämään terveyshaitoista aiheutuvia kustannuksia. Myös terveydellisiä olosuhteita koskevien tutkimusten ja selvitysten tasoa on tarkoitus parantaa, jolloin tilojen korjaamiseksi tehtävät toimenpiteet voidaan kohdentaa oikein. Hallitus antoi asiaa koskevan esityksen eduskunnalle toukokuun lopussa. Tämän esityksen taustasta kertoo ylitarkastaja Vesa Pekkola STM:stä.
Vesa Pekkola kertoo, että nyt annetulla esityksellä pyritään edistämään ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttöä tilojen terveydellisiin olosuhteisiin liittyvissä mittauksissa, näytteenotoissa, tutkimuksissa ja selvityksissä viranomaisia varten. Ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksia täsmennetään, sillä asiantuntijana voi jatkossa toimia vain osaamistestin sisältävän koulutuksen suorittanut tai vastaavat tiedot omaava henkilö. Asiantuntijoille säädetään valtakunnallisesti yhdenmukaiset pätevyysvaatimukset. Asiantuntijana toimiminen edellyttää henkilösertifiointia valtakunnalliseen julkiseen järjestelmään, josta muun muassa kiinteistön omistajat ja isännöitsijät pystyvät tarkistamaan asiantuntijan pätevyyden. Nykyinen kuntakohtainen arviointi- ja hyväksymismenettely poistetaan kuntien tehtävistä. Lakimuutoksella edistetään korjaushankkeeseen ryhtyvien luottamusta asiantuntijoihin, joiden tiedot löytyvät edellä mainitusta rekisteristä.
Laki voimaan aikaisintaan 1.10.2014
Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian aikaisintaan kuitenkin 1.10.2014. Ulkopuolisen asiantuntijan pätevyysvaatimusten täyttäminen edellyttää 24 kuukauden siirtymäaikaa lain voimaantulosta asiantuntijoiden pätevöitymiselle. Kuntien viranomaisilta poistetaan näin näiden asiantuntijoiden pätevyyden arviointitehtävät ja arvioinnin tekisi valtakunnallinen sosiaali- ja terveysministeriön määräämä toimija. Sertifioidut asiantuntijat merkittäisiin julkiseen tietojärjestelmään, josta kävisi ilmi asiantuntijan pätevyyden voimassaolo. Kunnan terveydensuojeluviranomainen ja myös tutkimuksen muu tilaaja, kuten kiinteistön omistaja, työnantaja tai isännöitsijä, voisivat tarvittaessa varmistaa asiantuntijan pätevyyden tästä julkisesta tietojärjestelmästä, kertoo Pekkola.
Hän korostaa myös, että jos asiantuntija ei täytä enää edellytettyjä pätevyysvaatimuksia tai toistuvasti laiminlyö tehtävissä edellytettävää riippumattomuutta ja puolueettomuutta tai asiallista raportointia ja oikeita mittaus- ja tutkimusmenetelmiä., hänet voidaan poistaa järjestelmästä. Vaikka tämä lainmuutos on tarkoitettu koskemaan vain terveydensuojeluviranomaisille tutkimuksia tekeviä ulkopuolisia asiantuntijoita, sosiaali- ja terveysministeriö on kuitenkin suositellut, että kuntien ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköissä olisi vähintään yksi terveydensuojelun viranhaltija, jolla olisi vastaava pätevyys kuin nyt ulkopuolisilta asiantuntijoilta tultaisiin edellyttämään. Sosiaali- ja terveysministeriö on myös tukenut viranhaltijoiden täydennyskoulutusta.
Pätevyysrekisterille enemmänkin käyttöä
Pekkala arvelee, että julkinen tietojärjestelmä, jossa on tieto riittävän pätevyyden omaavista asiantuntijoista, tulee todennäköisesti käytännössä sovellettavaksi laajemminkin, kun esimerkiksi kiinteistöjen omistajat ja isännöitsijät tilaavat oma-aloitteisesti asiantuntijapalveluja tai työsuojeluviranomaiset edellyttävät työnantajia selvittämään rakennusten terveydellisiä olosuhteita. Myös erityyppisissä joko viranomaisten tai muiden toimijoiden toimintaohjeissa tullaan todennäköisesti viittaamaan kyseiseen rekisteriin.
Lainmuutoksen jälkeen sosiaali- ja terveysministeriö antaa asetuksen, jossa varsinaisesti säädettäisiin ulkopuolisilta asiantuntijoilta edellytettävän koulutuksen sisällöstä ja tarvittavasta työkokemuksesta. Pätevyysvaatimukset on valmisteltu kosteus- ja hometalkoot toimintaohjelmassa tehdyn koulutuksen ja pätevöitymisen hankekokonaisuuden pohjalta, jossa on sovitettu yhteen rakennusterveyden sekä rakennusalan toimijoiden osaamistarpeita kosteus- ja homevaurioihin ja muihin sisäilmaongelmiin liittyen. Nyt ehdotettavassa hallituksen esityksessä muutetaan terveydensuojelulakia niin, että kyseiset pätevyysvaatimukset voidaan ottaa käyttöön.
Sosiaali- ja terveysministeriöllä ja opetus- ja kulttuuriministeriöllä on käynnissä yhteistyössä kosteus- ja hometalkoot toimintaohjelman kanssa hanke, jossa rakennusalan perusopintoihin ja täydennyskoulutuksiin sisällytetään rakennusterveyteen liittyviä opintokokonaisuuksia. Kyseiset hankkeet sovitetaan yhteen tämän lain ja sen nojalla annettavan asetuksen kanssa, joten jatkossa alan perus- ja täydennyskoulutuksessa voidaan hankkia nyt ehdotettavan lain edellyttämää osaamista sujuvasti eri puolilla Suomea. Asiantuntijoilta edellytettävän pätevyyden hankkimisesta on pyritty tekemään mahdollisimman joustava korostaa Pekkola, jotta kaikki todella osaavat asiantuntijat saadaan mukaan lain edellyttämään tietojärjestelmään. Hallituksen esityksessä on mahdollistettu pätevyyden osoittaminen sosiaali- ja terveysministeriön edellyttämän koulutuksen suorittamisen lisäksi myös muun muassa aikaisemmin hankittujen opintojen ja työkokemuksen avulla kuitenkin niin, että tietojärjestelmään merkitään vain sellaiset henkilöt, jotka todella ovat riittävän päteviä rakennusten terveydellisiä olosuhteita selvittämään.
Pätevyyden osoittamiseen 24 kuukauden siirtymäaika
Sellaiset ulkopuoliset asiantuntijat, jotka on nykyisin hyväksytty toimimaan terveydensuojeluviranomaisten ulkopuolisina asiantuntijoina, mutta joilla ei ole nyt ehdotettavan lain mukaista pätevyyttä, voisivat toimia ulkopuolisina asiantuntijoina 24 kuukautta lain voimaantulosta. Halukkailla on mahdollisuus hankkia tarvittava osaaminen, mikä mahdollistaisi siirtymäkauden päätyttyä tehtävässä jatkamisen.
Sellaisten ulkopuolisten asiantuntijoiden käytöstä, joihin nyt säädettävä pätevyys ei sovellu esimerkiksi siitä syystä, että asiantuntijalta edellytettävä osaamisalue on jokin muu kuin nyt edellytettävässä pätevyydessä, voi terveydensuojeluviranomainen käyttää harkintavaltaansa asiantuntijan käytössä, mutta tällöinkin tulee käyttää mahdollisimman pätevää henkilöä, ensisijaisesti kyseisen osaamisalueen pätevyysrekisterin asiantuntijaa.
Lisää keinoja viranomaisille
Pekkola kertoo, että sen lisäksi, että terveydensuojeluviranomaisten apuna käytettävien ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyyteen ja hyväksymismenettelyyn esitetään parannuksia, lainmuutoksella parannetaan myös terveydensuojeluviranomaisten keinoja selvittää ja poistaa terveyshaittoja nykyistä tehokkaammin. Esityksessä täsmennetään siksi sitä, kenelle velvoite terveyshaitan selvittämisestä ja poistamisesta osoitetaan. Velvoitteen antamisessa tultaisiin noudattamaan vastaavaa jakoa kuin asunto-osakeyhtiölaissa. Esityksessä korostetaan myös sitä, että terveyshaittojen selvittämiseen ja poistamiseen on ryhdyttävä viipymättä. Tällä vähennetään terveyshaittoihin liittyviä tarpeettomia viiveitä, joista voi seurata terveyshaittojen ja näitä aiheuttavien rakennuksessa olevien vaurioiden, kuten kosteus- ja homevaurioiden pahenemista.
Suuri osa terveyshaittaa aiheuttavista rakennuksen vaurioista sijaitsee piilevinä rakenteiden sisällä. Näiden vaurioiden tehokas selvittäminen ei onnistu ilman rakenteisiin kohdistuvia kuntotutkimustoimenpiteitä, joissa rakenne joko avataan tai rakenteen kunto tutkitaan esimerkiksi rakenteen sisältä otettavilla näytteillä. Ehdotuksessa mahdollistettaisiin terveydensuojeluviranomaiselle kuntotutkimuksen teettäminen, jos se on terveyshaitan selvittämiseksi perusteltua.
Tarkastukset maksullisia, mutta ensimmäisen saa ilmaiseksi
Ehdotuksessa esitetään lisäksi pienempiä asumisterveyteen liittyviä täsmennyksiä, muun muassa mahdollistetaan viranomaisten tekemillä tarkastuksilla valokuvaaminen ja muu tallentaminen kuitenkin siten, että salassapitosäännökset täyttyvät ja asian ratkaisemiseen oleelliset liittyvät tallenteet sisällytetään tarkastuksista tehtävään tarkastuskertomukseen.
Asukkaan tai muun tilassa oleskelevan tahdonvastaista tarkastusta koskevaa pykälää täsmennetään vastaamaan perustuslain edellyttämiä vaatimuksia.
Asumisterveysvalvontaan liittyvää maksullisuutta tarkennetaan siten, että jatkossa kunnan terveydensuojeluviranomainen voisi periä tekemistään tutkimuksistaan maksun kiinteistön omistajan sijasta myös muulta haitan aiheuttajalta. Tutkimusten lisäksi maksu voitaisiin periä myös tarkastuksen tekemisestä. Kansalaisten oikeusturvan varmistamiseksi, ehdotukseen on kuitenkin sisällytetty säännös ensimmäisen tarkastuksen maksuttomuudesta. Tällöin kenellä hyvänsä, varallisuudesta riippumatta, on mahdollisuus saada asiansa vireille terveydensuojeluviranomaiselle.