Kuuma sää aiheuttaa ihmisille terveyshaittoja, jotka voivat olla eriasteisia oireita ja lämpösairauksia, kuten väsymystä, heikotusta, keskittymiskyvyn laskua, huimausta, auringonpistos, lämpöuupumusta tai jopa lämpöhalvaus. Vakavat terveyshaitat liittyvät lähinnä kroonisten sairauksien pahentumiseen, ja niitä ilmenee erityisesti ikääntyneiden (yli 65-vuotiaiden) keskuudessa.
– Viileissä maissa terveyshaittoja esiintyy alemmissa lämpötiloissa kuin lämpimissä maissa. Meillä Suomessa terveyshaittoja alkaa esiintyä jo silloin, kun ulkoilman vuorokauden keskilämpötila on noin 20 astetta. Tulevaisuudessa, ilmastonmuutoksen edetessä, myös Suomessa terveyshaittojen määrä todennäköisesti lisääntyy, kun ilmasto lämpenee ja väestö ikääntyy, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella helteen terveyshaittoja ja ennaltaehkäisyä tutkiva Virpi Kollanus sanoo.
Toukokuussa 2021 julkaistaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma, jossa esitetään tavoitteet ja toimenpidesuositukset ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi SOTE-sektorilla 2021–2031.
– Suunnitelmassa on myös lämpöaltistukseen liittyviä toimenpidesuosituksia, kuten asumisterveysasetuksen kesäajan korkeita sisälämpötiloja koskevien toimenpiderajojen terveysperusteinen tarkastelu, rakennusten ylikuumenemisen ehkäisyn huomioiminen rakentamisessa sekä suositukset kaupunkisuunnitteluun ja kaavoitukseen hellehaittojen torjuntaa edistävistä keinoista, Kollanus kertoo.
Kollanuksen mukaan rakennusten aktiivinen jäähdytys on erittäin tehokas keino ehkäistä terveyshaittoja ja se on perusteltua, kun on kyse ns. herkistä väestöryhmistä.
– Jäähdytykseen liittyy kuitenkin haittoja, kuten sähkönkulutuksen lisääntymistä ja kasvihuonepäästöjä, haavoittuvuutta mahdollisissa häiriötilanteissa, heikentynyttä sopeutumista lämpimään säähän sekä eriarvoisuutta jäähdytyksen saavutettavuuden myötä.
Sisäilmastosuunnittelu haltuun simuloinnin avulla
Rakennusten ylilämpeneminen, erityisesti kesäaikaan, on meillä Suomessakin yleinen ongelma, ja sitä aiheuttavat tekijät tulisi huomioida jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa.
Equa Simulation Finland Oy:n toimitusjohtaja Mika Vuolle painottaa, että sisäilmastosuunnittelu on määräysten mukaisuuden osoittamista. Sisäilmastosuunnittelu liitetään energiaselvitykseen rakennusluvan liitteeksi. Sillä osoitetaan, että rakennuksen ylilämpeneminen on alle 150 astetuntisumman. Ympäristöministeriön asetuksessa uuden rakennuksen energiatehokkuudesta 1010/2017 sanotaan, että rakennuksen laskennallinen kesäajan lämpötila ei saa ylittää jäähdytysrajan arvoa enemmän kuin 150 astetuntia kesäkuukausina.
Vuolle käytti webinaarissa esimerkkinä kaksikerroksista kerrostalohuoneistoa, jolla hän havainnollisti, miten sisäilmastosuunnittelu ja ylilämpenemisen ehkäiseminen käytännössä tehdään simuloinnin avulla. Tutustu esitykseen webinaarin tallenteesta.
– Ylilämpenemisestä puhuttaessa yksi tärkeimmistä tekijöistä on aurinkokuorman vähentäminen rakennuksesta, Vuolle toteaa.
Toteutuneita kesäaikaisia sisälämpötiloja helsinkiläisissä kerrostaloissa
Toteutuneita kesäaikaisia sisälämpötiloja helsinkiläisissä kerrostaloissa Aalto-yliopistolla vanhempana tutkijan työskentelevät Juha Jokisalo kertoi helsinkiläisissä kerrostaloissa vuodesta 2017 lähtien mitatuista lämpötiloista, jotka ovat aineistona Sami Pajusen tekeillä olevassa DI-tutkimuksessa ”The effect of different weather conditions and construction year on overheating in apartment buildings”.
Tällä hetkellä seurannassa olevia asuntoja on kaikkiaan noin 800 eri kerrostalossa. Vuonna 2020 mittauksia tehtiin lähes 8 200 asunnossa, joista tarkemmin analysoitiin lähes 4 000. Asunnoista on tiedossa ainoastaan rakentamisvuosi ja sijainti sekä se, että niissä ei ole kiinteitä jäähdytyslaitteita.
Jokisalo toteaa asuntojen välisten lämpötilaerojen olevan kesäaikaan merkittäviä. 27 asteen sisälämpötila ylitettiin yli 150 astetuntia noin 850 asunnossa riippumatta siitä, oliko kyseessä erityisen kuuma hellekesä vai tyypillisempi hellekesä. 32 asteen sisälämpötilan ylittävien asuntojen lukumäärä kasvoi noin 2–2,5-kertaiseksi erityisen kuuman hellekesän 2018 aikana.
– Alustavan vertailun mukaan rakentamisvuoden vaikutus ylilämpenemiseen on varsin vähäinen. Vuoden 2012 jälkeen rakennetuissa asunnoissa ylilämpenemistä näyttäisi esiintyvän hiukan vanhempia asuntoja vähemmän, mutta tämä vaatii vielä lisätutkimusta, Jokisalo sanoo.
Miten Helsingin kaupungilla?
Helsingin kaupungin Asuntotuotannon tavoitteena on rakennuttaa kohtuuhintaisia asuntoja helsinkiläisille. Uudisasuntoja rakennutetaan noin 1 500 vuodessa, ja tahti kiihtyy. Vuokra-asuntojen peruskorjauksia tehdään noin 1 000–1 200 vuodessa.
LVI-suunnittelupäällikkö Minna Launiainen kertoo, että Helsingin kaupungilla lämpötilojen pysyvyys määräysten mukaisina osoitetaan laskelmin rakennuslupavaiheessa ja kesäajan lämpötiloja pyritään hallitsemaan rakennusteknisin keinoin. Esimerkiksi kaikissa ikkunoissa on sälekaihtimet tehdasasennuksena.
Hiilineutraali Helsinki edellyttää, että uusiutuvaa energiaa on käytettävä aina, kun mahdollista.
– Vuoden 2020 alusta alkaen olemme selvittäneet kaikissa alkavissa hankkeissa maalämmön hyödyntämisen mahdollisuutta. Kokemuksia maalämmön ja viilennyksen toteutumisesta meillä ei vielä ole, mutta keräämme tällä hetkellä kokemuksia ja tietoa mahdollisten uusien linjausten pohjaksi, Launiainen toteaa.
Teksti: Anna Merikari
Webinaarin esitysaineistot ja tallenne ovat saatavilla Sisäilmayhdistyksen sivulla.
Lue myös: Ylilämpeneminen tulisi estää jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa