Jokaisessa kunnassa on sisäilmaongelmia, isompia tai pienempiä. Haasteet ovat yhteisiä.
Eri kunnissa sisäilmaan liittyviä haasteita on ratkottu eri tavoin ja luotu hyviä malleja ja käytänteitä. Näitä on jaettu mm. Kuntien sisäilmaverkoston yhteisissä tilaisuuksissa ja työpajoissa. Verkoston toiminta käynnistettiin vuonna 2017 ajatuksena löytää yhdessä ratkaisuja sisäilmaongelmiin.
Vantaa on yksi Suomen kunnista, jossa sisäilmaongelmiin on tartuttu viimeisten vuosien aikana systemaattisesti. On tehty iso suunnanmuutos. Kaikki tekeminen – tekninen korjaaminen, viestintä, ihmisten kohtaaminen – on parantunut merkittävästi.
– Vantaalle perustettiin edellisen valtuustokauden ajaksi neuvottelukunta – foorumi luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja sidosryhmien väliseen vuorovaikutukseen. Foorumilla ei ollut muodollista päätäntävaltaa, mutta sen todellinen vaikutusvalta oli eri osapuolten välisessä avoimessa ja toisia kunnioittavassa vuorovaikutuksessa, kertoo Vantaan kaupunginvaltuutettu Sami Kanerva.
– Lähtötilanne oli epäluuloinen ja tulehtunutkin. Olemme tehneet valtavasti työtä viimeisen 4 vuoden aikana eri osapuolten ajattelun ja asenteiden kanssa. Vastakkainasettelua on saatu onnistuneesti purettua. Haasteita on toki edelleen, mutta työ sisäilma-asioiden hyväksi jatkuu nyt kaupungin normaaleissa prosesseissa, Kanerva toteaa.
Kanerva painottaa, että asiat eivät tapahdu hetkessä, eivät varsinkaan isot muutokset. Tärkeämpää on oikean suunnan löytäminen. On tärkeää kuunnella, katsella ja keskustella. Toisaalta pää on syytä kylmänä, sillä meteliä sisäilma-asioiden ympärillä on aina.
– Muutos vaatii omista ennakkoasenteista luopumista, suhtautumaan avoimemmin. Luottamus on sisäilma-asioissa avainsana. Sitä joko on tai ei ole. Jos luottamusta halutaan korjata, vaatii se kaikilta osapuolilta panostusta, ja se on myös iso haaste, Kanerva sanoo.
Mitä viestinnällä voidaan tehdä?
Sisäilmaviestinnän etuna, mutta myös haasteena, ovat kaikille avoimet viestintäkanavat, joissa kuka tahansa saa äänensä kuuluviin. Lukijan vastuu lukemastaan korostuu. Haasteena sosiaalisessa mediassa on negatiivisen ilmapiirin lietsominen, jopa väärän tiedon levittäminen ja toimijoiden mustamaalaaminen.
Oikean tiedon välittämiseen ja asenteiden muuttamiseen on nähtävä vaivaa ja annettava ajatusta.
– Uskottava ja luotettava, faktoihin perustuva viestintä toimii lähtökohtaisesti. Kun siinä vielä huomioidaan kokemus- ja tunnepuoli, uskottavuus ja luottamus parantuvat, Kanerva toteaa.
– Sisäilma-asioissa on syytä ylläpitää tasokasta, avointa, rehellistä ja runsasta viestintää. Ja olla kärsivällinen. Viestinnän johdonmukaisuus on vähitellen johtanut hyviin tuloksiin myös Vantaalla.
Vanhempien rooli sisäilmatilanteessa
Kun päiväkodissa tai koulussa todetaan sisäilmaongelma, herää vanhemmilla huoli lasten terveydestä ja epätietoisuus perheen arjen jatkumisesta epäselvässä tilanteessa. Usein tilanne saa aikaan vahvojakin tunnereaktioita ja myös epäluottamusta tilanteen hoitamiseen ja ongelman ratkaisemiseen.
– Sisäilmaviestintä on aina lähtökohtaisesti kriisiviestintää. Sitä ei normaalitilanteessa tarvita. Kriisiviestintätilanne herättää herkästi epäluottamusta ja toisaalta syö resursseja itse ratkaisujen hakemiselta ja sisäilmaongelmatilanteen hoitamiselta, toteaa Marko Liljeström Porvoon vanhempainyhdistyksestä.
Porvoossa sisäilma-asiat ja niistä tiedottaminen olivat Liljeströmin sanoin vielä viisi vuotta sitten isossa kriisissä. Vanhempien aktiivisuuden myötä perustettiin vanhempien ja kaupungin yhteistyöryhmä, jonka avulla tiedottaminen saatiin kuntoon. Vanhemmat saivat avoimesti tietoa, heillä oli mahdollisuus kysyä ja saada vastauksia sekä välittää tietoa eteenpäin. Tänään tilanne on varsin rauhallinen, ja somemeteli on loppunut. Sisäilmaongelmat ovat ”päivittäisasiaa”, ja luottamus on palautunut.
Niin ikään Liljeström peräänkuuluttaa avointa viestintää.
– Jos viestintä ei ole avointa, mitään ei ole tehtävissä! Vanhempien näkökulmasta ainoa vaihtoehto on saada tietoa; kunnan tulee viestiä täysin avoimesti eikä salailla mitään. Mikäli asioita piilotellaan tai edes tuntuu siltä, että asioita piilotellaan, huomio keskittyy siihen.
Kaikki dokumentit, jotka on lain puitteissa mahdollista julkaista, pitää julkaista mieluiten pyytämättä ja heti. Jo se, että dokumentit ovat saatavilla, lisää luottamuksen tunnetta.
– Vanhemmille on tärkeää kuulla rehellisesti, mitä asialle tehdään ja miksi – ja ennen kaikkea, mitä tilanne tarkoittaa perheiden arjessa. Myös tieto siitä, että vastausta ei tiedetä, on parempi, kuin jos jätetään vastaamatta tai pyritään välttelemään vastaamista, Liljeström huomauttaa.
Sisäilmaongelman hoitaminen edellyttää selkeää tavoitetta. Liljeström painottaa myös vanhempien osallistamista. Osallistamalla sisäilmaongelma koetaan yhteiseksi haasteeksi, joka voidaan ratkaista yhdessä. Näin vanhemmat kokevat itsensä myös arvostetuiksi ja kuulluiksi.
– Eikä pidä unohtaa myöskään sitä, että vanhemmilta on mahdollista saada myös lisäresurssia ja asiantuntemusta ongelman hoitamiseen. Virkamiehiltä saattaa puuttua juuri sitä resurssia, jota vanhemmilta voidaan hyvässä tapauksessa saada.
– Mikäli vanhemmat kokevat olevansa avoimesti informoituja, vanhemmat hyväksyvät myös ongelmatilanteen helpommin. Tällöin sisäilmaongelmia ratkovat kunnan ihmiset saavat työrauhan ja parhaassa tapauksessa vanhempien tuen työlleen. Pohjalla tulee olla täydellinen avoimuus, joka monessa kunnassa hyvin jo toteutuukin, Liljeström toteaa.
Teksti: Anna Merikari