Rakentamisen kosteudenhallintaan on tulossa uusia vaatimuksia, sillä ympäristöministeriö pyysi joulukuussa 2016 lausuntoja asetusluonnoksesta, jolla säädetään rakennusten kosteusteknistä toimivuutta. Asetusluonnoksen tavoitteena on välttää kosteudesta aiheutuvia vaurioita ja haittoja rakentamisessa.
Uusi asetus korvaa nykyisen Suomen rakentamismääräyskokoelman osan C2: Kosteus, määräykset ja ohjeet, joka on annettu jo vuonna 1998. Uusi asetusehdotus on lähetetty ministeriöstä jo laajalle lausuntokierrokselle, mutta asiantuntijoiden kannanotot ja parannusehdotukset ovat varmasti tervetulleita. Asiaan kannattaa siksi paneutua.
Asetusluonnoksessa on tarkennettu rakennuksen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä säännöksiä siten, että ne ohjaavat entistä paremmin kosteusteknisesti terveelliseen ja turvalliseen rakentamiseen. Siinä on esitetty ehdotukset velvoittaviksi säännöksiksi rakennuksen kosteustekniseen suunnitteluun yleisesti sekä rakennusosittain jaoteltuna.
Asetusta sovellettaisiin ministeriön lähetekirjeen mukaan uuden rakennuksen suunnitteluun ja rakentamiseen. Sitä sovellettaisiin myös rakennuksen laajennukseen, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen, korjaus- ja muutostyöhön sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutokseen, jollei asetuksessa toisin mainittaisi.
Kosteudenhallintaan on tultava suunnitelmallisuutta
Asetusluonnoksessa on terävöitetty muun muassa yleisiä rakennushankkeen kosteudenhallintaan liittyviä säännöksiä mukaan lukien työmaan kosteudenhallintasuunnitelma. Siinä esitetään muun muassa, että rakennushankkeen laatu ja laajuus huomioon ottaen työmaan kosteudenhallintasuunnitelmassa olisi nimettävä työmaan kosteudenhallinnasta vastaava henkilö. Työmaan kosteudenhallinnasta vastaavana henkilönä voisi toimia esimerkiksi vastaava työnjohtaja tai erityisalan työnjohtaja.
Asetusluonnos noudattelee tekniikan ja vaatimusten osalta pitkälti nykyisin voimassa olevia määräyksiä ja ohjeita C2, jotka on käytännössä havaittu melko hyvin toimiviksi. Myös viime vuosina asiaa laajalti selvitelleet Kosteus- ja hometalkoot tuloksineen ovat varmasti vaikuttaneet uuteen asetukseen, onhan niiden valmistelusta vastannut yli-insinööri Katja Outinen, joka toimi talkoiden vetäjänä niiden loppuvaiheessa.
Asetusta täydentävät ympäristöministeriön ohjeina aikanaan julkaistavat suositukset, jotka julkaistaan myöhemmin erikseen vuoden 2017 aikana. Uusi asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2018.