Vuonna 2018 uusitun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin varsinainen ”tilaus” (mandaatti) annettiin valitettavasti vasta muutama vuosi direktiivin julkaisemisen jälkeen, jolloin jäsenvaltiot olivat jo pitkällä omien säädöstensä valmistelussa. Nyt kaikki pakettiin kuuluvat standardit ja niitä tukevat tekniset raportit ovat valmiit. Perustana oleva Sisäilmastandardi EN 16798-1 hyväksyttiin marraskuussa 2018 ja sitä tukeva tekninen raportti vuoden 2019 alussa. Standardit olivat siis auttamattomasti myöhässä.
Uusittuja rakennusten energiatehokkuusstandardeja valmistui kaikkiaan noin 50, yhteensä muutama tuhat sivua. Standardit vaikuttavat jo nyt direktiivin kansalliseen toimeenpanoon. Komissio edellyttää mm., että kansalliset energiankäytön laskentamenetelmät kuvataan hyväksyttyjen CEN- perusstandardien mukaisesti.
Toisen sukupolven energiatehokkuusstandardit poikkeavat rakenteeltaan edellisistä standardeista. Aiemmin samassa standardissa esitettiin sekä normatiivinen että selittävä teksti. Nyt ne on erotettu toisistaan. Uusituissa standardeissa normatiivinen teksti on itse standardissa, mutta selittävä teksti on siirretty erilliseen tekniseen raporttiin, jonka numero on sama kuin itse standardin, mutta päättyy loppuviitteeseen ”-2”, sisäilmastandardin osalta EN 16798-2. Sisällysluettelo on teknisessä raportissa sama kuin standardissa. Käytännössä niitä on luettava rinnakkain.
Teknisessä raportissa selitetään tarkemmin, mitä itse standardissa tarkoitetaan ja miten standardia pitäisi soveltaa. Siinä kuvataan mm., miten standardin ilmanvaihtomääriä sovelletaan monihuoneiseen asuntoon. Tekninen raportti esittää monia muita ohjeellisia menettelytapoja. Sisäilmastandardin teknisessä raportissa EN 16798-2 on esimerkiksi ehdotus siitä, miten ilmanpuhdistus voitaisiin ottaa huomioon ilmanvaihdon mitoituksessa ulkoilmavirtaa pienentävänä tekijänä.
Standardin mukaan kokonaisilmanvaihto qtot määräytyy kahdesta komponentista: henkilöperusteisesta nqp ja rakennusmateriaalien perusteella ArqB.
Ilmanpuhdistuksen vaikutus vodaan ottaa huomioon suodatuksen tehokkuuden mukaan materiaaliemissioita kuvaavassa termissä qB, mutta ei ihmisteräisessä komponentissa qp. (n on ihmisten lukumäärä, AR pinta-ala).
Raportissa ehdotetut vaatimukset paikallisille sisäilman hallintalaitteille (taulukko alla) on myös mielenkiintoinen . Paikallisilla sisäilmaston hallintalaiteilla voidaan monien tutkimusten mukaan säästää energiaa ja samalla parantaa sisäilmaston laatua sekä työn tuottavuutta. Kriteereitä laitteiden suunnittelemiseksi ei ole aikaisemmin julkaistu.
Tekninen raportti on laajuudeltaan 93 sivua. Siinä on esitetty paljon hyödyllistä sisäilmastotietoa, ja edelliseen on poimittu vain pari esimerkkiä (ilmanvaihdon korvaaminen ilman puhdistuksella ja paikallisten sisäilmaston hallintalaitteiden vaatimukset).
EN 16798-2. Technical Report. Guideline for using indoor environmental input parameters for the design and assessment of energy performance of buildings.
Teksti: Olli Seppänen, LVI-tekniikan emeritusprofessori
Seuraa myös Olli Seppäsen blogi-kirjoituksia FINVACin sivulla