Kongressissa sai aiempaa enemmän huomiota olemassa oleva rakennuskanta – rakennusten korjausvelka on päälle kaatuva ongelma kaikkialla. DI Jorma Railio, REHVAn pitkäaikainen aktiivi, veti ilmastointi- ja ilmastointijärjestelmien tarkastuksia käsittelevän workshoptilaisuuden, jossa nousi esille tarkastustoiminnan yleinen puutteellisuus. Samassa yhteydessä pidetyssä kokouksessa valittiin REHVAlle uusi hallitus ja Stefano Corgnati Italiasta aloitti kolmivuotisen puheenjohtajakautensa.
Euroopan LVI-järjestöjen keskusjärjestö REHVA piti vuosikokouksensa toukokuussa Tanskassa Aalborgissa järjestämänsä LVI- alan maailmankongressin CLIMA2016 yhteydessä. Siellä tuli esille monia sisäilmastonkin kannalta tärkeitä taloteknisiä kysymyksiä, vaikka kongressin painopiste tällä kertaa oli energiakysymysten puolella. Seuraava selostus kongressista pohjautuu pääosin DI Jorma Railio, REHVAn pitkäaikainen aktiivin matkastaan kirjoittamaan raporttiin.
Railio kertoo, että CLIMA2016 kokosi kongressiin vajaat 550 luentotekstiä, eli lähes kaksisataa vähemmän kuin kolme vuotta aiemmin Prahassa. Tapahtumaan osallistujamäärä sen sijaan niukasti ylitti edelliskerran määrän nousten noin 850 osallistujaan. Workshop-tapahtumien määrä sen sijaan ylitti aiemman ja nousi lähelle kolmeakymmentä. Kolmen varsinaisen luentopäivän aikana oli jopa 12 sessiota tai workshop-tapahtumaa rinnakkain. Hän toteaa, että Ilahduttavaa oli nuorten osallistujien huomattava osuus.
CLIMA:n aihealue oli perinteisen laaja – talotekniikkaa lähes laidasta laitaan, nyt kuitenkin selvästi aiempaa enemmän tarkasteltiin teknisten järjestelmien lisäksi myös rakennuskokonaisuutta ja energiatarkasteluja ulotettiin myös jonkin verran aluetasolle. Muutamat kaupungin kuten Wien esittelivät myös suunnitelmia pitkän aikavälin toimenpiteistä aina 2040–2050-luvulle asti. Rakennuksen kokonaistarkastelu oli silmiinpistävää myös energiakorjauksia käsittelevissä esityksissä.
Energia-asiat vahvasti esillä
Railio toteaa, että kaiken kaikkiaan energia-asioita käsiteltiin aiempaa enemmän, ja sisäympäristön ongelmakenttä oli esillä suhteellisen niukalti, toki kuitenkin muutaman luentosession verran. Ilmeisesti Indoor Air -kongressin läheisyys oli harventanut CLIMAn luentotarjontaa ja osallistuja joukkoa.
Aiempaa enemmän huomiota kongressissa sai olemassa oleva rakennuskanta – rakennusten korjausvelka on päälle kaatuva ongelma-alue kaikkialla. Rakennukset ovat erilaisia ja myös päätöksenteko eri rakennustyypeissä vaihtelee eri maissa ja ilmastoissa laidasta laitaan. Niinpä myös teknisiä ratkaisuja on esillä monenkirjava joukko, selviä läpimurtoja ei havainnoijan silmiin sattunut tapahtuman laajasta tarjonnasta. Ilahduttavaa kuitenkin oli, että rakennusten ja sen teknisten järjestelmien käyttöönotto ja systemaattinen ylläpito ovat vihdoinkin saamassa tarvitsemaansa huomiota. Suosittuja teknisiä aihealueita olivat muun muassa lämpöpumput, lämmön varastointi ja erilaiset uusiutuvia energioita hyödyntävät hybridiratkaisut. Jo lähivuosina vaadittava ”lähes nollaenergiarakentaminen” on luonnollisesti suosittu aihealue, kuten Suomessakin, vaikka yhteinen eurooppalainen määritelmä on tällä puolella edelleenkin kehitysvaiheessa. Monet maat edelleenkin jättävät rakennusten energiataseesta pois etenkin valaistus- ja laitesähkön, mikä saattaa johtaa osaoptimointiin ja suoranaiseen kikkailuun tyyliin ”talo lämpiää hiustenkuivaajalla”.
Ilmanvaihto- ja ilmastointi- järjestelmien tarkastus on puutteellista
Jorma Railio veti kongressissa ilmastointi- ja ilmastointijärjestelmien tarkastuksia käsittelevää workshoptilaisuutta. Siitä hän kirjoittaa mielenkiintoisesti:
”Ilmastointijärjestelmien säännölliset tarkastukset ovat olleet pakollisia koko EU:n alueella jo ensimmäisen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tultua voimaan, eli jo alun toistakymmentä vuotta. Workshop-keskustelu vahvisti oikeiksi epäilykset siitä, että tarkastustoiminta ei ole juuri missään täyttänyt tarkoitustaan. Vaikka direktiivin edellyttämä tarkastustoiminta muodollisesti toimisikin, ei se ole missään johtanut laajamittaiseen järjestelmien parannus- tai uusimistoimintaan.”
Railion mukaan tarkastuspapereita tehdään mahdollisimman halvalla rasti ruutuun arvauksilla useammassakin maassa.
Viisasten kiveä ei workshopissa löydetty, mutta parissakin REHVAn työryhmässä pohditaan lähiaikoina rakennuksissa tehtävien tarkastusten, mittausten, ylläpidon ja koko käyttöönottoprosessin laajaa kokonaisuutta sekä sitä, miten rakennusautomaatio ja siihen mahdollisesti liitettävä jatkuva olosuhteiden, kulutuksen ja järjestelmätoimintojen seuranta saataisiin palvelemaan rakennuksen käyttäjiä. Samalla luonnollisella tavalla kuin auton mittarit ja säännöllinen huolto palvelevat auton käyttäjää.
Kumpi tappaa enemmän hissit vai huono sisäilma
Railio kertoo, että workshopissa tuli esille myös hissivertailu, josta voisi saada lisäpotkua tähän valtavaan haasteeseen:
”Hissien määräaikaishuolto on lakisääteistä, se tehdään ammattitaidolla ja siitä ollaan valmiita maksamaan. Rakennusten sisäilmasto, ilmastointi ja ilmanvaihto jätetään oman onnensa nojaan. Hissionnettomuus voi tappaa välittömästi, huono ilma ei. Kuitenkin on arvioitu, että Euroopassa ja maailmassa kuolee huonon sisäilman seurauksena vuosittain joukko ihmisiä. Hissit tappavat vain murto-osan tästä luvusta ja kuinka monta työvuotta menetetään huonon sisäilman vuoksi sairauspoissaoloina.”
”Miten saataisiin ihmiset heräämään ja vaatimaan terveellistä sisäilmaa? Valistus, pelottelu, vai viranomaispakko? Valistuneet omistajat edustavat murto-osaa kaikista, joten rakentamisessa ei kehitys ole missään vauhdittunut ilman pakkoa?”
Railio tosin epäilee, että pakkokin voi jäädä torsoksi, kuten ilmastointitarkastuksissa näyttää käyneen. Siinä on hänestä vakavan pohdinnan paikka!
Ilmanvaihtokanavat vuotavat liikaa
Jorma Railio kertoo raportissaan myös, että ilmansuodattimien luokitus on taas kerran muuttumassa. Euroopassa voimakkaasti pari vuosikymmentä edennyt tietämyksen ja tason nousu uhkaa vesittyä tulevan uuden kansainvälisen ISO- standardin mukana ja ilmanvaihtokanavat vuotavat suuressa osassa Eurooppaa edelleenkin.
Railio kysyy, että IV-koneiden ekosuunnitteluasetuksessa on kyllä vaatimustaso LTO -hyötysuhteen ja SFP -luvun osalta kohonnut, mutta onko koneen tiiviys jäänyt unohduksiin? Nykyisin moni EU-säädös nostaa tuotteiden vaatimustasoa, mutta silti huippuluokan tuotteista voidaan koota surkeita järjestelmiä, Railio ihmettelee.
”Tällaisia asioita tuotiin esille CLIMAn sessioissa, workshopeissa ja myös käytäväkeskusteluissa. Uhkien torjunta on melkoinen haaste, uuden ja oikean tiedon vieminen käytäntöön näyttää olevan vielä suurempi haaste.”
REHVA sai uuden hallituksen
Kongressin yhteydessä pidetyssä REHVA:n kokouksessa valittiin REHVAlle uusi hallitus. Stefano Corgnati Italiasta aloitti kolmivuotisen puheenjohtajakautensa. Professori Jarek Kurnitski, joka toimii Tallinnan lisäksi myös Aalto yliopiston puolella Suomessa, valittiin hallitukseen sekä teknologia- ja tutkimuskomitean uudeksi puheenjohtajaksi.
Opiskelijakilpailun toinen palkinto tuli Suomeen
Kongressin yhteydessä pidettiin myös opiskelijakilpailu, jossa Suomen edustaja Tuomo Niemelä sijoittui hienoksi toiseksi. Opiskelijakilpailun taso oli jälleen kerran korkea, joten uusia mahdollisuuksia edellä kirjoitettujen uhkakuvien torjuntaan näyttäisi kuitenkin olevan.
REHVA toimii aktiivisesti
REHVA toimii kongressiensa välilläkin aktiivisesti mm. hyvän sisäilmaston laadun eteen. Se julkaisee omaa englanninkielistä lehteä sekä järjestää eri alojen, etenkin ilmanvaihtoalan, kursseja ja julkaisee alan oppaita. Tänä vuonna syksyn puoliväliin asti on heillä näiden oppaiden alennusmyynti. Siellä on myynnissä useita erityisesti ilmanvaihdon suunnitteluun ja toimintaan keskittyviä oppaita ja muita julkaisuja. Tiedot myynnissä olevista julkaistuista ja myyntiehdot löytyvät REHVAn nettisivuilta www. rehva.eu. Tietoja REHVAsta ja sen julkaisutoiminnasta saa myös kotimaasta sivuilta www.finvac.org.
Tänä vuonna REHVA on mukana myös ilmanvaihtoalan yritysten keskusjärjestön Euroventin syksyisessä konferenssissa Krakovassa Puolassa. Muun mielenkiintoisen ohjelman ohessa järjestää REHVA siellä 29. syyskuuta oman sessionsa, jossa käsitellään mm. nollaenergia rakennusten ja ekosuunnittelun ongelmia sekä tulevia ilmanvaihdon eurooppalaisia standardeja. Lisätietoja siitä ja kaikista REHVAn toimista löytyy sivuilta www.rehva.eu.