Combi-hanke, jossa on mukana useita merkittäviä tutkimusyksikköjä, on jatkunut jo kolmisen vuotta. Ensi vuoden alussa saamme kuulla lopullisia tuloksia tästä hankkeesta. Laaja COMBI- hanke keskittyy palvelurakennusten energiatehokkuuden parantamiseen liittyvien vaikutusten ja ongelmien selvittämiseen ja ratkaisemiseen. Haastetta on, sillä monet energiantehokkuuden parantamisen keinot saattavat aiheuttaa muita, muun muassa kosteuskysymyksiin liittyviä ongelmia.
Kuten tunnettua Suomen tavoitteena on, että vuoden 2019 alusta lähtien käyttöönotettavat uudet julkiset rakennukset rakennetaan lähes nollaenergiarakennuksina (nearly zero-energy building, nZEB). Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen kustannustehokkaasti rakennusteknisin keinoin nykyisestä määräystasosta on erittäin haasteellinen tehtävä ja tämä korostuu erityisesti julkisissa palvelurakennuksissa.
Energiatehokkuusvaatimusten tiukentuessa palvelurakennuksiin myös integroidaan enemmän uusiutuvan energian tuotantoa.
Tutkimus jakaantuu viiteen työpakettiin, joista neljä keskittyy varsinaiseen tutkimukseen ja viides paketti tutkimuksen organisointiin ja tulosten tiedottamiseen. Päätutkimusmetodeina ovat laskennalliset tarkastelut ja case -kohteissa tehtävät käytännön mittaukset ja haastattelu Tutkimuksessa on mukana tutkimusryhmiä Tampereen teknillisestä yliopistosta (TTY), Aalto-yliopistosta ja Tampereen ammattikorkeakoulusta (TAMK). TTY:ltä tutkimukseen osallistuvat Rakennustekniikan laitokselta rakennusfysiikan, elinkaaritekniikan, energia- ja elinkaaritalouden sekä rakentamisen tuotantoprosessien tutkimusryhmät ja Arkkitehtuurin laitokselta asuntosuunnittelun tutkimusryhmä. Aalto-yliopistolta tutkimukseen osallistuu Energiatekniikan laitokselta Energiatehokkuuden ja energiajärjestelmien laboratorio. TAMK:sta tutkimukseen osallistuu Rakentaminen ja teknologiayksikön Talotekniikka-ryhmä. Projektin vastuullisena johtajana toimii professori Juha Vinha ja projektipäällikkönä Anssi Laukkarinen.
Mukana vipuvoimaa Euroopasta
COMBI-hankkeen rahoittajina on suuri joukko rakennusalan yrityksiä eri osa-alueilta käsittäen arkkitehti-, rakenne- ja LVIS-suunnittelutoimistoja, rakennusliikkeitä, rakennuttajia, rakennusmateriaalivalmistajia, LVIS-laitevalmistajia ja -myyjiä sekä rakennusten kuntotutkimukseen keskittyneitä yrityksiä. Kaikkiaan mukaan hankkeeseen on lähtenyt 37 yritystä ja kahdeksan kuntaa Tampereen kaupunkiseudulta sekä Helsinki. Yritysrahoituksen lisäksi hankkeeseen on saatu myös julkista rahoitusta TEKESin INKA – innovatiiviset kaupungit -ohjelmaan liittyvästä Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR).
Kaikkiaan mukaan hankkeeseen on lähtenyt 37 yritystä ja kahdeksan kuntaa
– Energiatehokkuuden parantamisella on monenlaisia vaikutuksia, ja siihen liittyy myös ongelmia, totesi hankkeen vastuullinen johtaja, professori Juha Vinha.
Hän kertoi, että energiatehokkuuden parantaminen on rakennusten suunnittelun, rakentamisen ja käytön kautta kytköksissä muun muassa investointi- ja käyttökustannuksiin, tilaratkaisuihin ja niiden toimivuuteen, rakenteiden kosteustekniseen toimintaan ja sisäilman olosuhteisiin sekä talotekniikan ratkaisuihin ja toimivuuteen. Näiden asioiden keskinäisten riippuvuuksien ymmärtäminen ja hallitseminen on haastava tehtävä, johon Combi-hanke pyrkii antamaan ratkaisuja ja työkaluja.
Tietoa on saatava kentälle
Juha Vinha kertoi myös, että hankkeessa tullaan tekemään edelleen kenttä- ja laboratoriomittauksia, laskennallisia tarkasteluja sekä haastatteluja. Tampereen kaupungin tilakeskuksen ja ympäryskuntien hallinnoima suuri rakennusmassa mahdollistaa muun muassa valittujen, eri vaiheissa olevien rakennushankkeiden tarkemman seurannan ja analyysin.
Tutkimuksessa voidaan hyödyntää myös Helsingin palvelurakennuksista saatuja kokemuksia ja tietoja.
– Yksi mielenkiintoinen ja tärkeä tutkimusaihe hankkeessa on esimerkiksi laskennallisen ja toteutuvan energiankulutuksen erot ja näihin johtaneet syyt, Vinha toteaa. Hän arvioi myös, että mukana olevien yritysten suuri määrä kertoo siitä, että energiatehokkaiden rakennusten toteutuksesta tarvitaan paljon uutta tietoa. Taustalla on varmasti myös aiempi pitkäjänteinen ja luotettava tutkimusyhteistyö eri yritysten kanssa, jota muun muassa TTY:n rakennusfysiikan tutkimusryhmä on tehnyt. Yritykset ovat kokeneet, että TTY:ltä on saatavissa ratkaisuja heidän käytännön ongelmiinsa.
Merkittävä toteamus Juha Vinhalta oli myös se, että vaikka tieto näistä vaikkapa kosteudenhallinnan ja rakennusfysiikan asioista lisääntyy maassamme nopeasti, on ongelmana tiedon levittäminen kentälle. –Paraskaan tieto ei auta, jos se ei leviä kentän ratkaisuihin. Hitaus soveltamisessa on ollut suurta.