Yhtenä syynä ongelmiin pidetään rakennusten energiatehokkuuden parantamista ilman ratkaisujen kunnollista testaamista. Pyrkimys energiankulutuksen pienentämiseen eli ilmastointilaitteiden käyttöaikojen lyhentäminen ja lämpötilojen laskeminen on heikentänyt sisäilman laatua ja aiheuttanut sairastumisia. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan Tuija Braxin mielestä terveyshaittoja aiheuttavat rakennusten kosteus- ja homeongelmat eivät kuitenkaan ole syy tinkiä energiansäästöstä.
Eduskunnan tarkastusvaliokunta sai toukokuun alussa valmiiksi mietinnön rakennusten kosteus- ja homevaurioista. Valiokunta on kuullut yli 70 asiantuntijaa sekä saanut 72 taholta kirjalliset asiantuntijalausunnot. Valiokunta edellyttää 14 toimenpidekohteella muutoksia kosteus- ja homevaurio-ongelmaan puuttumiseksi. Terveyshaittojen kustannukset ovat vuositasolla 450 miljoonaa euroa. Valiokunta esittää muun muassa, että hallitus laatii päiväkotien, koulujen ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten kunnostamiseksi suunnitelman, jota tuetaan nykyistä suuremmalla valtion tuella.
Valiokunta toteaa mietinnössään myös, että viime vuosikymmeninä tehdyillä toimilla ei ole kyetty vähentämään kosteus- ja homevaurioista aiheutuvia terveyshaittoja ja kansantaloudellisia menetyksiä eikä torjumaan uusien kosteusvaurioiden syntymistä.
Valiokunta näkee tähän useita syitä. Rakentamisen laadussa ei ole tapahtunut parannusta ja rakennusten kunnossapidossa ja korjauskulttuurissa on edelleen merkittäviä puutteita. Toimenpiteitä ei ole kyetty kohdistamaan terveyshaittojen syihin eikä kielteisten vaikutusten vähentämiseen. Muita käytännön haittoja ovat osaamisen puute sekä ongelmat vuosikymmenten ajan käytetyissä menetelmissä ja toimintatavoissa. Valiokunnan arvion mukaan terveyshaittoja aiheuttavat rakennusten kosteus- ja homevauriot ovat jopa lisääntyneet ja riski ongelman pahenemisesta on todellinen.
Korjausvelka kasvaa
Nykyisen korjausvelan suuruudeksi on arvioitu 30—50 miljardia euroa. Valiokunnan tilaaman tutkimuksen mukaan merkittävien kosteus- ja homevaurioiden terveyshaittakustannukset ovat 450 miljoonaa euroa vuodessa. Rakentamisen virheet, rakennusten kunnossapidon laiminlyönnit ja korjausten lykkäämiset tarkoittavat terveyshaittojen lisääntymistä, korjauskustannusten kasvua ja korjaustarpeiden lisääntymistä. Kokonaistilanteen parantamista vaikeuttavat uusissa rakennuksissa ilmenevät kosteus- ja homevauriot sekä korjausten epäonnistumiset.
Määrällisesti eniten kosteus- ja homevaurioita on yksityisten omistamissa rakennuksissa. Suhteellisesti eniten vaurioita on kuitenkin kuntien omistamissa rakennuksissa. Valiokunta on kiinnittänyt huomiota koulujen, päiväkotien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten huonoon kuntoon. Valiokunnan tilaaman tutkimuksen mukaan merkittävästi vaurioituneissa kouluissa ja päiväkodeissa on tilojen käyttäjiä 172 000–259 200. Näiden lukujen perusteella voidaan arvioida, että n. 62 000—94 000 peruskoululaista ja 12 000—18 000 lukiolaista altistuu päivittäin kosteus- ja homevaurioille.
Lapset ja nuoret ovat usein uhreina
Valiokunta on erittäin huolestunut kosteus- ja homevaurioiden vaikutuksista lasten ja nuorten terveyteen. Tutkimusten mukaan kosteus- ja homevaurioilla on ajallinen yhteys astman syntyyn ja pahenemiseen, hengitystieinfektioihin ja hengitystieoireiluun. Lasten sairastumisriski astmaan on aikuisia korkeampi ja lapsen altistuminen voi myös lisätä sairastumisriskiä myöhemmässä iässä.
Inhimillistä hätää aiheuttaa myös se, että oireilevien ja sairastuneiden potilastutkimukset, hoito ja tuki ovat heikosti järjestettyjä. Monet sairastuneet ihmiset ovat kokeneet itsensä väliinputoajiksi ja huonosti kohdelluiksi. Se, ettei kansalaisille ole selkeästi kerrottu, mitä aihealueesta tiedetään ja mitä ei tiedetä, on osoitus huonosta hallintotavasta ja tilanteen hallitsemattomuudesta. Puutteellinen tiedottaminen on myös heikentänyt kansalaisten luottamusta viranomaisia kohtaan. Valiokunnan arvio on, että yhteistoiminnan puute vaikeuttaa tilanteen parantamista ja resurssien tarkoituksenmukaista kohdentamista.
Toimenpiteitä tarvitaan
Tarkastusvaliokunta esittää mietinnön perusteella eduskunnan hyväksyttäväksi kannanoton, joka sisältää 14 eri toimenpidekohdetta. Nämä koskevat muun muassa rakentamisen kosteudenhallinnan parantamista, nykyisen ohjausjärjestelmän uudistamista, osaamisen parantamista, säädösten muutostarpeita, rakentamisen vastuiden selkeyttämistä, terveyshaittojen syiden löytämisen parantamista, sekä oireilevien ja sairastuneiden tutkimusten, hoidon ja tuen parantamista.
Valiokunta edellyttää muutoksia mm. kuntien rakennusten korjauksiin myönnettäviin valtion tuen ehtoihin. Tuen tulee ohjata ja kannustaa kuntia rakennusten suunnitelmalliseen ja ennakoivaan kunnossapitoon sekä rakennusten elinkaaren oikea-aikaisiin korjauksiin. Lisäksi tulee selvittää tukiasioiden keskittäminen yhdelle viranomaistaholle. Päiväkotien, koulujen ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten kunnostamiseksi ja terveyshaittojen vähentämiseksi tulee laatia pitkän aikavälin suunnitelma, jonka toteuttamista tuetaan nykyistä suuremmalla valtion tuella.
Valiokunta edellyttää myös, että pienillä resursseilla ansiokkaasti toiminutta Kosteus- ja hometalkoot -hanketta jatketaan vuoden 2014 jälkeen ja että talkoiden toimintaedellytyksiä parannetaan turvaamalla hankkeelle riittävät voimavarat ja mahdollisuudet pitkäjänteiseen kehittämistyöhön.
Valiokunta edellyttää hallituksen raportoivan edellytettyjen toimenpiteiden toteuttamisesta ensimmäisen kerran vuodelta 2013 annettavassa hallituksen vuosikertomuksessa. Tässä yhteydessä tulee selvittää, miten uudis- ja korjausrakentamisen sekä rakennusten ylläpidon laatua voidaan parantaa merkittävästi ja kuka ottaa kokonaisvastuun tarkastusvaliokunnan mietinnössä esille otettujen puutteiden korjaamisesta.
Eduskunta yksimielisenä
Koko eduskunta otti kantaa valiokunnan mietintöön toukokuun lopulla. Suuressa salissa tämä tärkeä aihe herätti paljon kiinnostusta ja siitä pidettiin yli 70 puheenvuoroa. Tosin kukaan ei ehdottanut mietintöön muutoksia tai sen hylkäämistä. Mutta opastusta eri toimenpiteisiin kuultiin ja hyvin värikkäitäkin tapauksia kuvailtiin. Näin eduskunta on koko arvovallallaan asettunut mietinnön taakse. Toivotaan, että arvovalta auttaa myös ratkaisujen etsimisessä ja asianlaidan korjaamisessa. Tärkeää olisi ainakin, että kosteus- ja hometalkoot saisi tarvitsemansa jatkoajan
Eduskunnan hyväksymä kannanotto
teksti: Esko Kukkonen