Eivätkö yliopistot tarvitse muuta yhteiskuntaa? – kysyy LVI-alan väki

Suomen LVI-liiton, SuLVI ry:n, mukaan Aalto-yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston suunnitelmat yliopistotasoisen LVI-koulutuksen suhteen ovat hämmentäviä. Ongelmia nähdään näiden yliopistojen opetuksen viimeaikaisessa kehityksessä, joka ei näytä vastaavan alan tarpeisiin.

Aalto-yliopistossa on alan opetus hajautettu eri laitoksiin ja lisäksi vielä eri pääaineiden sisälle. Jotta opiskelija saisi edes jonkinlaisen käsityksen LVI-tekniikasta, hän joutuu käyttämään poikkeuksellista luovuutta yhdistellessään eri laitosten opetusohjelmia. Ongelma on vielä laajempi Tampereen teknillisessä yliopistossa, joka on luopunut LVI-alan professuureista kokonaan. Asiasta ollaan oltu yhteydessä yliopistojen johtoon, mutta mitään näkyvää muutosta ei vielä ole luvassa.

Alan järjestöt korostavat, että talotekniikan rooli rakentamisen saralla on vahvistunut jatkuvasti. Se ja muuttuvat rakentamismääräykset edellyttävät vahvaa teknistä osaamista. Työelämän toimivuuden kannalta uusia LVI-alan diplomi-insinöörejä tarvittaisiin huomattavasti nykyistä enemmän. Jos valmistuvien määrä laskee vielä nykyisestään, edessä on vaikea ongelma. 

– Yhteiskunta asettaa ja on jo asettanut velvoitteita, joihin on meidän pystyttävä vastaamaan. Lähes nollaenergiarakentaminen ja uusiutuvan energian käyttö ovat hyviä esimerkkejä velvoitteista, joihin olemme jo sitoutuneet, SuLVI ry:n puheenjohtaja Kalevi Hyvärinen toteaa.

Järjestöt korostavat, talotekniikan olleen jo pitkään sekä vakaa ja houkutteleva työnantaja että opiskelijoita kiinnostava ala. Tuotannon ketjussa alan huippuosaajia tarvitaan kaikissa vaiheissa ja portaissa, eikä vähiten teollisuudessa. Alan kotimainen teollisuus on maantieteellisesti ja osaamiseltaan hyvin kattava. Se käsittää kymmenittäin hyvin syvälle erikoistuneita yrityksiä, joista useimpien liikevaihto koostuu jopa 50–90-prosenttisesti  viennistä. Hyvärisen mukaan vaativa suunnittelu, globaalin kilpailukyvyn edellyttämä tuotekehitys, projektitoiminta sekä kansainvälinen kauppa tarvitsevat korkeasti koulutettua työvoimaa nyt ja tulevaisuudessa. Talonpoikaisjärjellä katsottuna näyttäisi siltä, että yliopistojen suunnitelmat ovat huomattavassa ristiriidassa elinkeinoelämän tarpeisiin nähden.

– Tuntuu todella omituiselta, etteivät Aalto-yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto halua tunnistaa LVI-alan osaamisen tarpeita. Vai onko niin, että yliopisto elää omaa elämäänsä suojamuurien sisällä ja sieltä tullaan ulos vain, kun haetaan rahoitusta erilaisiin hankkeisiin. Yliopistoilla on myös yhteiskunnallinen vastuu. Se tarkoittaa, että niiden on otettava koulutuksessaan huomioon yhteiskunnan kehityksen turvaava toiminta ja tarpeet parhaalla mahdollisella tavalla. Nyt vaikuttaa siltä, ettei näin tule jatkossa olemaan, Hyvärinen epäilee.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä Talotekniikka-lehti.