EU:n taholta on annettu selkeät vaatimukset uudisrakennusten energiatalouden parantamiseksi Euroopan unionin alueella. Lähivuosina uudisrakennusten on oltava niin sanottuja lähes nollaenergiarakennuksia (nZEB).
Eu:n asiaa käsittelevä direktiivi, jota on jo kerran uudistettukin, on nimeltään EPBD -direktiivi. Energiavaatimusten kiristyessä on direktiivin mukaan kuitenkin pyrittävä pitämään rakennusten sisäilman laatu riittävän hyvänä, ettei säästö tapahdu ihmisten viihtyisyyden ja terveyden kustannuksella.
Tämän takia on eurooppalainen standardointijärjestö CEN saanut mandaatin tehdä uudisrakentamisen laadulle standardit, jotka antavat kansalliselle lainsäädännölle yhtenäisyyttä. Komissio uusi mandaatin vuonna 2011 tavoitteena saada asia uusittujen energiamääräysten kanssa sopusointuun. Standardiehdotukset ovat parasta aikaa lausunnolla.
Näiden uusittavien EPBD- standardien, joiden valmistelu on CEN :in komitean TC 156 vastuulla, joukossa on kaksi sisäilmaston kannalta tärkeää standardia; sisäilmastostandardi EN 15251 ja ilmastointi ja ilmanvaihtolaitteita koskeva standardi EN 13779. Ne ovat tänä vuonna lausunnolla ja tulevat ilmeisesti merkittävästi vaikuttamaan myös Suomessa tuleviin määräyksiin ja ohjeisiin. Uudistuksessa myös standardien numerointi muuttuu ja EN 15251 tulee olemaan jatkossa EN 16798.
Teknillisen korkeakoulun, nykyisen Aalto- yliopiston, LVI-tekniikan professori emeritus Olli Seppänen kertoi näistä standardisuunnitelmista Sisäilmastoseminaarissa. Hän on ollut pitkään mukana näiden ja muidenkin eurooppalaisten standardien valmistelussa. Sisäilman laatu on ollut hänelle aina tärkeä. Hän on muun muassa perustanut Sisäilmayhdistyksemme ja toiminut pitkään myös yhdistyksen puheenjohtajana.
Olli Seppänen kertoi, että CEN-standardeihin viitataan rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä (EPBD) ja sen uudistetussakin versiossa. Tarkoitus on näin yhtenäistää EU maissa EPBD-direktiivin kansallista toimeenpanoa.
– Komissio on antanut CEN järjestölle mandaatin standardien uusimiseen, sillä edellisten vuonna 2007 julkaistujen standardien katsottiin olevan liian monimutkaisia ja laajoja, joissa myös normatiivinen ja ohjeellinen teksti on sekoitettu.
Standardiehdotukset uudenlaisia
– Uusien standardien odotetaan olevan suppeammat kuin edelliset ja varsinaisissa standardeissa esitetään normatiivinen teksti ja standardeihin liittyvissä teknisissä raporteissa (TR) ohjeellinen ja selittävä teksti Olli Seppänen kertoo.
– Molemmissa tulisi olla sama sisällysluettelo, jolloin niitä voi käyttää rinnan. Mukana on myös tyhjiä liite taulukkoja, joissa ei ole numeroarvoja, vaan jotka täytetään kansallisella tasolla ja on tarkoitettu normatiivisiksi.
Seppänen esitteli esitelmässään standardiehdotuksen useita uudistuksia. Standardiehdotuksissa otetaan kantaa ilmanvaihdon ilmavirtojen määrään lähes entiseen tapaan; ilmanvaihtoa tarvitaan sekä ihmisistä lähtevien epäpuhtauksien ja rakennuksesta ja sen materiaaleista lähtevien epäpuhtauksien poistamiseen. Tarvittava ilmanvaihto esitetään standardiehdotuksessa näiden summana. Ehdotuksissa on myös monia hyvinkin tarkkoja vaatimuksia mm. sisäilman lämpötilalle erilaisissa tilanteissa.
Koko esitelmä on julkaistu Sisäilmastoseminaarin 2015 -julkaisussa sekä esitelmän kalvot löytyvät netistä: http://www.sisailmayhdistys.fi/
Tuleeko muutoksia myös Suomen säädöksiin?
Olli Seppänen otti esitelmässään myös kantaa Suomen sisäilmastoa koskeviin nykymääräyksiin ja sanoo, että esimerkiksi sisäilmastomääräysten D2:n huonelämpötilan ylärajaa 25°C pitäisi nostaa ja eriyttää eri käyttötarkoituksen rakennuksille. Hänen mielestään myös määräysten D2/D3 erilaiset määrittelyt pitäisi yhdenmukaistaa ja terminologia tarkistaa ja yhdenmukaistaa, muun muassa tavoitelämpötilojen ylitykset CEN standardin kanssa.
– Samoin sisäilmaluokituksen lämpötilat pitäisi esittää ulkolämpötilasta riippuvana CEN-standardien tapaan. Sisälämpötilalle pitäisi antaa vähimmäisarvo jäähdytys- ja lämmitystilanteille erikseen sekä ottaa huomioon Ilman liikenopeuden jäähdyttävä vaikutus. Ilman nopeutta voidaan käyttää jäähdytykseen silloin, kun huoneen operatiivinen lämpötila on yli 25°C. Työpistekohtaisen lämmityksen ja jäähdytyksen kriteerit olisi myös saatava prEN TR 16798-3 mukaisiksi, Seppänen sanoo.
Työpisteissä operatiivisen lämpötilan säätönopeudelle voisi Seppäsen mukaan myös antaa vaatimuksia standardien tapaan. Samoin tulisi Ilmanvaihtoilman (ulkoilman) määrän oltava säädettävissä työpistekohtaisesti. Laitteiden synnyttämän melutason tulee olla työpisteessä alle 35 dB(A).
– Tuloilman laatuun ei standardeissa kuitenkaan vielä ole otettu kantaa, niitä tullaan käsittelemään liitteessä K, jonka valmistelu on vielä kesken, Seppänen sanoo.
Teksti: Esko Kukkonen
Standardiehdotuksiin voi nyt ottaa kantaa
Sisäilmastoa ja ilmanvaihtoa koskevien standardien lausunnot Suomesta kerää Metalliteollisuuden standardointilaitos METSTA ja siellä Kimmo Konkarikoski, (kimmo.konkarikoski(at)teknologiateollisuus.fi)
Standardiehdotukset ovat luettavissa ja kommentoitavissa myös osoitteessa: http://lausunto.sfs.fi/Home/Category/METSTA. Rekisteröitymällä sekä hakusanalla TC 156 saa näkyviin kaikki ilmanvaihtoa käsittelevät lausunnolla olevat standardit.
prEN 16798-1 – Energy performance of buildings. Part 1: Indoor environmental input parameters for design and assessment of energy performance of buildings addressing indoor air quality, thermal environment, lighting and acoustics. Module M1-6. Lausuntopyynnön määräaika:2015-09-20.
prEN 16798-5-1 – Energy performance of buildings. Modules M5-6, M5-8, M6-5, M6-8, M7-5, M7-8. Ventilation for buildings. Calculation methods for energy requirements of ventilation and air conditioning systems. Part 5-1: Distribution and generation (revision of EN 15241). Method 1. Lausuntopyynnön määräaika:2015-09-20. Lausuntopyynnön määräaika 2015-09-01