Kesäkuun lopulla pidetyssä kokouksessa EU:n energiaministerit, mukana myös Suomen energiaministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.), ottivat kantaa komission viime syksynä tekemiin energiatehokkuuden direktiiviesityksiin. Mukana oli myös rakennusten energiansäästödirektiiviin (EPBD) tehdyt muutosehdotukset. Alkukesästä oli aiheesta Sisäilmauutisissa artikkeli, jossa pohdittiin sisäilmastoon liittyvien vaatimusten mukana oloa energiansäästövaatimusten rinnalla. Asia tulee europarlamentin käsittelyyn syksyllä ja sen jälkeen vielä lopulliseen yhteispäätösmenettelyyn neuvoston ja parlamentin kesken.
Päätökseksi tuli lopulta 30 prosentin energiatehokkuustavoite unionin alueella.
Asian käsittely ministereiden kesken oli työlästä ja neuvotteluissa tarvittiin lukuisia kompromissiehdotuksia ennen tarvittavan enemmistön saavuttamista. Päätökseksi tuli lopulta 30 prosentin energiatehokkuustavoite unionin alueella. Energia- ja ympäristöministeri Tiilikainen pitää päätöksen aikaansaamista tärkeänä EU:n ilmastopolitiikan uskottavuuden kannalta.
– Komission alkuperäisen ehdotuksen sisältämä energiatehokkuustavoitteen sitova luonne poistettiin neuvoston käsittelyssä. Suomen tavoittelemat energian säästövelvoitteiden joustot näin saavutettiin, Tiilikainen kertoi tyytyväisenä.
Hänen mukaansa myönteistä on myös se, että aiemmat toimet energian säästössä ja toimet uusiutuvan energian lisäämiseksi voidaan laskea hyväksi energian säästövelvoitteissa.
Neuvoston päätös oli kompromissi
Saavutettu neuvoston yleisnäkemys oli kompromissi, kertoo myös ylitarkastaja Pentti Puhakka työ- ja elinkeinoministeriöstä.
– Suomen kannalta hyvää oli juuri se, ettei tullut yhteistä sitovaa tavoitetta, ja että komission esitys pakollisesta huoneistokohtaisesta lämmityksen mittauksesta uusissa ja peruskorjattavissa rakennuksissa, joissa on keskuslämmitys, saatiin Ruotsin ja Suomen hyvällä yhteistyöllä torjuttua. Ehto kustannustehokkuudesta säilyi näissäkin kohteissa edelleen, millä vältettiin iso lasku suomalaisille kerrostaloasukkaille, Puhakka toteaa.
Kokouksessa ei hänen mielestään ollut selviä rintamia, ehkä oli pari leiriä, sitovan tavoitteen kannattajat ja joustavampaa lähestymistapaa kannattavat, jossa leirissä Suomi oli. Tämänkin leirin sisällä monilla jäsenvaltioilla oli omia ”erityisiä” tavoitteitaan joustojen ja varhaistoimien suhteen.
Myös EPBD:n periaatteet hyväksyttiin
Neuvosto hyväksyi kokouksessaan yleisnäkemyksen myös rakennusten energiatehokkuusdirektiiviesityksestä. Sen tavoitteena on nopeuttaa olemassa olevien rakennusten kustannustehokkaita peruskorjauksia, lisätä älykkään teknologian käyttöä, edistää sähköautojen latausmahdollisuuksia ja järkeistää säännöksiä.
– Rakennusten automaatiojärjestelmien edistäminen on tärkeää rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi latausinfrastruktuurin kehittäminen antaa hyvän pohjan liikenteen sähköistymiselle, ministeri Tiilikainen sanoo.
Kokouksessa ei otettu kantaa parlamentissa esille tulevaan sisäilmaston laadun ja energiansäästötavoitteiden yhteensovittamiseen. Tältä osin aiheeseen palataan tässä lehdessä syksyn kuluessa.
Valmistelu jatkuu
Neuvosto kuuli myös tilanneselvityksen puhtaan energian paketin käsittelystä neuvoston työryhmissä. Energiatehokkuusehdotuksia lukuun ottamatta paketin käsittely on vielä alkuvaiheessa, ja raportti merkittiin tiedoksi. Keskustelu kaikista puhtaan energian paketin kahdeksasta lainsäädäntöehdotuksesta jatkuu Viron heinäkuussa alkaneella puheenjohtajakaudella.
Energiatehokkuusdirektiivien käsittely jatkuu niin sanotuissa trilogineuvotteluissa jäsenmaiden, parlamentin ja komission kesken. Tämän jälkeen ehdotus tulee vielä hyväksyä parlamentin ja neuvoston virallisessa päätöksentekomenettelyssä ennen kuin se astuu voimaan.
Esko Kukkonen