Euroopan komissio julkaisi 14.10.2020 rakennusten perusparannusstrategian (Renovation Wave Strategy) rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi.
Komissio pyrkii vähintään kaksinkertaistamaan perusparannusten määrän seuraavien kymmenen vuoden aikana ja varmistamaan, että perusparannukset johtavat parempaan energia- ja resurssitehokkuuteen.
“Näin parannetaan rakennuksissa asuvien ja niitä käyttävien ihmisten elämänlaatua, vähennetään Euroopan kasvihuonekaasupäästöjä, edistetään digitalisaatiota sekä tehostetaan materiaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Vuoteen 2030 mennessä voitaisiin kunnostaa 35 miljoonaa rakennusta ja luoda jopa 160 000 uutta vihreää työpaikkaa rakennusalalle”, EU:n tiedotteessa todetaan.
Rakennusten osuus EU:n energiankulutuksesta on noin 40 prosenttia ja energiankulutuksen kasvihuonepäästöistä 36 prosenttia.
“Vuosittain kuitenkin vain prosentissa rakennuksista tehdään energiatehokkuuteen tähtääviä perusparannuksia, joten tehokkaat toimet ovat ratkaisevan tärkeitä ilmastoneutraalin Euroopan saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä. Lähes 34 miljoonalla eurooppalaisella ei ole varaa lämmittää kotiaan. Energiatehokkuuteen tähtääviä perusparannuksia edistävällä julkisella politiikalla vastataan energiaköyhyyteen ja edistetään heikossa asemassa olevien ihmisten terveyttä ja hyvinvointia ja autetaan pienentämään heidän energialaskujaan. Komissio on tänään myös julkaissut jäsenvaltioille suunnatun suosituksen energiaköyhyyden torjumisesta.”
Vihreän kehityksen ohjelmasta vastaava varapuheenjohtaja Frans Timmermans valaisi uutta strategiaa.
– Haluamme, että Euroopassa asutaan kodeissa, joiden valaisu, lämmittäminen tai jäähdyttäminen ei syökse kotitalouksia vararikkoon eikä planeettaamme tuhoon. Rakennusten perusparannusstrategia tähtää parempiin työskentely-, asuin- ja opiskelupaikkoihin vähentäen samalla haitallisia ympäristövaikutuksia ja tarjoten työpaikkoja tuhansille eurooppalaisille. Tarvitsemme parempia rakennuksia, jotta parempi jälleenrakentaminen olisi mahdollista, Timmermans sanoo.
– Ympäristömyönteinen elpyminen alkaa kotoa. Perusparannusstrategian myötä ryhdymme toimiin niiden lukuisten esteiden poistamiseksi, jotka nykyisin tekevät rakennusten perusparantamisesta monimutkaista, kallista ja aikaa vievää ja jarruttavat kipeästi kaivattuja toimia. Ehdotamme parempia tapoja mitata peruskorjauksen hyötyjä, vähimmäisvaatimuksia energiatehokkuudelle sekä EU:n rahoituksen ja teknisen avun lisäämistä. Tällä tavoin haluamme edistää energiatehokkuutta tukevien kiinnelainojen käyttöä ja lisätä uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä lämmityksessä ja jäähdytyksessä. Näillä teoilla olisi käänteentekeviä vaikutuksia asunnonomistajiin, vuokralaisiin ja viranomaisiin, energia-asioista vastaava komissaari Kadri Simson totesi.
“Strategia asettaa etusijalle toimet kolmella alalla: hiilestä irtautuminen lämmityksessä ja jäähdytyksessä energiaköyhyyden ja energiatehokkuudeltaan heikoimpien rakennusten muodostaman ongelman ratkaiseminen sekä julkisten rakennusten, kuten koulujen, sairaaloiden ja hallintorakennusten, perusparantaminen. Komissio ehdottaa, että koko perusparannusketjun nykyiset esteet hankkeen suunnittelusta sen rahoitukseen ja loppuun saattamiseen poistetaan erinäisten poliittisten toimenpiteiden, rahoitusvälineiden ja teknisen avun keinoin.”
EU:n strategia sisältää seuraavat ensisijaiset toimet:
- Säännösten, standardien ja rakennusten energiatehokkuutta koskevien tietovaatimusten tiukentaminen parempien kannustimien luomiseksi julkisen ja yksityisen sektorin perusparannuksille, mukaan lukien olemassa olevia rakennuksia koskevien pakollisten energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten vaiheittainen käyttöönotto, energiatehokkuustodistuksia koskevien sääntöjen päivittäminen ja rakennusten perusparannusvaatimusten mahdollinen laajentaminen julkisella sektorilla
- Kaikille avoimen ja hyvin kohdennetun rahoituksen varmistaminen muun muassa NextGenerationEU -elpymis- ja palautumistukivälineeseen kuuluvien kunnostamista ja energiantuotantoa koskevien lippulaivahankkeiden kautta, eri rahoitusvirtojen yhdistämisen sääntöjen selkeyttäminen ja moninaisten kannustimien luominen yksityiselle rahoitukselle
- Kunnostushankkeiden valmisteluun ja toteuttamiseen liittyvien valmiuksien parantaminen aina kansallisille ja paikallisille viranomaisille annettavasta teknisestä tuesta työntekijöiden koulutukseen ja taitojen kehittämiseen uusissa vihreissä työpaikoissa
- Kestävien rakennustuotteiden ja -palvelujen markkinoiden laajentaminen, mukaan lukien uusien materiaalien ja luontoon perustuvien ratkaisujen käyttöön ottaminen sekä rakennustuotteiden markkinointia ja materiaalien uudelleenkäyttöä ja hyödyntämistä koskevia tavoitteita koskevan lainsäädännön tarkistaminen
- Uuden eurooppalaisen Bauhausin luominen. Kyseessä on monialainen hanke, jonka ohjaamiseen osallistuu ulkopuolisista asiantuntijoista, kuten tutkijoista, arkkitehdeistä, suunnittelijoista, taiteilijoista ja kansalaisyhteiskunnan edustajista koostuva neuvoa antava ryhmä. Komissio käynnistää nyt kesään 2021 ulottuvan prosessin, jossa hanketta valmistellaan laajan osallistujakunnan kanssa, ja perustaa sen jälkeen viiden ensimmäisen Bauhausin verkoston eri EU-maihin vuonna 2022.
- Paikallisyhteisöille suunnattujen lähitoimintaan perustuvien toimintamallien kehittäminen uusiutuvien ja digitaalisten ratkaisujen integroimiseksi sekä nollaenergia-alueiden luomiseksi, jolloin kuluttajista tulee energiaa verkkoon myyviä tuottajakuluttajia. Strategiaan sisältyy myös 100 asuinaluetta koskeva kohtuuhintaisen asumisen aloite.
“Kesäkuussa vuonna 2021 toteutettavassa uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin uudelleentarkastelussa harkitaan uusiutuviin energialähteisiin perustuvan lämmityksen ja jäähdytyksen tavoitteen tiukentamista sekä uusiutuvista lähteistä tuotetun energian vähimmäistason käyttöönottoa rakennuksissa. Komissio aikoo myös tutkia, miten EU:n budjettivaroilla ja EU:n päästökauppajärjestelmän tuloilla voitaisiin rahoittaa pienituloisille väestönosille suunnattuja kansallisia energiatehokkuus- ja säästämisohjelmia. Ekosuunnittelukehystä kehitetään edelleen, jotta se tuottaisi tehokkaita tuotteita käytettäviksi rakennuksissa ja edistäisi niiden käyttöä.”
“Rakennusten perusparannusstrategiassa ei ole kyse pelkästään siitä, että olemassa olevista rakennuksista tehdään energiatehokkaampia ja ilmastoneutraaleja. Se voi saada aikaan laajamittaisen muutoksen kaupungeissamme ja rakennetussa ympäristössämme. Se voi olla tilaisuus panna alulle tulevaisuuteen suuntautunut prosessi, jossa kestävyys ja tyylikkyys kohtaavat. Kuten komission puheenjohtaja von der Leyen ilmoitti, komissio aikoo perustaa uuden eurooppalaisen Bauhausin edistämään uutta eurooppalaista estetiikkaa, jossa nivotaan yhteen suorituskyky ja kekseliäisyys. Haluamme tehdä asuinympäristöistä esteettömiä kaikille ja luoda uutta kestävää tulevaisuutta yhdistämällä kohtuuhintaisuuden ja taiteen.”
Päätöksen taustaa
“Koronaviruskriisi on nostanut esiin rakennuksien merkityksen jokapäiväisessä elämässämme ja niiden heikkoudet. Koti on ollut päivittäisen elämän keskipiste miljoonille eurooppalaisille koko pandemian ajan: se on toiminut toimistona etätyötä tekeville, tilapäisenä lastentarhana tai luokkahuoneena lapsille ja oppilaille sekä monien verkko-ostos- tai viihdekeskuksena”, EU:n tiedotteessa perustellaan.
“Rakennuksiin investoiminen voi antaa kipeästi kaivatun piristysruiskeen niin rakennusalalle kuin makrotaloudelle. Perusparannustyöt ovat työvoimavaltaisia, luovat työpaikkoja ja investointeja usein paikallisiin toimitusketjuihin, synnyttävät erittäin energiatehokkaiden laitteiden kysyntää, parantavat ilmastokestävyyttä ja tuovat pitkän aikavälin arvoa kiinteistöille.”
“Komission syyskuussa 2020 ehdottaman vähintään 55 prosentin päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä EU:n on vähennettävä rakennusten kasvihuonekaasupäästöjä 60 prosentilla, niiden energiankulutusta 14 prosentilla sekä lämmityksen ja jäähdytyksen energiankulutusta 18 prosentilla.”
“EU:n politiikalla ja rahoituksella on jo ollut myönteinen vaikutus uusien rakennusten energiatehokkuuteen: ne kuluttavat energiaa vain puolet siitä mitä yli 20 vuotta sitten rakennetut rakennukset kuluttivat. Kuitenkin 85 prosenttia EU:n rakennuksista rakennettiin jo yli 20 vuotta sitten, ja niistä 85–95 prosentin odotetaan olevan pystyssä vielä vuonna 2050. Niiden saattaminen samalle tasolle uusien rakennusten kanssa edellyttää rakennusten perusparannusstrategian mukaisia toimenpiteitä.”
Lisää aiheesta EU:n sivustolla:
Rakennusten perusparannusstrategia
Rakennusten perusparannusstrategia: Liite ja komission yksiköiden valmisteluasiakirja
Muistio (kysymyksiä ja vastauksia) rakennusten perusparannusstrategiasta
Tietosivu rakennusten perusparannusstrategiasta
Tietosivu uudesta eurooppalaisesta Bauhausista
Energiaköyhyyttä koskeva suositus
Energiaköyhyyttä koskeva suositus: Liite ja komission yksiköiden valmisteluasiakirja