FISEn rakennusvirhepankki sai alkunsa vuonna 2006, ja virhepankki julkaistiin uudistettuna vuoden 2017 alussa. Tarve kerätä ja jakaa tietoa rakennusvirheistä ei ole vuosien varrella vähentynyt, ja digitaalisen verkkopalvelun tavoitteena on tulla yleisesti hyödynnettäväksi työkaluksi viranomaisille, rakennuttajille, suunnittelijoille, rakentajille ja muille ammattilaisille sekä rakennusten käyttäjille. Koska tietoa rakennusvirheistä ei ole ollut saatavilla, samoja virheitä on tehty kerta toisensa jälkeen.
– Viisas oppii virheistään, tosiviisas toisten virheistä, yliviisas ei opi mistään eikä millään, kiteyttää FISE Oy:n toimitusjohtaja Marita Mäkinen rakennusvirhepankin idean.
Rakennusvirhepankki koostuu virhekuvauksista ja -korteista: virhekuvaukset ovat lyhyitä tietoiskuja toteutuneista rakennusvirheistä, ja virhekortit ovat asiantuntijoiden laatimia kortteja, joissa esitetään toteutuneiden virheiden taustoja ja niiden aiheuttamia ongelmia sekä kerrotaan korjausperiaatteita. Kortin aihe voi liittyä rakentamisen suunnitteluun tai toteutukseen, menettelytapaan tai ylläpitoon.
Virhepankissa tietoa on saatavilla niin korjaus- kuin uudisrakentamisestakin. Kaikki hyötyvät, kun tietoa ja kokemuksia jaetaan avoimesti. Saavutetaan paitsi laadukkaampaa rakentamista myös kustannussäästöjä – rakennusalan maineen parantumista unohtamatta.
Rakennusvirhepankki: virhekuvauksia ja -kortteja
Virhepankin Ilmoita rakennusvirhe -osiossa on mahdollisuus tehdä virheilmoitus joko suomeksi tai ruotsiksi. Ilmoituksen voi tehdä, mikäli virheeksi tulkittu ongelmatilanne on tutkittu ja siihen on jo vähintäänkin suunniteltu tarvittavat korjaustoimenpiteet. Suositeltavaa olisi, että korjaukset olisi tehty.
Virheilmoituksen tarkistavat FISEn asiantuntijat, ja se muokataan palveluun sopivaksi: tarkistetaan termit, tehdään tarvittavat linkitykset aiempiin virhekuvauksiin ja virhekortteihin sekä lisätään lähteitä lisätiedon saamiseksi. Tämän jälkeen virheilmoitus julkaistaan verkkopalvelussa virhekuvauksena. Rakennusvirhekuvauksiin kootaan mahdollisimman kattavasti toteutuneita ja virheiksi tulkittuja ongelmatilanteita. Ilmoituksia, jotka eivät täytä virhekuvauksen edellytyksiä, ei julkaista. Tällä hetkellä pankissa on 5 rakennusvirhekuvausta.
Virhekortit ovat asiantuntijoiden laatimia virhekuvauksia kattavampia esityksiä virheiksi tulkituista ongelmatilanteista, ja niiden aiheet valitaan FISEn saamista virheilmoituksista ja asiantuntijoiden esittämistä aiheista. Kortin valmistuttua aiheen pätevyyslautakunta arvioi kortin, viimeistelee sen ja toimittaa kortin hyväksyttäväksi FISEn hallitukseen. Hyväksymisen jälkeen kortti luokitellaan ja numeroidaan. Tällä hetkellä pankissa on 65 virhekorttia.
Virhekortit sisältävät tietoa nimenomaan toistuvista ja lisäinformaatiota tarvitsevista ongelmatilanteista. Virhekortin taustalla on aina ainutlaatuinen virheeksi tulkittu ongelmatilanne. Korttien avulla voidaan tunnistaa helpommin, laajemmin ja nopeammin rakennushankkeiden riskikohtia, parantaa suunnittelun, toteutuksen ja tuotekehityksen tasoa, auttaa alan normien uudistuksessa ja normien tulkinnassa sekä tuottaa aineistoa täydennyskoulutukseen. Niiden avulla voidaan jakaa ajankohtaista tietoa virheellisistä rakenne- ja järjestelmäratkaisuista ja hyvän rakentamistavan mukaisista korjaustavoista sekä ohjata luotettavien tietolähteiden äärelle.
Virhekortit on tarkoitettu ammattilaisten käyttöön, joten niiden soveltaminen edellyttää riittävää ammattitaitoa ja perehtyneisyyttä kyseiseen aiheeseen.
– Eri osapuolet, kuten rakennusvalvontaviranomaiset ja suunnittelijat, käyttävät kortteja tietolähteinä ja lähinnä riskeistä tiedottamiseen. Opettajat käyttävät kortteja opetuksessa, muun muassa korjausrakentamisen opetuksen tukena. Toki ne toimivat myös suuren yleisön tietolähteinä, Mäkinen selventää.
Järjestelmä kehittyy: systemaattista tietoa virheistä kaivataan
– Rakennusvirhepankki on saanut kiitosta niin suunnittelijoilta, rakennusvalvonnoilta kuin oppilaitoksiltakin. Kortiston avoimuus, helppo saavutettavuus, hakemiston selkeys ja maksuttomuus ovat niin ikään keränneet kehuja, Mäkinen kertoo.
Rakennusvirhepankin uusimmat virhekortit ovat rakennusfysiikan erityisalalta, ja ne muistuttavat rakentamisen eri vaiheiden onnistumisen merkityksestä lopputuotteen laatuun. Kortit tehtiin Virhepankki-hankkeessa, jossa keskityttiin kosteus- ja homevaurioita käsitteleviin kortteihin.
– Uusissa korteissa on tuotu näkyväksi mm. uusi kosteusasetus. RVP-T-RF-77 Välipohjalaatan kastuminen korjauskohteessa -kortti on erittäin ajankohtainen, sillä asetuksen mukaisesti pyritään jakamaan tietoa ennakoivasta kosteudenhallinnasta, Mäkinen selventää.
Tavoitteena on jatkossakin tehdä uusia kortteja merkittävimmistä, usein toistuvista virheistä niin uudis- kuin korjausrakentamisessakin. Suunnitteilla on sekä turvallisuuteen että terveellisyyteen liittyviä kortteja.
– Tietoa molemmista aiheista tarvitaan entistä enemmän, ja verkon välityksellä tiedon välittäminen on helppoa, Mäkinen sanoo.
– Virheet ovat arka aihe, ja pelätään, että jos myöntää tehneensä virheen, siitä on tulevaisuudessa haittaa. Rakennusvirhekorteissa ei kuitenkaan tuoda esille tekijöitä eikä tuotteita. Järjestelmän kehittäminen on jatkuvaa. Iso kysymys on, miten virheet saataisiin systemaattisesti FISEn tietoon ja edelleen virhekorteiksi ja kuvauksiksi. Tähän kaipaamme hyviä ideoita, Mäkinen jatkaa.
Tutustu uusimpiin virhekortteihin ja FISEn rakennusvirhepankkiin tästä.
Lisätietoja: FISE Oy:n toimitusjohtaja Marita Mäkinen, puh. 050 574 5099 tai marita.makinen[at]fise.fi.
Teksti: Anna Merikari