Rakennus on suunniteltu siten, että lämmitykseen, jäähdytykseen ja valaistukseen tarvitaan mahdollisimman vähän energiaa. Lämpöä saadaan kalliosta ja auringosta. Rakennuttaja ohjasi tiiviisti suunnittelutyötä. Rakennuksen kaikkia toimintoja ohjataan digitaalisesti, Luontokeskuksen johtaja Timo Kukko kertoo.
Nuuksiossa tänä vuonna avattu Luontokeskus Haltia avaa ovet Suomen kaikkiin kansallispuistoihin. Haltiaa ympäröivät Nuuksion ja Pitkäjärven huikeat maisemat ja loistavat retkeilymaastot. Haltian näyttelyissä puolestaan pyritään antamaan aito elämys koko Suomen luonnosta. Haltia on heti ollut kovassa käytössä. Kuukaudessa on ollut jopa 20000 vierasta. Kerralla pystytään järjestämään tilat noin viidelle sadalle vieraalle. Luontokeskus Haltian johtaja Timo Kukko Metsähallituksesta kertoo, että tavoitteena oli rakentaa ekologinen ja energiataloudellinen puinen talo näyteikkunaksi suomalaiselle luonnolle ja luonnonmukaiselle rakentamiselle.
– Haltia on suunniteltu siten, että lämmitykseen, jäähdytykseen ja valaistukseen tarvitaan mahdollisimman vähän energiaa. Rakennuksen pyöreähkön muodon ansiosta sen ulkovaipan koko on pieni suhteessa sen kuutiomäärään ja alin kerros on kokonaan maan alla. Näin myös lämmönhukka jää pieneksi.
Kukko korostaa, että koko ajan pidettiin tärkeänä myös sisäilmastotavoitteiden saavuttamista, laadukasta sisäilmaa.
– Kaikki sisäilmaston tekijät, lämpötila, valaistus ja ilman laatu ovat tärkeitä vierailijoiden sekä henkilökunnan kannalta. Pidimme tärkeänä, että ilmanvaihto säätyy tarpeen ja kuormituksen mukaan. Myös elinkaariajattelu ja ympäristökuormitus on ratkaisuissa otettu huomioon.
Timo Kukolla itsellään on kokemusta näyttelykeskusten rakentamisesta jo viidestä kohteesta. Hän on koulutukseltaan alun perin metsänhoitaja, mutta on osallistunut muun muassa Aalto-yliopiston rakennuttajakoulutukseen.
Rakennuttaja ohjaa
Tässä hankkeessa ovat tilaaja ja rakennuttaja ottaneet aktiivisesti osaa kaikkiin valintoihin.
– Rakennuttajana olen pyrkinyt asettamaan tavoitteet selkeästi. On päästävä tavoiteltuun tilaan. Tällainen oikea ja selvä tahtotila on tärkeä ja se antaa mielestäni suunnittelijoille parhaat lähtökohdat, hän sanoo.
Arkkitehti valittiin suunnittelemaan sekä itse rakennus että näyttelytilat. Näyttelyarkkitehtuuri on erittäin vaativaa. Tarjouskilpailulla päädyttiin arkkitehti Rainer Mahlamäkeen, johon Timo Kukko on erittäin tyytyväinen. Talon rakennuttajakonsultiksi valittiin Pöyry. Kaikkien suunnittelijavalintojen perusteena olivat hinta ja laatutekijät.
– Talon tiiviysvaatimukset olivat kovat, mutta ne saavutettiin. Myös rakennusmateriaalit päätettiin valita vähän emittoivaa M1-luokkaa. Rakennuksen suuri puunkäyttö pinnoilla ja rakenteissa takaa kosteuden ja lämpötilan tasaantumisen. Pintakäsittelyksi valittiin vahaaminen, jotta puupinnat olisivat hengittäviä.
Konehuone jaettiin
Ilmanvaihtokone oli aluksi sijoitettu kokonaan kellariin.
– Suurin ilmanvaihdon tarve on kuitenkin yläkerrassa, joten konehuone jaettiin, jotta vältetään turhaa kanavistoa.
Ilmanvaihtolaitteet pyrittiin myös valitsemaan parhaasta päästä.
– Suomessa osataan tehdä erittäin hyviä ja ekologisia laitteita, mutta niistä ei osata kertoa.
Kukko epäilee, että määräysten mukaiset ilmanvaihtovirrat ovat usein liian suuret ja ne kuivaavat puurakenteita. Hän epäilee, että ilmavirtavaatimuksissa on vielä jotenkin varauduttu tupakointiin.
– Meillä kuitenkin pienennetään ilmavirtoja, kun tilat ovat tyhjillään.
Kukko kiittää Espoon rakennusvalvontaa hyvästä yhteistyöstä.
– Se suhtautui hankkeeseen koko ajan erittäin rakentavasti, vaikka talo on erikoislaatuinen. Ratkaisematta on kuitenkin vielä tulisijojen hormien hyväksyntä.
Valaistuksessa on aurinko- ja läsnäolo-ohjaus ja ilmanvaihdossa läsnäolo-ohjaus.
-Huonekohtainen lämpötila on säädettävissä kuormituksen mukaan ja taso valittavissa työskentelytiloissa myös käyttäjän tarpeen mukaan. Ilmanvaihdon äänenvaimennukseen panostettiin ja äänitasot ovat alhaiset.
Lämpö kalliosta ja auringosta
Jäähdytys on koko talossa tarpeen suurien henkilökuormien takia.
– Auringon säteilylämmön pääsy sisälle pyritään estämään varjostavilla terassirakenteilla. Kesäaurinko ei näin pääse paistamaan sisään ja lämmittämään. Syksyn ja kevään aurinko sen sijaan lasketaan sisään, sillä niiden lämmitysteho on pienempi. Näyttelyesineillä, varsinkin puisilla, on kosteuden suhteen kovat vaatimukset eli näyttelysalissa on myös koneellinen kostutus, jota käytetään tarpeen mukaan.
Haltia lämpenee ja jäähtyy auringosta ja maasta saatavalla energialla.
– Tavoitteena on, että Haltia on lämmityksen suhteen 75-prosenttisesti omavarainen ja jäähdytyksen suhteen 100-prosenttisesti omavarainen, painottaa Kukko.
Haltian alla olevaan kallioon on porattu 15 porakaivoa, jotka ulottuvat noin 300 metrin syvyyteen. Haltian lämmitys ja jäähdytys perustuu niissä kulkeviin maalämpöputkiin, joita on yhteensä 11 kilometriä. Putkissa kiertää noin 20 kuutiometriä maalämpönestettä, jonka mukana lämpöenergiaa siirretään Haltian ja kallioperän välillä. Kallioperään varastoituu kesän aikana lämpöä, jota pystytään talvella käyttämään Haltian lämmittämiseen. Maalämpöneste kiertää lämmönsiirtoputkissa kallioon, jossa kallioperään varastoitunut lämpö lämmittää sen. Neste palaa rakennukseen lämmenneenä.
Rakennuksessa lämpöpumppu ottaa maalämpönesteestä lämpöä eli jäähdyttää sitä. Pumppu nostaa ottamansa lämmön lämpötilatasoa edelleen ja siirtää sen sitten rakennuksen lämmitysjärjestelmään, esimerkiksi lattialämmitykseen ja lämpöpattereihin. Jäähtynyt maalämpöneste palaa jälleen putkia pitkin maan sisään, jossa maan luonnollinen lämpö lämmittää sen uudelleen. Lämmitysjärjestelmään kerätään energiaa myös rakennuksen katolla sijaitsevilla aurinkokennoilla. Lämmönsiirtoaine lämmittää pakkasenkestävän liuoksen, joka kiertää rakennuksen lämmitysjärjestelmään. Lämmennyttä liuosta käytetään yhdessä maalämmön kanssa lämmittämään tuloilmakoneiden, lämpöpattereiden ja lattialämmityspiirien lämmitysvettä sekä Haltian käyttövettä.
– Silloin kun lämpöä saadaan enemmän talteen, kun sillä hetkellä tarvitaan, ylimääräinen aurinkolämpö voidaan ohjata kallioperään maalämpönesteen mukana. Näin myös estetään aurinkokennojen ylikuumeneminen.
Haltian kylmälaitteiden ja muiden laitteiden tuottama hukkalämpö otetaan talteen ja johdetaan lämmönsiirtimen avulla rakennuksen maalämpöjärjestelmään. Vuodenajasta ja tarpeesta riippuen sitä käytetään Haltian lämmitykseen tai varastoidaan kallioperään.
– Tavoitteena on, että kalliosta ja auringosta saatavan hybridienergian ansiosta vain 25 prosenttia Haltian lämmitysenergiasta tulee tulevaisuudessa verkkosähköstä. Ostamme Haltiaan uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä.
Digitaalinen tietojärjestelmä ohjaa kaikkea
Talon vaatiman monipuolisen tekniikan ylläpidosta vastaa paikalla ammattitaitoinen teknikko, huoltotyöt on kuitenkin ulkoistettu.
Erityisen ylpeä Timo Kukko on Haltian digitaalisesta Digital Living -tietojärjestelmästä.
– Siihen kirjautuvat sekä toimenpiteet että olosuhteiden seuranta.
Tietojärjestelmä toimii kaikkien Haltian alajärjestelmien, esimerkiksi turvajärjestelmän, sammutusjärjestelmän, esitystekniikan ja lämmitysjärjestelmän, yläpuolella ja kokoaa niiden tiedot yhteen.
– Se tarjoaa kullekin käyttäjälle, työntekijöistä näyttelykävijöihin, juuri hänelle oleellisen tiedon sellaisessa muodossa kuin hän sen tarvitsee.
Digitaalisen tietojärjestelmän käyttöönotto on edellyttänyt Haltian ja sen kaikkien toimintojen tarkkaa analysointia.
– Oli määriteltävä rakennuksen kaikki käyttötarkoitukset, siihen liittyvät toimijat, laitteet ja järjestelmät ja niiden kytkeytyminen toisiinsa, kaikkien työntekijöiden roolit ja tarpeet sekä esimerkiksi huoltoon, siivoukseen ja isännöintiin liittyvät palveluntuottajat.
Kukko kertoo, että järjestelmällä voidaan seurata jokaista Haltian laitetta, kalustetta ja irtaimiston osaa, ja sen kautta tiedetään esimerkiksi laitteen historia, takuuaika ja huoltotarve.
– Hissinkorjaaja saa haluamansa tiedon hissistä, ja kahvilan työntekijä voi tarkistaa, kuinka monta kahvikuppia päivän kestityksissä tarvitaan. Järjestelmästä voidaan tarkistaa vaikkapa ilmanvaihtolaitteiden ilmamäärä ja se, mihin ne puhaltavat ilmaa.
Haltian tietojärjestelmän kautta järjestetään henkilökunnan työvuorot, tilojen varaukset ja taloautomaatio ja sen avulla voidaan tuottaa kävijöille tietoa esimerkiksi rakennuksen aulan infonäytöille.
– Rakennuksen toimintaan ja vaikkapa säähän liittyvä tieto voidaan yhdistää käyttäjälle merkitykselliseen muotoon ja kertoa, kuinka esimerkiksi Haltian puurakenne ja maalämpöjärjestelmä auttavat juuri tällä säällä rakennuksen kävijöitä viihtymään sisätiloissa.
teksti | Esko Kukkonen
kuvat| Haltia