Hankintalain uudistuksen on tarkoitus olla voimassa loppuvuodesta 2016. Se pohjautuu EU:n direktiiviin, jonka kansallinen voimaansaattamisaika päättyi jo huhtikuussa.
Rakentamisen kehnoa laatua on viime aikoina paljon arvosteltu. Syitä huonoon laatuun näyttää löytyvän rakentajien moraalin löystymisestä uusiin rakennusmateriaaleihin ja niiden käytön vaikeuteen. Varmaa on, ettei aihetta kehumiseen ainakaan ole, eikä yhtä syytä huonoon laatuun varmaan löydy.
Rakentamisen kehnoa laatua on viime aikoina paljon arvosteltu.
Eräänä ongelmana etenkin julkisella puolella on nähty hankintalainsäädännön vaatimus valita tarjouksista aina halvin laadusta välittämättä. Asiaan on pian tulossa muutoksia. Uutta lainsäädäntöä, joka pohjautuu EU:n uuteen direktiiviin, ollaan saattamassa vielä tänä vuonna voimaan myös Suomessa.
Hankintalainsäädännön kokonaisuudistuksen tavoitteena on muun muassa yksinkertaistaa hankintamenettelyjä, työ- ja elinkeinoministeriöstä kerrotaan. Uudistuksessa lähdetään siitä, että esimerkiksi työllisyyteen, terveyteen ja sosiaalisiin näkökohtiin liittyvät tekijät otetaan paremmin huomioon hankinnoissa.
Uudistuksen tavoitteena on muun muassa yksinkertaistaa hankintamenettelyjä. Lisäksi tarkoituksena on parantaa pk-yritysten osallistumista tarjouskilpailuun, tarkastella kansallisia kynnysarvoja sekä luoda hankinnoille valvontamekanismi.
Direktiivit jo voimassa
Uudistuksen taustalla ovat jo huhtikuussa 2014 annetut EU:n julkisia hankintoja koskevat direktiivit. Direktiivit uudistavat lähes kokonaan nykyisen hankintoja koskevan EU-sääntelyn. Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa linjattiin, että Suomen kokonaisuudistus valmistellaan direktiivien pohjalta. Kokonaisuudistus tukee myös hallitusohjelman kirjauksia. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan hallituksen esitys uudeksi hankintalaiksi kuitenkin viivästyy edelleen.
Hankintalain valmistelutyöryhmän mietintö, jossa asiaa perusteellisesti valmisteltiin, oli lausunnolla kesällä 2015. Viime syksyn aikana ministeriö kävi läpi lausunnoista saadun palautteen ja arvioi työryhmän mietintöä lausuntojen perusteella. Joidenkin yksityiskohtien osalta ministeriössä on käyty vielä lisäkeskusteluja. Alkuperäisen aikataulun mukaan hallituksen esitys olisi annettu eduskunnalle jo viime vuonna ennen joulua, mutta kaavailtu aikataulu ei toteutunut.
EU:n hankintadirektiivien kansallinen voimaansaattamisaika päättyi 17.4.2016. Koska uudet lait eivät ole 18.4.2016 alkaen kansallisesti voimassa, voi direktiivien välittömän oikeusvaikutuksen periaatteen kautta osa direktiivien säännöksistä tästä huolimatta tulla jo tuolloin sovellettavaksi.
Tavoitteena on, että uusi hankintalainsäädäntö olisi voimassa mahdollisimman pian loppuvuodesta 2016.
Työ- ja elinkeinoministeriö on joutunut antamaan asiasta ohjeistusta 3.3.2016 julkaistulla tiedotteellaan. Sen mukaan ministeriö on viimeistelemässä hankintadirektiivit voimaan saattavan hankintalain kokonaisuudistuksen hallituksen esitystä. Se on tarkoitus antaa eduskunnalle viimeistään kesäkuussa 2016. Tavoitteena on, että uusi hankintalainsäädäntö olisi voimassa mahdollisimman pian loppuvuodesta 2016.
Keväällä ministeriö antoi myös uusia kansallisia ohjeita hankinnoista korostaen niissä erityisesti ympäristökysymysten parempaa huomioon ottamista hankinnoissa.
Hankintalakia on noudatettava julkisissa hankinnoissa
Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan sellaisia tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja, joita valtio, kunnat ja kuntayhtymät, valtion liikelaitokset sekä muut hankintalainsäädännössä määritellyt hankintayksiköt tekevät oman organisaationsa ulkopuolelta.
Hankinnat tulee tehdä hankintalainsäädännön menettelytapoja noudattaen. Hankinnoissa tulee noudattaa sääntöjä, jotka liittyvät kilpailutuksen eri vaiheisiin, tarjouspyyntöasiakirjojen laatimiseen, hankinnasta ilmoittamiseen ja hankintasopimuksen allekirjoittamiseen.
Julkiset hankinnat on tehtävä noudattaen kansallisia hankintalakeja ja EU-hankintadirektiivejä.
Julkiset hankinnat on tehtävä noudattaen kansallisia hankintalakeja ja EU-hankintadirektiivejä. Pääasiallisena tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä ja myös parantaa eurooppalaisten yritysten – siis myös suomalaisten – kilpailukykyä. Näin pyritään turvaamaan tavaroiden, palveluiden, pääomien sekä työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Nämä ovat Euroopan unionin perustamissopimuksessa sovittuja perusvapauksia. Säännösten pääperiaatteita ovat hankintojen avoin ja tehokas kilpailuttaminen sekä tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu.
Kokonaistaloudellisuuteen voi nyt pyrkiä
Avoimuuden periaate edellyttää muun muassa, että hankinnoista ilmoitetaan riittävän laajasti. Se, että yritykset saavat riittävästi ja tasapuolisesti tietoja meneillään olevista tarjouskilpailuista, on elintärkeää kilpailun toteutumiseksi julkisissa hankinnoissa.
Kilpailu julkisista hankinnoista avaa hankintayksikölle mahdollisuuden tehdä mahdollisimman taloudellinen hankinta. Tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaate edellyttää myös tarjoajien yhdenvertaista kohtelua ja hankintapäätöksen tekemistä ennalta ilmoitettujen valintaperusteiden mukaisesti.
Tarjouksista on valittava joko kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Jos tarjouksen valintaperusteena käytetään kokonaistaloudellista edullisuutta, voidaan tarjousten vertailussa ottaa huomioon ennalta ilmoitetut vertailuperusteet.
Avoin ja tasapuolinen kilpailuttaminen avaa yrityksille ja palveluntarjoajille mahdollisuuksia tarjota tuotteitaan ja palveluja entistä enemmän myös julkiselle sektorille. Suomalaisten hankintayksiköiden on noudatettava hankinnoissaan kansallisen lainsäädännön ja EU:n direktiivien lisäksi Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevaa GPA-sopimusta.
Lisätietoja : www.tem.fi