Kansanterveyslaitos kertoo nettisivuillaan, että helteen haittavaikutukset kohdistuvat herkimmin pitkäaikaissairaisiin, pikkulapsiin ja ikäihmisiin.
Viime vuosien pitkittyneet hellejaksot ovat lisänneet merkittävästi vanhusten kuolleisuutta Suomessa, erityisesti terveydenhuollon hoitolaitoksissa. Nämä helleaaltojen terveysvaarat on tunnettu jo pitkään, mutta vasta viime vuosien hellekesien myötä myös Suomen suven vaaroja on havahduttu arvioimaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL varoittaa nettisivuillaan helteestä ja neuvoo siltä suojautumiseen. Myös Työterveyslaitos on huolissaan työssä olevien jaksamisessa helteellä.
– Helteistä aiheutuva terveysriski kohdistuu erityisesti vanhuksiin ja pitkäaikaissairaisiin, kertoo tutkija Virpi Kollanus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Ympäristöterveyden osastolta.
Kollanus selvitti yhdessä osaston johtavan tutkijan Timo Langin kanssa pitkittyneiden helleaaltojen kuolleisuusvaikutuksia Suomessa. Hellekesien 2003 ja 2010 vertaileva tilastollinen analyysi paljasti, miten helle lisää kuolleisuutta. Tutkimuksesta kävi ilmi, että muutaman viikon hellejakso voi aiheuttaa jopa useita satoja kuolemia Suomessa, vaikka tilastoissa kuolemat kirjautuvatkin perussairauden mukaan. Yli 75-vuotiaiden ikäluokassa kuolleisuusriski suureni helleaaltojen aikana selvemmin hoitolaitoksissa.
– Haittavaikutusten riskiä pitkäaikaishoitolaitoksissa lisää se, että laitoksiin sijoittuvat heikkokuntoisimmat ja siten myös kuumuuden vaikutuksille herkimmät henkilöt, selittää Kollanus.
Kuumuus on lisästressi elimistölle
Tutkijat kertovat, että vanhuuden myötä elimistön lämmönsäätelykyky heikkenee ja kroonisten sairauksien todennäköisyys kasvaa. Vakavat perussairaudet ovat aina riskitekijä. Ikäihmisillä myös keho kuivuu herkemmin, sillä elimistön nestepitoisuus on pienempi ja janon tunne heikentynyt.
Verenkiertoelimistön, hengityselinten ja munuaissairauksien lisäksi riskitekijöitä ovat kaikki sellaiset sairaudet ja käyttäytymisen häiriöt, jotka vaikuttavat elimistön lämmönsäätelyyn tai kykyyn suojautua kuumuudelta ja sen haittavaikutuksilta. Näitä ovat esimerkiksi diabetes, muistisairaudet, liikuntakykyä rajoittavat sairaudet ja alkoholismi. Kuumuus voi myös laukaista epilepsiakohtauksen.
Kaikkien sairauksien kohdalla lämpöaltistuksen kuolleisuutta lisäävää mekanismia ei kuitenkaan vielä täysin tunneta. Kansanterveydellisesti merkittävintä on kuitenkin sydänpotilaiden sairauden paheneminen. Kuumuus kuormittaa vahvasti verenkiertoelimistöä, mikä aiheuttaa noin puolet helleaaltojen aiheuttamista ennenaikaisista kuolemista.
Myös joidenkin sairauksien hoitoon käytettävät lääkkeet vaikuttavat lämmönsäätelyyn. Useat lääkkeet heikentävät kuumaan sopeutumista esimerkiksi vaikuttamalla sydämen tai verisuonten toimintaan, lisäämällä virtsaneritystä, vähentämällä hikoilua, alentamalla tietoisuuden tasoa tai vähentämällä janontunnetta.
Helleaalto on vakava erityistilanne
Kuumuuden ja helleaaltojen kansanterveysriskit todennäköisesti lisääntyvät tulevaisuudessa väestön ikääntymisen ja ilmastonmuutoksen myötä. Samalla kasvaa myös tarve tehokkaille varautumis- ja torjuntatoimille. Virpi Kollanuksen ja Timo Langin tutkimustulokset viittaavat vahvasti siihen, että toimenpiteitä helteeseen varautumisen varalle pitäisi suunnitella tarkemmin.
– Tulokset osoittavat, että terveydenhuollon varautumista helleolosuhteisiin on syytä parantaa. Lähes kaikki helteen haitat voitaisiin ehkäistä varautumalla helteisiin ennalta.
Koska Suomessa helle lähes aina onnistuu yllättämään, pitäisi akuuttien tilanteiden varalle kehittää varoitusjärjestelmä, joka varmistaisi terveydenhuollon järjestelmälliset toimenpiteet helleaallon aikana.
Kollanuksen mukaan olisi tärkeää yhdistää sääennusteiden kautta annettava hellevaroitus ja terveyden- ja sosiaalihuollon toimijat toisiinsa sekä luoda yhtenäinen toimintasuunnitelma hoitolaitosten ja hoivapalveluiden sekä laajemminkin yhteiskunnan hellevarautumisesta.
Tutkijat toteavat, että nykyisestä hellevaroitusjärjestelmästä tällainen yhteys puuttuu. Vaikutuksiin liittyvien epävarmuuksien selvittämiseksi ja tehokkaiden varautumistoimien perustaksi tarvitaan edelleen myös lisää tietoa kuumuuden vaikutusmekanismeista ja helleaaltojen kansanterveydellisestä merkityksestä Suomessa. Kuumuuden haittavaikutusten torjuntaa tulee tehostaa, sillä väestön ikääntymisen ja ilmastonmuutoksen myötä vaikutukset todennäköisesti lisääntyvät. Tärkeää on parantaa etenkin terveyden- ja sosiaalihuollon hoitolaitosten varautumista helteisiin. Esimerkiksi jokaisessa vanhustenhoitolaitoksessa pitäisi olla viileä tila, johon potilaat pääsisivät edes osaksi päivää, korostavat tutkijat.
Myös töissä kannattaa hellittää helteellä
Myös muillekin kuin vanhuksille kuuma hellejakso on riski. Työterveyslaitos muistuttaa omilla nettisivuillaan, että kuumassa työskentely kuormittaa elimistöä monin tavoin. Ihmisen toimintakyky, työkyky ja motivaatio heikentyvät ja tapaturmien riski kasvaa.
Sydämeen kohdistuva rasitus kasvaa kuumassa työskenneltäessä, sillä verta ohjautuu kuumassa iholle elimistön viilentämiseksi sitä enemmän, mitä raskaampi työ ja kuumempi ympäristö on kyseessä. Verenkierron ohjautuminen iholle voi lisäksi vähentää työskentelevien lihasten verenkiertoa, jolloin lihakset väsyvät ja niiden suorituskyky laskee.
Kuumissa oloissa työskentely edellyttääkin riittävästi taukoja, nestettä ja ihon suojausta. Kuumia lämpöoloja voidaan hallita työpaikoilla ilmastoinnilla, paikallisjäähdytyksellä, tuulettimilla sekä varjostamalla lämpösäteilyä. Myös ylimääräiset lämpöä tuottavat koneet kannattaa sammuttaa. Ensimmäiset päivät helteellä ovat vaikeimmat, sillä elimistön lämpösopeutuminen kestää noin viikon. Muista, että jotkin sairaudet ja lääkkeet voivat heikentää lämmönsietoa.
Kuumassa työskentelyä voi keventää muun muassa
- juomalla riittävästi
- syömällä monipuolisesti
- tauottamalla työtä
- käyttämällä työhön soveltuvia jäähdytysmenetelmiä (tuulettimet ja ilmastointilaitteet)
- antamalla elimistön palautua yöllä
- olemalla tavallistakin maltillisempi alkoholin käytössä. Alkoholi poistaa nestettä elimistöstä ja nostaa syketasoa jo levossa.
Julkaisu: Virpi Kollanus ja Timo Lanki: 2000-luvun pitkittyneiden helleaaltojen kuolleisuusvaikutukset Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ympäristöterveyden osasto