Tilaisuuden avannut Helsingin rakennusvalvonnan rakennusvalvontapäällikkö Kai Miller totesi vuoden 2019 olleen Helsingissä edellisvuotta vilkkaampaa rakentamisen aikaa, toisin kuin etukäteen arvioitiin.
– Asuntojen luvituksia tehtiin hieman yli 8 000, ja valmistuneitakin rakennuksia oli noin 7 000, mikä vastaa Helsingin kaupungin strategiassa mainittua tavoitetta, Miller kertoi.
– Rakennusvalvonnan tämän vuoden tavoitteena on vahvistaa kumppanuusajattelua ja kuunnella asiakasta: kuuntelemme kumppaneitamme, kuten rakennushankkeisiin ryhtyviä ja pääsuunnittelijoita, ja kerromme tietenkin myös ajatuksiamme ja ideoitamme heille.
Uudistuva maankäyttö- ja rakennuslaki
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen tämänhetkistä tilannetta avasi hallitusneuvos, ympäristöministeriön Rakennukset- ja rakentaminen yksikön päällikkö Kirsi Martinkauppi.
– Rakennusten elinkaariajattelu on alue, jonka vuoksi on kääritty hihoja ja tehty kunnolla töitä. Suomessa rakennusten elinkaaren suhteen ollaan kunnianhimoisempia kuin monessa muussa maassa; ajatuksena on, että rakentamisvaiheen lisäksi huomioidaan myös rakennuksen käyttö- ja purkuvaihe. Elinkaariajattelu tukee hallitusohjelman vähähiilisyystavoitetta ja myös ilmastonmuutoksen torjuntaa, Martinkauppi selvensi.
– Tähän asti hankkeen kuusi eri jaostoa ovat kulkeneet aika lailla omia raiteitaan. Tällä hetkellä talon sisällä keskustellaan, miten nämä raiteet saadaan kulkemaan yhteen, ja kirjoitetaan pykäliä. Ajatus on, että rakentamisen puolelta teemoja saataisiin keskusteluun jo ennen kesälomia. Tavoitteena on, että hallituksen esitys uudeksi maankäyttö- ja rakennuslaiksi valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä.
Lue lakiuudistuksesta lisää täältä.
Tavoitteena hiilineutraali Helsinki vuonna 2035
Helsinki on päättänyt olla hiilineutraali vuonna 2035. Tavoite on haastava, sillä 15 vuotta kiinteistö- ja rakennusalalla on lyhyt aika eivätkä muutokset tapahdu nopeasti.
– Aika on suurin haaste ja vihollinen tavoitteen saavuttamisessa, Hiilineutraalin Helsingin projektijohtaja Kaisa-Reeta Koskinen totesi.
Nimenomaan rakennukset ovat se, jonka varassa Helsingin hiilineutraalisuus joko toteutuu tai kaatuu.
– 56 prosenttia Helsingin kasvihuonepäästöistä tulee lämmityksestä, mikä selittää, miksi rakennusten rooli tavoitteen taklaamisessa on valtava. Kokonaislämmönkulutuksen tulisi pudota seuraavan viidentoista vuoden aikana 20 prosenttia, kaukolämmönkulutuksen noin kolmanneksen. Tavoite on kova, eikä riitä, että rakentamisessa tehdään vain jotakin pikkuisen paremmin, vaan on tehtävä isosti, Koskinen tähdensi.
– Tarvittavaa lämpömäärää on pystyttävä vähentämään, ja se taas puolestaan tarkoittaa toimia rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi. Tässä eivät riitä pelkästään uudisrakentamisessa tehtävät toimet, vaan iso potentiaali on korjausrakentamisessa, jo olemassa olevassa rakennuskannassa, Koskinen sanoi.
Opas kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakennusten korjaukseen
Korjausrakentaminen oli yksi seminaarin pääteemoista. Toimialapäällikkö Inari Weijo Ramboll Oy:ltä oli esittelemässä syksyllä julkaistua Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakennusten korjaus opasta, johon on koottu ajantasaiset, nykypäivää vastaavat ohjeet ja tuorein tutkimustieto yksiin kansiin.
– Opas on suunnattu rakennusalan ammattilaisille, erityisesti kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakennusten korjausten suunnittelijoille, tilaajille ja urakoitsijoille, Weijo kertoi.
Opas kattaa koko korjaushankkeen kaaren sen suunnittelusta erilaisiin korjaus- ja laadunvarmistusmenetelmiin ja niiden valintaan sekä korjauksen onnistumisen seurantaan. Korjausten ensisijaisena tavoitteena on poistaa kosteus- ja mikrobivaurioista tai muista sisäilman epäpuhtauksista aiheutuva terveyshaitta.
– Korjaustyön ympärille on vakiintunut toimintaprosessi. Korjausprosessissa jokainen vaihe on tärkeä sen onnistumisen kannalta, Weijo painotti.
Teksti ja kuvat: Anna Merikari