Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on ajankohtainen ja tärkeä aihe, sillä se vaikuttaa terveyteen monin tavoin. Tulevaisuudessa sopeutumisen tarve kasvaa, kun ilmasto lämpenee ja väestö ikääntyy.
Helle on merkittävä kansaterveydellinen riskitekijä meillä Suomessakin. Koko maan laajuisesta, joitakin viikkoja kestävästä helleaallosta voi aiheutua useita satoja sairaalahoitojaksoja ja ennenaikaisia kuolemia. Erityisesti ikääntyneet ja pitkäaikaissairaat ovat alttiita helteen aiheuttamille vakaville terveyshaitoille. Riskit lisääntyvät tulevaisuudessa ja vakavat haitat voivat pahimmillaan jopa kolmin-nelinkertaistua jo lähivuosikymmenien aikana.
– Sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta on käynnistetty kansallisen toimintasuunnitelman valmistelu helteen terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Toimintasuunnitelma vastaa kansallisessa ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmassa vuoteen 2030 (KISS2030) sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan sopeutumissuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin hellevarautumisen kehittämiseksi eri hallinnonaloilla- ja tasoilla, asiantuntija Virpi Kollanus Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo.
Kansallinen toimintasuunnitelma
Toimintasuunnitelmaa valmistelee työryhmä, jonka työskentelykausi on 1.2.2025–31.3.2026. Valmistelua koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
– Tavoitteena on tunnistaa riskiryhmät sekä keskeiset viranomaiset ja sidosryhmät, kuvata tarvittavat toimenpiteet eri hallinnonaloilla sekä ohjata alueellisen ja paikallisen varautumisen ja sopeutumisen toimeenpanoa, työryhmän puheenjohtajana toimiva Kollanus selventää.
– Helleaaltojen aikana tarvitaan nopeita toimenpiteitä erityisesti riskiryhmien suojaamiseksi, mutta terveyshaittojen vähentäminen edellyttää myös pidemmän aikavälin toimia, joilla vähennetään väestön ja yhteiskunnan haavoittuvuutta ja edistetään sopeutumista lämpenevään ilmastoon, Kollanus täsmentää.
Keskeiset kehittämiskohteet
Kollanus kertoo, että toimintasuunnitelmassa tarkastellaan nykytilaa, kehittämistarpeita ja vastuunjakoa seuraavilla osa-alueilla:
Varautumisen koordinointi ja yhteistyö: Toimintasuunnitelmassa korostetaan kansallisen ohjauksen vahvistamista. Tavoitteena on selkeyttää sidosryhmien rooleja ja vastuita ja selkeyttää toimintakäytäntöjä ja yhteistyötä.
Hellevaroitusjärjestelmä: Viranomaisvaroituksia ja niiden tiedonkulkua ja toimintakäytäntöjä tulee kehittää. Myös julkisten varoitusten kriteereitä on syytä päivittää sekä vahvistaa ja yhtenäistää varoituksiin liittyvää tiedottamista.
Helleaaltoihin liittyvä valmius ja varautuminen: Helleaaltoihin varautuminen tulisi huomioida hyvinvointialueiden ja kuntien valmiussuunnittelussa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää riskiryhmien suojaamiseen, kehittää ohjeistuksia ja toimintakäytäntöjä sekä vahvistaa viestintää ja neuvontaa.
Pitkän aikavälin sopeutuminen: Helteeseen varautuminen ja sopeutuminen tulee huomioida valtionhallinnon, hyvinvointialueiden ja kuntien strategisessa suunnittelussa ja torjua johdonmukaisesti rakennusten ja kaupunkiympäristöjen kesäaikaista kuumentumista.
– Helteiden aikana rakennukset lämpenevät voimakkaasti. Ylilämpenemisen riittävä ehkäisy tulee huomioida rakentamisessa ja kiinteistöjen ylläpidossa – erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon toimitiloissa, joissa riskiryhmät viettävät paljon aikaa. Tämä pätee niin uudisrakentamiseen kuin olemassa olevaan rakennuskantaankin, Kollanus toteaa.
– Asumisterveysasetuksen (545/2015) toimenpiderajat kesäajan korkeille huonelämpötiloille ovat tällä hetkellä liian korkeat. Terveydensuojelulain uudistamisen yhteydessä näitä toimenpiderajoja tulee päivittää, jotta ne ohjaavat vahvemmin ylilämpenemisen ja vakavien terveyshaittojen ehkäisyyn, erityisesti riskiryhmien kohdalla.
Työterveys ja työsuojelu: Työpaikkojen varautumista helteisiin tulee edistää.
Viestintä: Helleaaltojen aikana tarvitaan sekä riskiryhmille kohdennettua että julkista tiedottamista. Tietoisuuden lisääminen on tärkeää, jotta ihmiset ymmärtävät helteiden terveysriskit ja osaavat suojautua niiltä.
Seuranta ja arviointi: Helteen kansaterveydellisiä vaikutuksia tulisi seurata, arvioida varautumis- ja sopeutumistoimien toimeenpanoa ja vaikuttavuutta sekä päivittää toimintasuunnitelmaa tarpeen mukaan, jotta se pysyy ajan tasalla ja vastaa muuttuviin olosuhteisiin.
Yhteistyöllä kohti kansallista toimintamallia
Helteen terveyshaittojen ehkäisy edellyttää laajaa yhteistyötä viranomaisten ja muiden sidosryhmien välillä. Tavoitteena on muodostaa kansallinen kokonaiskuva tarvittavista toimenpiteistä, ja edistää niiden toimeenpanoa alueellisella ja paikallisella tasolla.
– Suunnitelma julkaistaan keväällä 2026, ja sen linjaukset ohjaavat kansallista kehitystyötä tulevina vuosina. Toimintatapoja ja ohjeistuksia kehitetään jatkossa yhteistyössä sidosryhmien kanssa, Kollanus kertoo.
Teksti: Anna Merikari
Artikkelikuva: iStock