Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtavan tutkijan Anne Hyvärisen mukaan pesuaineiden, hajusteiden ja desinfioivien aineiden käyttö on varsin hillittyä Suomessa verrattuna moniin muihin maihin.
Julkisuudessa on käyty varsin voimakasta keskustelua suomalaisten rakennusten homeista ja niiden aiheuttajista. Rakennuslehdessä käydyn keskustelun aloitti joulun alla nettilehdessä julkaistu kirjoitus, jossa referoitiin emeritusprofessori Mirja Salkinoja-Salosen joulukuussa eräälle arkkitehtiryhmälle pitämää esitelmää. Siinä hän väitti, että homeiden yleisyys Suomessa johtuu etenkin biosidien liiallisesta käytöstä.
Keskusteluun osallistui myös THL:n johtava tutkija, tohtori Anne Hyvärinen. Hänen vastineensa ilmestyi Rakennuslehdessä tammikuun lopulla. Koska jutut ovat saattaneet joltakin mennä ohi silmien, julkaisemme Anne Hyvärisen vastineen sen merkityksen vuoksi myös tässä hieman muokattuna ja lyhennettynä. Muihin Salkinoja-Salosen esitelmässään esittämiin, muun muassa ilmanvaihdon tarpeeseen liittyviin väitteisiin palaamme myöhemmin.
Hyvärinen ei halua vastakkainasettelua kentällä käytävään keskusteluun, vaan rauhoittaa sitä. On esitetty, muiden muassa Mirja Salkinoja-Salosen esityksissä, että kemikaaleja käytettäisiin suomalaisissa kouluissa liikaa, jolloin eloon jäisivät vain haitalliset, myrkkyjä tuottavat mikrobit.
– Tätä teoriaa ei ole tieteellisessä tutkimuksessa testattu eikä todistettu, Hyvärinen korostaa.
– Syitä kosteusvauriorakennusten aiheuttamille haitallisille terveysvaikutuksille ei vielä tunneta. Monia mielenkiintoisiakin hypoteesejä on esitetty, kuten tämä mikä liittyy rakennuksissa käytettäviin kemikaaleihin. Ne ovat kuitenkin vasta olettamuksia.
Vähemmän mikrobeja, enemmän oireilua
Homeiden syyntekijöiden selvittämiseksi THL tutkii koulujen kosteus- ja homevaurioiden terveyshaittoja parhaillaan kahdessa laajassa tutkimushankkeessa, joista toinen on kansainvälinen EU:n rahoittama HITEA -hanke ja toinen kansallinen Suomen Akatemian SISU-hanke.
– HITEA-tutkimuksessa havaittiin, että kosteus- ja homevaurioita esiintyi maasta riippuen 24-47 prosentissa suomalaisia, hollantilaisia ja espanjalaisia kouluja. Suomessa vauriokoulujen mikrobipitoisuudet olivat pienempiä kuin muissa maissa. Siitä huolimatta niillä suomalaisilla koululaisilla, jotka kävivät kosteusvaurioitunutta koulua, esiintyi enemmän hengitystieoireita. Tämä on mielenkiintoinen tulos, eikä sille ole ilmeistä selitystä, Hyvärinen toteaa.
Tulosta ei selitä siivous- ja pesuaineiden käyttö, sillä eniten siivottiin espanjalaisissa kouluissa, joissa mikrobitasot taas olivat korkeimmat. Lisäksi Espanjassa käytettiin enemmän desinfioivia pesuaineita.
Suomessa vähemmän toksisuutta
Kosteus- ja homevauriot tulivat HITEA-tutkimuksen perusteella esiin eri tavalla eri maissa, toteaa Hyvärinen. Suomessa havaittiin eniten homeen hajua, mikä voi hänen mukaansa viitata myös rakenteissa piilossa oleviin vaurioihin. Alankomaissa havaittiin eniten sisäilman kohonneita kosteuspitoisuuksia ja kosteutta oli tiivistynyt rakenteiden pinnoille. Espanjassa taas havaittiin kosteusvaurioita ja vesivahinkoja.
– Suomalaisten koulujen sisäilmanäytteistä mitatut immunologiset vasteet – kuten toksisuus – ovat alhaisemmat kuin muissa maissa. Se on ristiriidassa sen teorian kanssa, että suomalaisten koulujen sisäilmaongelmia selittäisi vaarallisten mikrobien myrkyistä johtuva toksisuus, toteaa Hyvärinen.
Tuloksia voivat Hyvärisen mukaan selittää useiden tekijöiden yhteisvaikutukset, kuten alhainen ilmankosteus Suomessa talvella ja alhainen mikrobialtistuminen lumipeitteen aikaan, sillä Espanjassa ja Alankomaissa mikrobialtistuminen on tasaista läpi vuoden.
Syynä voivat olla myös Suomessa esiintyvät mikrobit tai niiden aineenvaihduntatuotteet, tietenkin myös muut sisäilmatekijät, joita tutkimuksessa ei sen hetkisillä tutkimusmenetelmillä tutkittu. THL onkin suunnannut jatkotutkimuksensa muun muassa näiden seikkojen selvittämiseen tämän hetken parhailla menetelmillä.
Biosidit eivät ainakaan tärkein syy
Alan ammattilaisia on huolestuttanut biosidien eli desinfioiniaineiden jyrkkä tuomitseminen. Myös Hyvärinen toteaa, että niitä ei lähtökohtaisesti suositella esimerkiksi koulujen sisätiloissa, koska ne itsessään saattavat aiheuttaa esimerkiksi ärsytysoireita.
Mikäli desinfiointiaineiden käyttö on perusteltua esimerkiksi viemärivahingon yhteydessä, tulisi käyttää sellaisia Tukesin hyväksymiä aineita, joista ei jää rakennukseen haitallisia kemikaalijäämiä.
Kosteus- ja homevaurioiden yleisyyteen Suomen kouluissa vaikuttaa Hyvärisen mukaan varmasti kuntien heikko rahatilanne, jonka seurauksena rakennuksia ei pystytä ylläpitämään ja huoltamaan riittävästi. Rakennukset korjataan usein vasta, kun ne ovat peruskorjausiässä.
– Valitettavan usein kosteus- ja homeongelmat muhivat rakenteiden sisällä, ja tulevat ilmi vasta sisäilmaongelmien ilmaannuttua. Kosteus- ja homevaurioita syntyy useilla mekanismeilla, joten yhtä ylitse muiden olevaa syytä koulujen kosteusvaurioille ei ole, Hyvärinen toteaa.
Toisaalta sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa monet muutkin tekijät, kuten jopa tavanomaiset kuiva sisäilma ja riittämätön ilmanvaihto.
Kokonaisuuskuva tahtoo ylipäätään joskus unohtua esimerkiksi ilmanvaihtoon liittyen.
– Esimerkiksi DALY-arvioiden (Disability-adjusted life year) mukaan ulkoilman pienhiukkaset ovat ympäristötekijä, joka lisää eniten suomalaisten tautitaakkaa. Sen torjumiseksi tarvitaan ulkoilman riittävää suodatusta ja oikein mitoitettua ilmanvaihtoa. Luonnollisesti ilmanvaihdon tulee olla tasapainossa niin, että puhdas korvausilma tulee hallitusti eikä esimerkiksi rakenteiden kautta.
Monipuolista osaamista tarvitaan
Homekorjauksissa ongelmana on koettu kunnollisten mittareiden puute.
– Asiaan ei valitettavasti ole yksinkertaista ratkaisua, helpot asiat on jo ratkaistu. Rakennusten kosteus- ja homevauriot ovat varsin monimutkainen ilmiö ja aina erilainen riippuen rakennuksesta. Ympäristöaltistumisessa on aina kyse yhdistelmästä, eli useista epäpuhtauksista ja niiden yhteisvaikutuksista, Hyvärinen toteaa.
– Sisäilman laatua huonontavat homehtuneista ja kostuneista materiaaleista vapautuvat mikrobiologiset ja kemialliset epäpuhtaudet, joita on tuhansia ja taas tuhansia. Lisärasitteeksi tulevat muut rakennuksen epäpuhtaudet sekä fysikaaliset olot, kuten epätyydyttävä ilman kosteus ja lämpötila sekä riittämätön ilmanvaihto. Lisäksi ihmisten yksilöllinen herkkyys vaikuttaa oireiden kokemiseen ja ilmaantumiseen.
Kosteus- ja homevaurioiden ennaltaehkäisemiseen ja ratkaisemiseen tarvitaan Hyvärisen mukaan hyviä ja oikea-aikaisia ratkaisuja sekä toteutusta rakennusten koko elinkaaren aikana, niin suunnittelussa, rakentamisessa, käytössä, ylläpidossa, ongelmien todentamisessa kuin korjaamisessakin. Jotta terveyshaitoilta vältyttäisiin, tulisi kosteus- ja homevauriot korjata mahdollisimman nopeasti.
– Tarvitsemme moniammatillista yhteistyötä sisäilma-asioiden ja kosteus- ja homeongelmien ratkaisemiseen ja hallintaan, Anne Hyvärinen sanoo.
Kukaan yksittäinen asiantuntija ei voi hallita tätä monimutkaista ongelmaa yksin. Tärkeä osa asioiden hoitamisprosessia on avoin ja rakentava viestintä.