Valitse keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja kuntotarkastajaksi!
Hannele Rämön ura hometalojen parissa alkoi vuonna 1994, jolloin hän itse joutui perheineen asuntoon, joka homehtui käyttökelvottomaan kuntoon. Siihen aikaan ei apua tahdottu saada mistään ja perhe joutui monenlaisiin vaikeuksiin. Perheen jäsenet sairastuivat ja koti menetti täysin arvonsa.
Toivuttuaan Hannele päätti omistautua vastaavassa tilanteessa olevien ihmisten auttamiseen. Hän tuli mukaan muutama vuosi aiemmin perustetun AsTe:n toimintaan samana vuonna ja on toiminut yhdistyksen toiminnanjohtajana vuodesta 2003. Hannele päätti perehtyä rakentamisen saloihin kunnolla ja suoritti muiden hommien ohessa rakennusmestarin tutkinnon.
Hannele Rämö on vuosien mittaan osallistunut ja kirjoittanut paljon. Hänen kannanottonsa perustuvat hyvin vahvasti henkilökohtaisiin kokemuksiin hometalon uhrina. Siitä asemasta hän on omalla sitkeydellään ja tarmollaan noussut hometalojen uhrien auttajaksi.
Valitse tarkastaja oikein
Seuraavassa on muutamia Hannele Rämön esille tuomia ajatuksia tämän hetken rakentamisesta ja homeongelmaisten auttamisesta. Ne ovat hänen ja muiden kohtalotovereiden katkerien kokemusten synnyttämiä.
– Hyvin usein homeongelmasta kärsivä perhe kohtaa myös asiantuntijoiden esittämiä epäilyksiä siitä, onko fyysinen sairastaminen todellista vai psyykkisistä syistä johtuvaa. Ymmärtäjiä homekriisissä elävillä on usein todella vähän.
– Valitse keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja kuntotarkastajaksi! Heillä on monia hyviä ominaisuuksia, jotka muilta tarkastajilta puuttuvat täysin. Tavarantarkastajat ovat tiukasti auktorisoituja, alalla on selvät esteellisyyssäännöt, tarkastaja on korvausvelvollinen laiminlyönneistään, asiakirjojen säilytysvelvollisuus on ehdoton ja osapuolten tasapuolinen kuuleminen on turvattu ohjesäännöissä.
Toksisuustestien ongelmat
– Mikrobien bioaerosolit tarttuvat herkästi myös rakennuksessa oleviin materiaaleihin. On hyvin tavallista, että ihmisten oireilu ei lopu, vaikka he muuttaisivat niin sanotusti puhtaisiin tiloihin, jos he tuovat mukanaan homerakennuksessa olleen irtaimiston puhdistamatta, Hannele Rämö sanoo.
– Toksiineja tuottamaan kykenevien mikrobien löytyminen rakennuksesta ei välttämättä tarkoita tai ole osoituksena siitä, että sisäilma olisi myrkyllistä hengittää. Tästä syystä on pitkään yritetty kehittää nopeita, sisäympäristönäytteiden toksisuutta mittaavia menetelmiä, joiden avulla voitaisiin arvioida homevaurioiden aiheuttamaa vakavuusastetta. Useista yrityksistä huolimatta tässä tehtävässä ei ole onnistuttu. Toxtest-hankkeessa testattiin kaikki nämä menetelmät. Toksisuustestien avulla ei voitu erottaa homekohteita homeettomista vertailukohteista. Ei, vaikka tutkimustyössä käytettiin jopa ”sairaista sairain” testikohteita ja ”terveistä tervein” vertailukohteita. Edellä kerrotusta huolimatta näitä toksisuustestejä markkinoidaan voimallisesti edelleen.
Sopiminen olisi parasta
– Asuntokauppariidoissa olisi sekä asianosaisten että yhteiskunnan kannalta parasta, jos sopimukseen päästäisiin ilman oikeusprosessia. Valitettavan harvoin siinä kuitenkaan onnistutaan, jos syntynyt ongelma on taloudelliselta merkitykseltään asianomaisten varallisuuteen nähden suuri, Hannele Rämö toteaa.
– Kosteus- ja homevaurioiden korjaaminen edellyttää erityistä perehtyneisyyttä rakenteiden kosteustekniseen käyttäytymiseen ja korjausrakentamiseen. Samoin kuin uudisrakentamisessa, tilaajan tulee aina muistaa varmistaa korjaustöiden asianmukainen valvonta.