Kuopiossa järjestettiin syyskuussa huippuluokan kansainvälinen työpaja huoneilman mikrobeista ja niiden tutkimisesta. Tilaisuuden käytännön järjestelyistä vastasi Itä-Suomen yliopisto, mutta rahoittajana toimi yhdysvaltalainen säätiö, A.P.Sloan Foundation. Mukana oli yli 50 mikrobitutkijaa Suomesta, monesta muusta Euroopan maasta sekä tietenkin Yhdysvalloista.
Tavoitteena oli saada amerikkalainen ja eurooppalainen tutkimus kehittämään yhdessä menetelmiä huoneilman mikrobiongelmien ratkaisemiseksi. Workshop onnistui yli odotusten. Esitysten taso oli korkea ja keskustelu vilkasta.
A.P.Sloan Foundation -säätiö on merkittävä yhdysvaltalainen tutkimusrahoittaja. Sen perusti testamenttilahjoituksenaan A.P. Sloan, joka oli aikanaan pitkään General Motorsin toimitusjohtajana. Säätiöllä on rahaa runsaat kaksi miljardia dollaria, ja se rahoittaa vuosittain tutkimusta monilla miljoonilla.
Mikrobitutkimus on säätiölle melko uutta, ja tällaiset USA:n ulkopuoliset hankkeet ovat harvinaisia. Tällä kertaa seminaarin järjestäminen onnistui professori Tiina Reposen henkilökohtaisen panoksen kautta. Hän on päätoimisesti professorina Cincinnatin yliopistossa, mutta toimii myös entisen opinahjonsa Itä-Suomen yliopiston vierailevana professorina. Hänen suhteensa eri puolille maailmaa mahdollistivat workshopin järjestämisen Suomessa. Tavoitteena oli kutsua mukaan parhaat huoneilman mikrobitutkijat eri puolilta Atlanttia ja pyrkiä löytämään tätä kautta uusia näkökulmia huoneilman mikrobitutkimukseen. Tiina Reponen totesi jälkeenpäin, että workshop onnistui hienosti. Sen järjestelyissä oli kova työ kaiken muun kiireen keskellä, mutta lopputulos oli positiivinen. Osallistujat toivoivat lisää samanlaisia kokouksia ja lähettivät nämä terveiset myös rahoittavalle säätiölle.
Yhteistyö jatkuu
– A.P. Sloan -säätiö on tietoisesti rahoittanut perustutkimusta, esimerkiksi millaisia mikrobipopulaatioita löytyy erilaisista sisäympäristöistä ja miten rakennuksen ominaisuudet vaikuttavat mikrobeihin. Sellaiset hankkeet, joissa pyritään selvittämään sisäilman mikrobialtistumisen ja terveyden välistä yhteyttä, eivät aina kuitenkaan ole löytäneet selvää rahoituslähdettä USA:ssa, Reponen totesi.
Hän kertoi myös, että viime aikoina A.P. Sloan -säätiön rahoituksen turvin on USA:ssa tehty paljon sisäilmatutkimusta, jossa käytetään uusia molekyylibiologisia menetelmiä. Nämä ovat vasta tulossa Suomeen ja Eurooppaan. Toisaalta Euroopan mantereella on ollut enemmän bioaerosolialtistumiseen liittyvää epidemiologista tutkimusta, jota Euroopan Unioni on rahoittanut. Nyt järjestetyn symposion eräänä tavoitteena olikin saada nämä kaksi ryhmää yhteistyöhön eli saada alulle hankkeita, joissa yhdysvaltalainen tieto ja kokemus uusista molekyylibiologisista menetelmistä voitaisiin yhdistää eurooppalaiseen epidemiologiseen tietämykseen.
Kuopion workshop synnytti myös jatkoa. Seuraavaan vastaavan tapaamisen järjestämiseen on jo ilmoittautunut vapaaehtoinen taho Hollannista, ja nyt toivotaan, että A.P. Sloan -säätiö suostuu rahoittamaan tätä. Reposen käsityksen mukaan säätiö jatkaa vielä muutamia vuosia tämän aihepiirin parissa, mutta parhaillaan se on kaavaillut siirtymistä mikrobeista sisäilman kemiallisiin altisteisiin.
Säätiö on saanut myös yhdeksän hakemusta nuorempien tutkijoiden tutkijavaihtoon, niin sanottuun extended visits -ohjelmaan. Sen tarkoituksena on kehitellä edelleen sellaisia hankkeita, joista osallistujat aloittivat keskustelemisen Kuopiossa.
– Aika sitten näyttää, miten paljon tämän hankkeen pohjalta syntyy konkreettista yhteistyötä, Reponen totesi.
EK