Koulujen sisäilmasto-olosuhteet huolestuttavat. Ei riitä, että koulutiloissa ei sairastu, niissä pitäisi pystyä myös tehokkaaseen oppimiseen. SWEGON Air-Academyn ja ruotsin LVI-alan järjestön EMTF yhteisessä webinaarissa professori David Wyon käsitteli aihetta. Hän työskentelee Tanskassa DTU:ssa, professori Fangerin aikanaan perustamassa sisäilmastoyksikössä ICIEE. Wyon kertoi kuinka suuri vaikutus onkaan luokkahuoneen lämpötilalla ja ilman laadulla oppimiseen.
David Wyon kertoo tanskalais-ruotsalaisesta tutkimuksesta, joka tehtiin amerikkalaisen ASHRAE järjestön tilauksesta projektina 1257. Vetäjinä olivat David Wyon ja professori Pavel Wargocki. Molemmat ovat alan tunnettuja tutkijoita. Tutkimuksessa seurattiin olosuhteita ja oppisuorituksia useassa koulussa sekä Tanskassa että Ruotsissa. Myös ovien ja ikkunoiden avaaminen rekisteröitiin. Samalla pyrittiin selvittämään myös huonekohtaisten ilmanpuhdistimien ja ilman suodatuksen vaikutusta olosuhteisiin ja oppilaiden viihtyvyyteen.
Lämpötilan nousu ja huono ilma huonontavat oppimistuloksia ja viihtyvyyttä
Luokkahuoneen lämpötilan yhden asteen alentaminen tuo mukanaan selvän 3,5 % paranemisen suorituskyvyssä. Vastaavasti lämpöviihtyvyys parani lämpötilan laskiessa. Lämpötilan alentaminen meidän Sisäilmastoluokituksenkin suositusarvoihin, alle 24 0 kannattaa. Jos lämpötila lasketaan vaikka 28 asteesta siihen, niin saadaan lähes 15 % paraneminen suorituksissa ja vastaava väheneminen virheiden määrässä. Ja samalla viihtyvyys luokassa paranee olennaisesti.
Ilmanlaatua kuvaa hyvin sen hiilidioksidipitoisuus. Wyonin mukaan se ei saisi nousta yli 1000 ppm, jos haluaa, ettei huono ilma vaikuta oppimiseen kielteisesti. Tämä sopii hyvin myös meillä annettuihin suosituksiin. Ilmanvaihdon määrää muutettiin kokeissa portaittain. Suorituskyky parani liki 15 %, kun ilmanvaihdon ilmavirtaa nostettiin kaksinkertaiseksi. Kansanterveyden kannalta riittäväksi arvioitu ilmavirta 4 l/s henkilöä kohti ei kouluissa oppimisen laadun kannalta riitä. Luokkahuoneiden ilman laatua oppituntien jälkeen mitattiin myös kouluttamattomalla hajupaneelilla. Pienen ilmanvaihdon jälkeen oli paneelin kokema ilmanlaatu selvästi huonompi kuin suuremmalla ilmanvaihdolla. Tutkijoiden tekemissä taustaselvityksissä sisäilmaolosuhteista, Ruotsin, Tanskan ja Norjan kouluissa, kävi ilmi että yli 60 % tapauksista luokkailman CO2 pitoisuus oli yli 1000 ppm. Ylitys oli tavallisempi painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetuissa rakennuksissa.
Merkittävää noissa tuloksissa on Wyonin mukaan myös se, että sisäilman laatutekijöiden vaikutus näkyy selvimmin heikoimpien oppilaiden kohdalla, jotka helposti väsyvät ja menettävät kiinnostuksensa oppimiseen.
Ikkunat tulisi avata ilman laadun perusteella
Muutakin ilmanvaihtuvuuteen ja sisäilmaston laatuun liittyvää tekniikkaa, myös ikkunoiden avaamista luokkahuoneissa tutkittiin. Wyonin mukaan on ilmeistä, että ikkunoita avataan yleensä vain korkean huonelämpötilan alentamiseksi. Ne tulisi kuitenkin avata ennen kaikkea ilman laadun ylläpitämiseksi, missä ne joskus voivat olla aika tehokkaita. Hän ehdottaa, että ikkunoiden avausta tulisi ohjata automaattisin CO2 – anturein. Huonekohtaisten hiukkassuodattimien ja tuloilmasuodattimien puhtauden vaikutus olosuhteisiin oli tämän tutkimuksen mukaan aika vähäinen. Mutta suodattimet tulee tietenkin pitää puhtaana ja huonekohtaiset hiukkassuodattimet saattavat jossain tapauksissa olla ainakin joksikin avuksi.
David Wyonin esitelmä ja esitelmän kalvot ovat jonkin aikaa nähtävänä järjestäjien sivuilla http://www.swegonairacademy.com/ ja http://www.emtf.se/
teksti: Esko Kukkonen