Helteisen heinäkuun alussa pidettiin Hongkongissa maailman sisäilmastotutkimuksen suurkatselmus Indoor Air 2014. Kongressin anti oli merkittävä, ja toimittaja Esko Kukkosen juttusarja eri aiheista julkaistaan Sisäilmauutisissa syksyn kuluessa.
Hongkongin ilmasto on hyvin kuuma ja kostea, joten sisäilmaolosuhteiden kunnolliseen hallintaan on todella tarvetta. Kuumuus ei Hongkongissa haitannut meitä kuitenkaan lainkaan niin paljon, kuin kotona, jossa palattuamme vallitsi helleaalto. Hongkongissa kaikki tilat, niin kokouspaikat, hotellit, asunnot kuin ravintolatkin, ovat ilmastoituja – toisin kuin meillä. Mietin, kuinka paljon tuolla etelässä saavutettaisiin säästöjä keskittämällä meikäläiseen tapaan kaukojäähdytykseen. Rakennuksia on tosi tiheässä, ja joka tilassa on oma sähköllä käyvä jäähdytys. Luulisi sähköjohtojen olevan kuormituksesta kuumina. Mutta toisaalta, millainen siunaus terveydelle ja työteholle onkaan, saada helleaikana olla ilmastoidussa tilassa. Se näkyy jopa kuolleisuustilastoissakin. Mutta kuten ansioitunut suomalainen tutkija, tohtori Matti Jantunen, totesi paikan päällä, että jos siellä vähennettäisiin pari astetta jäähdytyksestä ja me vähentäisimme pari astetta lämmityksestä, säästäisimme globaalisti varmasti paljon energiaa. Ilmastoinnin arvo noissa oloissa on kuitenkin merkittävä ja suorastaan edellytys tulokselliselle työnteolle.
Läpileikkaus tiedon tasosta
Hongkong on parasta aikaa tiukan poliittisen taistelun areenana. Tilanne ei näkynyt kongressissa, joka järjestettiin Hongkongin valtion yliopistossa. HKU on kansainvälisessä yliopistojen rankingissa sijalla 26, joten siellä ei varmasti joudeta makailemaan helteessä. Suomen paras, Helsingin yliopisto, lienee tässä rankingissa noin sijalla 100. Aalto-yliopistoa ei tässä yhteydessä kannata edes tuoda esille.
Kongressin presidenttinä toimi HKU:n professori Yuguo Li, joka sai tiimeineen luotua kongressiin hyvän hengen ja sujuvuuden. Osanottajia oli pitkälti toista tuhatta. Osallistujien määrää rajoitti yliopiston suurimman salin paikkamäärä. Esityksiä oli lähes yhtä paljon kuin osallistujia. Aihepiirit oli määritelty harvinaisen fiksusti ja ohjelma kokonaisuutena mietitty. Plenary-esitelmiä ja vastaavia johtavien tutkijoiden yhteenvetoja oli runsaasti, ja ohjelma oli helposti seurattava. Tuntui ajoittain siltä, että koko kongressi oli kuin laajennettu monen aihepiirin post graduate (jatkokoulutus) -kurssi. Paikallisia ja lähimaiden opiskelijoita ja nuoria tutkijoita olikin osanottajissa paljon. He saivat hyvän läpileikkauksen tiedon tasosta maailmalla. Valtaosa osanottajista tuli lähialueilta Kauko-Idästä. Alueella on viime vuosina olosuhteiden pakosta vahvasti herätty pohtimaan ympäristökysymyksiä ja sisäilmaston laadun ongelmia. Eurooppa ja USA olivat myös hyvin edustettuina. Tosin Norja ja Venäjä loistivat poissaololla, ja Virosta oli mukana vain Tallinnan yliopiston rakennusfysiikan professori.
Sisäilmauutisten sivuilla tullaan palaamaan Indoor Air 2014-kongressin sisältöön syksyn kuluessa.
Suomen pieni, korkeatasoinen edustus
Suomen porukka oli pieni, mutta korkeatasoinen. Tärkein edustus tuli Kuopion yliopistosta ja THL:ltä ja Turun TTL:ltä. Otaniemen laitoksilta, VTT:ltä ja Aalto-yliopistosta ei ollut ketään, jos adjunct professoria Risto Kososta ei lasketa, sillä hän edusti enemmän toista työnantajaansa Haltonia. Mielestäni sisäilmastoalan suomalaisen tutkimuksen huippuosaaminen löytyy tänä päivänä Kuopiosta ja Turusta. Tanskalainen alan tutkimus on selvästi edelleen kärjessä ja maailman huippua. Rahoitus on siellä jatkunut suosiollisena, ja Tanskan teknillinen korkeakoulu DTU jatkaa aktiivisesti perinteitään. Suomi ja Ruotsi ovat selvästi jääneet aiemmasta tasostaan. Tutkimuksen rahoitus on meillä selkeästi vähentynyt, – ehkä rahat ovat menneet Aalto-yliopiston tarpeisiin.
Mitä käsite Indoor Air pitää sisällään tänään?
Kongressin aluksi ruotsalaisen professori, tohtori Jan Sundellin, esitti katsauksen vuosien saatossa tulleista muutoksista Indoor Air -kongressien sisällössä ja myös Indoor Air -lehdessä. Hän on ollut mukana kongressien toiminnassa alusta asti ja toiminut myös kymmenisen vuotta ISIAQ:n julkaiseman tieteellisen, alan johtavan, Indoor Air -julkaisun päätoimittajana. Sundell on työskennellyt tutkimus- ja opetustehtävissä aiemmin yli 40 vuotta muun muassa Ruotsissa, Tanskassa, Texasissa ja nyt jo vuosia Tshinghua-yliopistossa Pekingissä.
Sundell kertoi, että vuosien mittaan kongressin sisältö on huomattavasti teknistynyt.
– Nyt ei enää niin paljoa haeta viihtyisyysarvoja ja pitoisuusrajoja, vaan enemmänkin haetaan ja esitellään käytännön ratkaisuja. Lehdessä on vallinnut samankaltainen trendi. Ehkä lääketieteen ja ympäristötieteen puolen tutkijat ovat löytäneet itselleen uusia vaikutuskanavia, Sundell sanoi.
Sundell esitteli myös Indoor Air -lehden kirjoittajien taustoja. USA:sta nousi esille ympäristövirasto EPA sekä Berkeleyn yliopisto Kaliforniassa. Tanskan DTU oli myös hyvin edustettuna tässä joukossa. Suomesta kuopiolaiset ovat johdossa.
Jan Sundell opettaa nykyisin Pekingissä muun muassa sisäilmastotutkimuksen historiaa ja julkaisee lähitulevaisuudessa aiheesta kirjan.
Seuraavat kongressit ovat lähempänä
ISIAQ:n toiminta ja toimintasuunnitelma saavat oman esittelynsä. ISIAQ päätti tulevaisuudessa pitää Indoor Air -kongressit kahden vuoden välein, aiemman kolmen vuoden asemasta. Seuraava Indoor Air-kongressi, Indoor Air 2016, pidetäänkin siis jo kahden vuoden kuluttua Gentissä Belgiassa. Sen takana ovat belgialaiset ja saksalaiset alan johtavat asiantuntijat. Lähietäisyys lisää varmasti suomalaisten osanottoa.
Välivuonna 2015 ISIAQ järjestää Healthy buildings, (Terve talo) -kongressit maanosittain. Meille lähin on Euroopan kongressi, joka pidetään ensi vuonna toukokuun loppupuolella Eindhovenissa Hollannissa. Siellä käsitellään sisäilmaston kysymyksiä teknisemmin hakien ongelmiin erilaisia paikallisia ratkaisuja. Tilaisuuteen aiotut esitelmien lyhennelmät piti lähettää järjestäjille jo lokakuun puoliväliin mennessä.
Lisätietoja: www.hb2015-europe.org
Esko Kukkonen
Indoor Air 2014 -kongressi on osa kansainvälisen sisäilmatutkijoiden järjestön, ISIAQ:n kongressisarjaa, joka alkoi jo vuonna 1987 Kööpenhaminasta. Suomessa järjestettiin Indoor Air -kongressi Teknillisen korkeakoulun ja Sisäilmayhdistyksen toimesta Helsingissä vuonna 1993.