Kaukolämmöstä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt olivat viime vuonna neljä prosenttia pienemmät kuin aikaisemmin. Kaukolämmityksen toimintavarmuus on huippuluokkaa, ja kaukojäähdytyksen myynti kasvoi vuoden aikana 13 prosenttia.
Suomessa kaukolämmön käytön osuus on maailman huippua. Erityisesti yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto on monessa suhteessa edullista, energiataloudellista ja luonnonvaroja säästävää. Myös hyvän sisäilmaston edellyttämä kesäinen jäähdytys toteutetaan yhä useammin kaukojäähdytyksen avulla. Keskitetyt järjestelmät ovat saaneet viime vuosina arvostelua osakseen, koska niissä on kustannustehokkuuden vuoksi käytetty uusiutumatonta kivihiiltä, joka aiheuttaa suuria hiilidioksidipäästöjä. Viime vuoden tilastojen mukaan kivihiilen osuus on kuitenkin vähenemässä.
Energiateollisuus ry:n tuore tilasto kertoo, että uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannossa on jo 31 prosenttia. Biopolttoaineiden osuus kaukolämmön lähteenä kasvoi viime vuonna yhdeksän prosenttia. Kun mukaan lasketaan teollisuuden hukkalämpö, nousee päästöttömän kaukolämmön osuus 33 prosenttiin. Samalla kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt vähenevät. Viime vuonna kaukolämmön tuotanto aiheutti 5,7 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt, joka on neljä prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Viime vuonna 22 prosenttia kaukolämmöstä ja yhteistuotantosähköstä tuotettiin maakaasulla. Tämä on neljä prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013. Kivihiilen osuus oli 24 prosenttia — laskua kaksi prosenttiyksikköä vuoteen 2013 verrattuna. Turpeen osuus kaukolämmön polttoaineena säilyi 13 prosentissa. Öljyn osuus on enää kolme prosenttia, sillä öljyä käytetään pääosin vain talven kylmimpinä kuukausina. Kotimaisten polttoaineiden osuus kaikista kaukolämmön tuotannossa käytetyistä polttoaineista ylitti ensimmäisen kerran 50 prosentin rajan.
Yhdyskuntajätteiden osuus kaukolämmön tuotannossa kasvaa jatkuvasti, ja suuria yhdyskuntajätteitä hyödyntäviä kaukolämpölaitoksia on muun muassa Vantaalla, Lahdessa, Oulussa, Vaasassa, Kotkassa, Riihimäellä ja Hyvinkäällä. Jätteiden osuus kaukolämmön tuotannon polttoaineissa oli viime vuonna jo lähes kuusi prosenttia.
Kaukolämmön toimitusvarmuus on Suomessa 99,98 prosenttia. Vuonna 2014 kaukolämpöasiakkaan lämmöntoimitus oli keskeytyneenä keskimäärin 1,8 tuntia. Valtaosa keskeytyksistä oli suunniteltuja ja niistä ilmoitettiin asiakkaille etukäteen.
Kaukolämmön käyttö väheni, mutta kaukojäähdytys kasvoi
Kaukolämpöä tuotettiin viime vuonna yhteensä 34,5 terawattituntia. Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa sitä tuotettiin 25,6 terawattituntia. Yhteistuotantolaitoksissa tuotetun kaukolämmön osuus oli hieman suurempi kuin vuonna 2013 — määrä nousi reilulla prosenttiyksiköllä 74 prosenttiin. Kaukolämmön kyljessä sähköä tuotettiin viime vuonna 12,6 terawattituntia. Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten sähkösaalis oli hieman pienempi kuin vuonna 2013.
Kaukolämpöä myytiin viime vuonna 31,3 terawattituntia. Tämä on hieman vähemmän kun vuotta aikaisemmin. Kaukolämmön kysynnän lasku johtui edellistä vuotta lämpimämmistä säistä. Kaukolämmön myynnin rahallinen arvo oli 2,35 miljardia euroa.
Kaukojäähdytyksen myynti taas kasvoi viime vuonna 13 prosentilla vuoteen 2013 verrattuna. Kasvun syynä oli kaukojäähdytysjärjestelmien laajentuminen. Kaukojäähdytystä myytiin viime vuonna 191 000 megawattituntia. Helsingin Energian osuus myydystä jäähdytysenergiasta oli 70 prosenttia. Suhteellisesti suurinta kaukojäähdytyksen kasvu oli Espoossa ja Tampereella. Vuoden lopussa kaukojäähdytykseen liitettyjen asiakkaiden tehontarve oli yhteensä 224 megawattia. Tämä on noin 10 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013.