Energiahintojen reippaan nousun vuoksi rakennusten energiatehokkuuteen on nyt herätty uudella tavalla. Investoinnit energiaan näkyvät niin lämpöpumppujen kuin aurinkopaneelienkin kysynnän kovassa kasvussa. Myös rakennusten tiiveyteen kohdistuu tällä hetkellä runsaasti kiinnostusta. Olen huomannut tämän myös tiivistämiseen liittyvissä keskusteluissa ja energiansäästövinkeissä, joissa rakennusten tiiveys ja sen yhteys energiatehokkuuteen nousee entistä useammin esiin.
Lämpövuodot rakenteissa voivat aiheuttaa merkittävää energiahukkaa. Kiinteistön lämmittäminen energiatehokkailla tavoilla on luonnollisesti hyvää kehitystä, mutta saatua hyötyä menetetään oleellisesti, jos lämpöä karkaa samaan aikaan hallitsemattomasti harakoille.
Pienet ja suuret tiivistystarpeet
Uudiskohteissa rakenteiden tiivistäminen on yksinkertaista suunnitella jo rakennusvaiheessa, mutta myös korjauskohteessa tiivistämistä voidaan tehdä ilman massiivista purkutyötä. Pienemmilläkin toimenpiteillä on positiivinen vaikutus, eli urakasta ei kannata tehdä liian suurta peikkoa. Esimerkiksi vuodot ikkunakarmien ja seinärakenteen liitoksissa ovat tyypillisiä, ja niiden tiivistämisellä pääsee jo alkuun. Muita tyypillisiä lämpövuotoja rakenteissa ovat lattia-seinä-rakenneliitokset, lattia-katto-rakenneliitokset sekä vesi-, ilmanvaihto- ja sähköputkien läpiviennit.
Tiivistyskorjaukset yhdistetään usein sisäilman laatuun liittyviin korjauksiin, mutta tiivistäminen on samanaikaisesti tehokas toimenpide energiahukkaa vastaan. Euroissa säästö voi olla suuri, koska tehokkaita tiivistysratkaisuja on tutkitusti olemassa.
Työmaalla tiiveyttä voidaan mitata lämpökameroiden avulla, ja tiivistämisen teho rakenteiden lämpövuotoja vastaan on siten helppo todentaa. Tarvitaan myös esimerkkilaskelmia siitä, miten tiivistämisen tehokkuus näkyy säästöinä kiinteistön omistajan kukkarossa. Investoinnin takaisinmaksuaika kiinnostaa tiivistystä pohtivia samalla tavalla kuin esimerkiksi maalämpöön siirtymistä.
Suunnittelu edellä
Tiivistäminen, kuten moni muukin merkittävä rakennuksen muutos- tai korjaustoimenpide, pitää aina suunnitella huolella. Jokainen tiivistyskohde on erilainen. Esimerkiksi korvausilmalle täytyy olla hallittu kulkureitti, jotta ilma vaihtuu talossa riittävästi myös tiivistämisen jälkeen. Kohdekohtainen suunnittelu on ensiarvoisen tärkeää, jotta lopputulos on toimiva. Suomessa alan ammattilaisilla, kuten suunnittelijoilla ja urakoitsijoilla, on onneksi hyvät valmiudet tunnistaa ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet.
Tiivistämisellä voidaan saada aikaan energiatehokkuuden lisäksi myös muita positiivisia vaikutuksia. Asumismukavuus paranee, jos asunnon vetoisuutta saadaan vähennettyä ja kohennettua sisäilman laatua.
Saana Leppänen
Saana Leppänen työskentelee sisäilmatuotteiden tuotepäällikkönä ja on ennen sitä toiminut yrittäjänä yli 10 vuotta korjausrakentamisen puolella. Rakastaa erityisesti vanhoja rakennuksia ja niiden korjaamista.