40Kun sisäilmaoireiluun etsitään syitä, tulisi tilannetta tarkastella aina kokonaisuutena – niin myös käytettäessä kemiallisia tutkimusmenetelmiä sisäilmaselvittelyissä.
Sisäilmakohteissa mitataan kemiallisista tekijöistä tyypillisesti haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC), formaldehydiä ja muita pieniä aldehydejä, ammoniakkia, PAH-yhdisteitä, tupakansavua, teollisia mineraalikuituja ja pölyn koostumusta, asbestia sekä ympäristöstä sisäilmaan kulkeutuvia päästöjä.
– Hyvin suunnitellut sisäilmamittaukset voivat tarjota arvokasta tietoa sisäilman kemiallisesta laadusta ja auttaa paikantamaan mahdollisia viihtyvyyteen vaikuttavia tai terveyshaittoja indikoivia päästölähteitä, sanoo Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Katri Leino.
– Tarkoituksenmukaiset ja oikein toteutetut materiaaliemissiotutkimukset puolestaan mahdollistavat päästölähteiden tunnistamisen sekä parhaassa tapauksessa auttavat arvioimaan materiaalien vaikutusta sisäilman kemialliseen laatuun, Leino toteaa.
VOC-analyysillä mitataan sisäilman haihtuvat orgaaniset yhdisteet
VOC-yhdisteitä eli haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ovat esim. aromaattiset hiilivedyt, aldehydit, halogenoidut yhdisteet, esterit ja alkoholit. Noin puolet asuntojen VOC-päästöistä aiheutuu rakennusmateriaaleista, puolet mm. huonekaluista, tekstiileistä, puhdistusaineista, kosmetiikasta sekä asukkaiden ja kotieläinten aineenvaihdunnasta. VOC-tuloksiin vaikuttavat monet ihmisen toimet, jotka tulee ottaa tulosten tulkinnassa huomioon.
– Tällaisia ovat kohteessa tehty remontti, siivous tai ihminen itse erilaisine toimineen. Myös tutkittavan tilan ulkopuolella tapahtuva toiminta voi vaikuttaa tuloksiin, Leino sanoo.
– Standardin ISO 16000-6 mukaisen VOC-analyysin kokonaismittausepävarmuus on yleensä kymmeniä prosentteja. Tulosten tulkinnassa sekä epävarmuuslaskelmissa tulee huomioida, onko yhdisteiden pitoisuudet määritelty omalla vasteella vai tolueeniekvivalenttina: tyypillisesti sekä tunnistus että analyysitulosten luotettavuus on parempi määritettäessä pitoisuutta yhdisteen omalla vasteella. On myös tärkeää selvittää, mistä yhdisteistä VOC-yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) muodostuu. On myös tilanteita, joissa TVOC-alueen ulkopuoliset yhdisteet ovat merkityksellisiä.
Asumisterveysasetuksen (STM 2015) mukaan VOC-yhdisteiden tolueenivasteella lasketun kokonaispitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 400 µg/m3. Yksittäisen haihtuvan orgaanisen yhdisteen tolueenivasteella lasketun pitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 50 µg/m3, ellei yhdistekohtaisesti ole muuta määritetty. Yhdistekohtainen toimenpideraja on asetettu TXIB:lle (10 µg/m3), 2-etyyli-1-heksanolille (10 µg/m3), naftaleenille (ei saa esiintyä hajua, 10 µg/m3) sekä styreenille (40 µg/m3).
– Vuodesta 2015 voimassa ollutta Asumisterveysasetusta ollaan myös VOCien osalta päivittämässä asetuksen vireillä olevan päivitystyön yhteydessä. VOC-yhdisteistä analyysi omalla vasteella tuodaan joko tolueenivasteen rinnalle tai sen sijaan. Lisäksi asetuksen päivityksessä tullaan huomioimaan eri analyysimenetelmien käyttö eli se, millä tavalla VOC-yhdisteitä voidaan jatkossa selvittää – kun tarkastelun kohteena on asetuksessa nimenomaan terveyshaitta (eivät rakenteet), toteaa sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola.
Materiaaliemissioiden tutkimusmenetelmä valitaan tulosten käyttötarkoituksen mukaan
Uusien rakennusmateriaalien lisäksi voidaan tutkia käytettyjä materiaaleja, joiden epäillään olevan syy sisäilmaongelmiin. Materiaaliemissioita voidaan tutkia joko paikan päällä kohteessa tai laboratorio-olosuhteissa. Materiaaliemissioiden tutkimustapoja on kolme: bulk- eli kokonaisemissiotutkimus, pintaemissiotutkimus FLEC-menetelmällä ja pintaemissiotutkimus kammiotekniikalla. Näillä kaikilla on omat hyvät ja huonot puolensa, eikä niistä mikään sovi yleispäteväksi tutkimusmenetelmäksi.
– Tutkimusmenetelmää valittaessa tulee huomioida, mitä tuloksilla halutaan saavuttaa ja estääkö jokin seikka ideaalin tutkimusmenetelmän käyttämisen, Leino huomauttaa.
Sisäilman kemiallinen tutkimusvalikoima on laaja ja sisältää paljon muutakin kuin VOC-analyysin
– VOC-analyysi on hyvä yleismenetelmä, mutta se ei suinkaan kerro kaikkea. Esimerkiksi formaldehydi ei näy VOC-analyysissa, ja myös muut pienet aldehydit vaativat aldehydimenetelmän mukaisen näytteenoton ja analyysin, Leino toteaa.
Leino muistuttaa, että mittauksia tekevät laboratoriot ovat vastuussa analyysiensä suorittamisesta. Asiantunteva laboratorio myös tarjoaa tukea mittaussuunnitelman laadintaan ja tulosten tulkintaan sekä neuvoja siihen, mikä on kustannustehokkain ja tarkoituksenmukaisin tutkimusmenetelmä kussakin tapauksessa.
– Sisäilma-asioissa korostuu kommunikointi ja tulosten tulkinta, eikä yhden mittaustuloksen perusteella voida vielä tehdä kovin pitkälle vietyjä johtopäätöksiä. Asiantuntijoiden rooli on tässä tärkeä, Leino painottaa.
Teksti: Anna Merikari
Katri Leinon esitys SisäilmapajaX:ssä 25.11.2020: Kemialliset tutkimusmenetelmät sisäilmaongelmien selvittämisen työkaluna