Koulujen sisäilmaongelmat ovat meillä varsin yleinen keskustelunaihe. Sisäilmahaittaa voivat koulurakennuksissa aiheuttaa mm. kosteus- ja homeongelmat, sisäilman hiukkaset, materiaaliemissiot ja ilmanvaihtoon liittyvät ongelmat.
– Koulujen sisäilma on sekoitus ulko- ja sisäilman hiukkasia. Sisäilman suuri hiukkaspitoisuus aiheuttaa tutkimusten mukaan eniten terveyshaittoja tilan käyttäjille. Sisäilman hiukkaspitoisuuteen ja -koostumukseen vaikuttavat mm. ulkoilmasta sisään kulkeutuvat hiukkaset sekä ihmisten toiminta rakennuksissa, kertoo Itä-Suomen yliopiston Sisäympäristön ja työhygienian tutkimusryhmän tutkijatohtori Maija Leppänen.
Kengättömässä koulussa yhteiset tilat pysyvät siistimpinä, kun kenkien pohjissa ei kuljeteta sisätiloihin hiekkaa ja muuta likaa. Viihtyisyys lisääntyy, ja siivouksen tarve vähenee.
– Sisäilman pienhiukkasten tiedetään aiheuttavan monenlaisia terveysvaikutuksia, ja lapset ovat pienhiukkasille erityisen herkkiä. Altistumista voidaan tehokkaasti vähentää riisumalla kengät sisälle tultaessa sekä tehokkaalla siivouksella, Leppänen sanoo.
Kengättömyyden vaikutus sisäilman hiukkaspitoisuuksiin
Itä-Suomen yliopiston Ympäristö- ja biotieteiden laitoksen loka–marraskuussa 2018 toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin, miten hiukkaspitoisuus vaihtelee kouluissa päivän aikana ja vaikuttaako kenkien riisuminen sisäilman hiukkaspitoisuuksiin. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Kuopion Tilakeskuksen, YIT Suomi Oy:n ja Suomen Kulttuurirahaston kanssa.
– Kengättömät koulut tulivat meille vastaan vuosina 2015–2016 toteutetussa hankkeessa, jossa tutkittiin sisäilmaolosuhteita elinkaarimallilla rakennetuissa tai korjatuissa kouluissa. Osa tämän tutkimuksen kouluista oli niin sanottuja sukkakouluja, ja tutkimusjohtajamme Pertti Pasasen aloitteesta syntyi tutkimusidea kengättömyyden vaikutuksesta sisäilman laatuun, Leppänen kertoo.
– Kenkien riisumisen vaikutusta sisäilman hiukkaspitoisuuksiin ei ole tiettävästi tutkittu. Halusimme tutkimuksellamme selvittää, voidaanko kengättömyydellä päästä kohti puhtaampaa sisäilmaa, Leppänen yksinkertaistaa.
Tutkimukseen osallistui 17 Kuopion alueen alakoulua: 7 sukkakoulua ja 10 kenkäkoulua. Koulujen oppilasmäärä oli 80–540. Hiukkasten massa- ja lukumääräpitoisuuksia mitattiin reaaliaikaisesti jatkuvatoimisilla mittareilla. Mittauksia tehtiin yhden päivän aikana koulujen aula- ja käytävä- ja luokkatiloissa ja joissakin kouluissa myös ruokalatiloissa. Mittaukset käynnistettiin aamulla ennen koulupäivän alkua ja lopetettiin iltapäivällä noin kello 14.30.
– Tutkimuksemme osoitti, että hiukkaspitoisuudet olivat kenkäkouluissa korkeampia kuin sukkakouluissa. Esimerkiksi PM10-pitoisuus oli kenkäkoulujen käytävillä noin kaksinkertainen sukkakouluihin verrattuna. Hiukkasten massapitoisuuksiin vaikutti eniten koulujen välituntiliikenne. Hiukkasten lukumääräpitoisuuksissa erot eivät olleet näin selviä; lukumääräpitoisuutta nostivat selvimmin koulujen ruokaloissa vapautuvat hiukkaset, Leppänen kertoo
– Kouluilla käydyissä keskusteluissa nousi esiin, että kengättömyys paitsi parantaa sisäilman laatua se on myös viihtyisyyskysymys. Aula- ja käytävätiloja hyödynnetään monessa koulussa opetustiloina esimerkiksi pienryhmätyöskentelyssä. Kun hiekkaa ja muuta likaa kulkeutuu kengättömyyden vuoksi vähemmän sisätiloihin, myös oppilaiden sukat pysyvät kuivempina ja puhtaampina koulupäivän aikana.
Tutkimuksesta voi lukea lisää Maija Leppäsen ja Pertti Pasasen Sisäilmastoseminaarin 2019 artikkelista Kenkien riisumisen vaikutus hiukkaspitoisuuksiin kouluissa. (pdf)
Siivouksen tärkeä rooli
Siivouksella on koulurakennuksissa keskeinen rooli paitsi tilojen puhtaanapidon ja myös hyvän sisäilman kannalta. Hyvin suunnitellulla, oikea-aikaisesti tehdyllä siivouksella saadaan aikaan terveelliset, turvalliset, viihtyisät ja hygieeniset tilat.
– Sisäilman laatu paranee, kun lian ja pölyn määrä vähenee. Siivous on ennakoivaa toimintaa myös sisäilmahaittojen ehkäisyssä. Sisäilman kannalta keskeistä on, että siivotaan riittävän usein tilojen käyttöön nähden, sanoo Kuopion Tilapalveluiden laitoshuollon asiantuntija Katri Kokkonen.
Nykyisin tavoiteltava tilojen käyttötehokkuus hankaloittaa siivouksen ajoittamista. Tilat saattavat olla käytössä jopa aamukahdeksasta iltakymmeneen.
– Hyvän sisäilman kannalta luokat ja käytävät olisi siivottava muutama tunti oppituntien päättymisen jälkeen, että ainakin isoimmat hiukkaset ovat ehtineet laskeutua. Käytännössä tämä ei kuitenkaan aina onnistu, vaan luokat siivotaan heti oppituntien jälkeen tai aamulla ennen koulupäivän alkamista, Kokkonen toteaa,
– Kouluilla isoimmat haasteet siivouksen kannalta ovat runsas likaantuvuus, ahtaasti kalustetut tilat ja hankala siivottavuus. Kaikki keinot, joilla lian kantautumista rakennuksen sisätiloihin voidaan estää, ja rakenteelliset ratkaisut, joilla siivousta ja siivottavuutta voidaan helpottaa, olisi otettava käyttöön, Kokkonen sanoo.
Kengättömyys helpottaa paljon siivousta ja vähentää hiekan kantautumista luokkiin. Sukkakouluilla ei hiekka narsku käytävillä. Vältytään ylimääräisiltä välimoppauksilta, joita kenkäkouluissa joudutaan välituntien jälkeen tekemään. Myös lattioiden pintamateriaalit säilyvät parempina pidempään.
– Sukkakouluilla myös työaikaa vapautuu muihin töihin, esimerkiksi pölyjen poistoon korkeilta pinnoilta ja lattioiden koneelliseen puhdistamiseen. Lisäksi siivoushenkilökunta kokee työolosuhteidensa parantuneen, kun ei tarvitse hengittää hiekkapölyä, Kokkonen kertoo.
Teksti: Anna Merikari