Helsingin kaupungin Tilat-palvelulla on henkilökuntaa yli 300, joka vastaa yli 1 000 kiinteistöstä, joista suuri osa on kouluja ja päiväkoteja.
– Viime vuonna valmistuneessa Helsingin kaupungin Energiatehokkaan palvelurakennuksen suunnitteluohjeessa ohjeistetaan, miten taloteknisistä järjestelmistä saadaan energiatehokkaita ja mitä prosesseista tulee mittaroida varmistuaksemme, että rakennusten sisäilmasto-olosuhteet olisivat mahdollisimman hyvät, Marianna Tuomainen Helsingin kaupungilta kertoo.
Ilmanvaihdon osuus kiinteistön energiankulutuksesta on suuri. Tuomaisen mukaan ilmanvaihdon osuus kiinteistön sähköenergiankulutuksesta on noin kolmannes ja lämpöenergiankulutuksesta kiinteistöstä riippuen 30–50 prosenttia.
Tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla ylläpidetään energiataloudellisesti hyvät sisäolosuhteet. Tällöin ilmavirtojen säätö perustuu huoneolosuhteisiin: käyttöjakson aikana tuloilmavirtaa voidaan säätää tarpeenmukaisesti esimerkiksi kolmessa portaassa läsnäolon, huoneilman lämpötilan ja ilmanlaadun (CO2-pitoisuus) perusteella.
Tuomainen toteaa muuttuvailmavirtaisiin ilmanvaihtojärjestelmiin liittyvän omat puutteensa ja haasteensa. Rakennuttamisen prosesseja kehitettäessä on pidettävä mielessä, että rakennushankkeen päätavoite on asiakkaan tarpeiden täyttäminen. Asiakas haluaa tilat, joiden olosuhteet sopivat niin hyvin tiloissa tapahtuvalle toiminnalle, ettei niitä tarvitse miettiä. Kiinteistönhoito haluaa rakennuksen, jota on helppo ylläpitää ja jonka olosuhteita on helppo seurata.
– Koska meillä kiinteistömassa on suuri, meidän on manuaalisesti mahdotonta seurata kaikkia olosuhdepoikkeamia. Hyödynnämmekin automaattisen analytiikan avulla tehtävää toimivuuden varmistamista energiankulutus- ja olosuhdeseurantajärjestelmässä. Sen avulla voimme saada tietoomme keskeisimpiä taloteknisiä epäkohtia, joihin meidän täytyy puuttua, ja varmistaa talotekniikan toimivuuden.
– Meillä on tietoa ja tekoälyyn perustuvia työkaluja, mutta onko mitattu data validia, tehdäänkö siitä oikeita analyyseja, ja miten sitä hyödynnetään? Uusi tietoa pakottaa luomaan uusia toimintamalleja, ja siihen tarvitaan osaamista ja aikaa. Lisäksi toimiva vuorovaikutus eri osapuolten välillä on ensiarvoisen tärkeää, Tuomainen painottaa.
Energiaviisaiden kiinteistöjen aikakausi
Kiinteistömaailma on viime vuosikymmeninä muuttunut nopeasti. Vielä 1960-luvulla jokaisessa kiinteistössä oli oma talonmies. 1990-luvun talouslaman myötä alettiin miettiä kustannuksia ja toiminnan tehostamista, ja myös tekniikka kehittyi harppauksin. 2020-luvulla on siirrytty energiaviisaan kiinteistön aikaan.
– Energiaviisaita kiinteistöjä yhdistää se, että ymmärretään energiatehokkuuden vaikutukset kiinteistöjen kannattavaan käyttöön ja omistamiseen, käytetään uusinta teknologiaa ja hyödynnetään kumppanuuksia. Energiaviisaat kiinteistöt ovat tehokkaampia ja viihtyisämpiä kuin perinteisiä järjestelmiä käyttävät kiinteistöt, Anne Salonen Lassila & Tikanoja Oy:stä sanoo.
Salosen mukaan kiinteistöt voidaan tuoda nykypäivään ns. virtuaalisen automaatiosaneerauksen avulla. Tällöin järjestelmä hyödyntää kiinteistössä olevaa automaatiota sekä nykyaikaista suurten tietomäärien käsittelyyn kykenevää koneälyä.
– Älykäs automaatio on merkittävästi parempi kuin perinteinen automaatio. Se mahdollistaa etävalvonnan ja -ohjauksen suurelle määrälle kiinteistöjä yhtäaikaisesti, ja tietokone analysoi ja ohjaa laitteita jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa. Automaation avulla kiinteistötekniikka saadaan koottua yhdeksi kokonaisuudeksi, ja sen avulla voidaan myös ennakoida tulevaa.
– Uudenlaisen analytiikan avulla saadaan tietoa kiinteistön toiminnasta ja enemmän dataa laitteiden toiminnasta ja mahdollisista huoltotarpeista, mikä on tärkeää energiatehokkuuden kannalta ja helpottaa myös kiinteistönhoitoa.
– Hyvinvoiva kiinteistö palvelee kaikkia osapuolia. Energiaviisaassa kiinteistössä käyttäjät viihtyvät, ja ympäristö ja kukkaro kiittävät, Salonen tiivistää.
Käyttäjäkokemuksen parantaminen Senaatilla
Senaatti-kiinteistöt on valtion kiinteistöasiantuntija ja toimitilakumppani. Se omistaa Suomessa noin 9 000 kiinteistöä, joissa työskentelee reilu 70 000 ihmistä.
– Tilankäyttäjä on kuningas. Rakennukset ovat tilankäyttäjiä varten, ja heitä me myös haluamme palvella, Esa Halmetoja Senaatti-kiinteistöiltä toteaa.
– Digitaalinen kaksonen toimii Senaatilla palvelualustana, joka yhdistää olosuhdetiedon ja muun mittausdatan rakennuksen tietomallin digitaaliseen tietosisältöön ja tarjoaa sen osapuolten käyttöön, Halmetoja kertoo.
Kiinteistönhoito valvoo olosuhteita reaaliaikaisesti digitaalisen käyttöliittymän avulla ja tekee sisäilmaa koskevia toimenpiteitä tilankäyttäjiltä saatujen palautteiden perusteella. Käyttöliittymästä voidaan tällä hetkellä nähdä visualisoituina käyttäjäpalautteet hymiöinä ja olosuhteet väreinä ja lukuina.
– Lähivuosien aikana Senaatilla on tarkoitus lisätä digitaalisten kaksosten määrää. Lisäksi sen sisältöä kehitetään: siihen on tarkoitus mm. integroida huoltokirjat ja palvelupyynnöt sekä sähköiset käyttäjäpalvelut, kuten tilavaraukset, Halmetoja kertoo.
Halmetojan mukaan digitaalisesta kaksosesta hyötyvät kaikki osapuolet.
– Tilankäyttäjien huolestuneisuus vähenee, eri osapuolten välinen kommunikaatio helpottuu, ja olosuhteiden läpinäkyvyys paranee. Lisäksi palautetta on aiempaa helpompi antaa, ja työhyvinvointi sekä työn tuottavuus parantuvat.
– Kiinteistönhuollon toimintaan sillä on niin ikään hyödyllisiä vaikutuksia: toiminta nopeutuu, tyhjäkäynti vähenee, työn laatu paranee, vikakorjaukset nopeutuvat ja taitotieto lisääntyy.
– Kiinteistön omistajan kannalta kiinteistön olosuhteiden ja energian hallinta tehostuvat ja ennustettavuus paranee, raportointi tarkentuu ja käyttäjätyytyväisyys paranee.
Teksti: Anna Merikari
Lue lisää:
Kiinteistödatan avulla toimivampia ja viihtyisämpiä sisäympäristöjä -webinaarin (12.10.2021) esitysaineistoihin ja tallenteeseen pääset tutustumaan Sisäilmayhdistyksen sivulta. Tallenteelta pääset kuulemaan myös aiheeseen liittyvän mielenkiintoisen paneelikeskustelun, jossa olivat Tuomaisen, Salosen ja Halmetojan lisäksi mukana Timo Maaranen DataSense Oy:ltä, Sami Pietilä Pietiko Oy:ltä Harri Hahkala Metropolia Oy:ltä sekä webinaarin puheenjohtajana toiminut Risto Kosonen Aalto-yliopistolta.