Viimeaikaisessa rakentamiseen ja sisäilmastoon liittyvässä keskustelussa on usein kysytty, miksei rakenneta enempää hirrestä. Sehän tarjoaa vanhan, mutta toimivan ratkaisun muun massa homeongelmaisten koulujen vaikeuksiin ainakin ajan mittaan. Onko niin todella?
Asiaa selviteltiin syyskuun alkupuolella Pudasjärvellä pidetyssä julkisen hirsirakentamisen seminaarissa. Tilaisuus pidettiin Pudasjärven kaupungin upouudessa hirsirakenteisessa koulukeskuksessa, Hirsikampuksessa. Siellä käy jatkossa valtaosa kaupungin koululaisista koulunsa alaluokilta lukioon. Asia ei kuitenkaan ole aivan yksinkertainen. Hirsi on hyvä rakennusaine, mutta ei ehkä ylivoimainen koulujenkaan rakentamisessa.
Pudasjärven uusi hirsikampus, jossa opiskelee noin 700 oppilasta lähes sadan opettajan opetuksella, valmistui tänä kesänä. Pidempiaikaisia kokemuksia siitä ei siis voi olla, mutta kaupungissa on jo aiemmin rakennettu hirrestä sekä asuntoja, toimistoja että päiväkoteja, joiden olosuhteet ovat pysyneet käyttäjien mukaan hyvinä käytön aikana. Pudasjärveläiset ovat syystä ylpeitä hirsirakennusperinteistään ja kaupunki aikoo jatkaa hirsirakentamista.
Hirsikampus, joka sai runsaasti julkisuutta lehdistössä kesällä, toteutettiin elinkaarimallilla, jossa päävastuun otti Lemminkäinen Oy, joka vastaa tilojen ja olosuhteiden kunnosta seuraavat 25 vuotta. Hirsirakenteet toimitti paikallinen yrittäjä Kontiotuote Oy, jolla on jo kokemusta tällaisten isompien hirsirakennusten teosta.
Rakennus on varustettu teknisesti täysin nykyvaatimusten mukaan myös energiatalouden kannalta. Ilmanvaihtoratkaisuna on täysin koneellinen tulo ja poisto. Noin 30 prosenttia talosta on toteutettu betonirunkoisena, muun muassa keittiö ja väestönsuoja, ja sitä osaa ei ole naamioitu hirsitaloksi, vaan pintamateriaalina on käytetty levyjä ja muuta tavanomaista. Rakentamisen kustannukset jäivät 2300 euroon neliötä kohti. Pudasjärven koulukampuksen rakennuksesta tulee myöhemmin Sisäilmauutisten marraskuiseen paperilehteen laajempi teknillinen juttu.
Hirsirakentamisella on monta etua
Seminaarissa todettiin monelta taholta, että hirsirakentamisen suosiminen on kansantaloudellisesti ja ekologisesti tärkeää. Suomessa kasvaa puuta yli sellu- ja muun teollisuuden tarpeen ja järeämpi puutavara pitäisi saada hyötykäyttöön. Kaikkea ylijäänyttä puuta ei ainakaan pitäisi käyttää energiantuotantoon.
Hirren, kuten muunkin puurakenteen, hiilijalanjälki on myös pieni verrattuna moneen muuhun rakennusaineeseen. Hirressä siihen sitoutunut hiili pysyy vuosikymmeniä tai jopa vuosisatoja rakenteissa eikä lisää ilmakehän hiilidioksidikuormaa. Hirsirakenteita voi ollen niin pitää ekologisesti erittäin edullisina.
Tilaisuudessa puhunut ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka totesi hirsirakentamisen olevan paikallisesti myös erittäin hyvä työllistäjä. Hirsikoulujen ja muiden julkisten hirsirakennusten rakentaminen onkin edullisinta pohjoisessa, jossa se on perinteistä ja paikallisesti merkittävästi työllistävää. Eri asia on sitten, kuinka paljon julkisella rakentamisella voidaan hirren käyttöä kokonaisuudessaan lisätä, sillä suurin osa rakentamisesta on sittenkin muuta, asuinrakentamista ja muuta yksityistä. Puisiin asuinkerrostaloihin, joiden osuus on myös Suomessa hitaasti kasvamassa, ei ainakaan toistaiseksi ole tarjottu hirsivaihtoehtoa.
Hirsi tarjoaakin yksi- ja kaksikerroksisiin rakennuksiin hyvän vaihtoehdon. Hirsitalojen erityisominaisuus, hirsikerrosten painuminen, osataan jo aika hyvin hoitaa ja pian tulee tarjolle painumattomiakin hirsirakenteita. Mutta hirsirakentamisen suhteen on oltava varovainen ja ymmärrettävä hirsirakenteen erityisominaisuudet oikein.
Hirsi homehtuu vain pinnaltaan
Hirsihän ei tiiviinä rakenteena homehdu muuta kuin pinnaltaan, kuten professori Juha Vinha Tampereelta kertoi, mutta taitamattomasti tehtynä hirsirakenteisiin saadaan samantapaisia kosteusongelmia kuin muissakin rakennuksissa.
– Yksiaineinen massiivihirsiseinä toimii yleensä kosteusteknisesti turvallisesti, sillä siinä ei ole erillistä lämmöneristekerrosta ja sen muodostamia rajapintoja, Vinha sanoi.
– Se on myös erittäin vikasietoinen. Lämmöneristyksessä on kuitenkin hankala päästä nykyvaatimusten mukaiselle tasolle. Seinien huonoa U-arvoa voidaan tosin kompensoida muilla rakennusosilla. Tämä vaatii kuitenkin paljon osaamista ja huolellisuutta kaikissa vaiheissa, Juha Vinha korosti.
Hän totesi myös, että hirsiseinän lämmöneristyskyky on käytännössä kuitenkin parempi kuin laskennallisesti, koska se varaa auringon lämpöä. Hirsirakenteen mahdollinen ulkopuolinen lisälämmöneristys on myös oikein toteutettuna toimiva ja turvallinen vaihtoehto. Ilmatiiviyttä voi Vinhan mukaan parantaa hirren ulkopintaan laitettavan paperipohjaisen ilmansulun avulla. Hänestä on tärkeää ymmärtää, että hirsirakenteen sisäpuolinen lämmöneristys on riskialtis ratkaisu eikä sitä tulisi tehdä.
Muut rakennusosat; yläpohja, alapohja, perusmuurit, maanvastaiset seinät, ikkunat ja ovet ovat hirsitaloissa samanlaisia kuin muissakin rakennuksissa. Niiden toteutuksen laadun on oltava myös hyvä, jotta rakennus toimii suunnitellusti.
– Liitosten, detaljien ja läpivientien oikea toteutus on tärkeää ja hirsirakennuksessa on lisäksi otettava huomioon hirsiseinien painuminen, hän korosti.
– Hirsirakennuksen kosteustekninen toiminta ja pitkäaikaiskestävyys edellyttävät rakennuksen seurantaa ja hoitoa aivan samalla tavalla kuin muissakin rakennuksissa.
Hirsirakentamisen eduksi luetaan usein myös se, että kyseessä on ”hengittävä” rakenne. Juha Vinha totesi kuitenkin keskustelussa, että tuo hengittävyys toteutuu vain lämpötilan ja kosteuden osalta. Ihmisten kokemaan ilman laatuun vaikuttavan hiilidioksidipitoisuuden ja sisäilman laadun muiden tekijöiden osalta ei hirsisellä rakenteella ole merkitystä.
Takaako hirsirakennus hyvän sisäilman?
Hirsirakennusten hyvänä puolena on esitetty myös niiden hyvä sisäilman laatu. Siihen liittyvää tutkimusta ei ole kuitenkaan tehty riittävästi. THL:n Altti-kyselytutkimukseen perustuvan alustavan selvityksen Asumisterveys – ja tyytyväisyys hirsitalossa (THL:n julkaisu 65/2012) perusteella hirsitalojen asukkaat olivat neljä kertaa todennäköisemmin tyytyväisiä sisäilman laatuun kuin puutalossa asuvat ja jopa kuusi kertaa todennäköisemmin tyytyväisiä kuin kivitaloissa asuvat. Tulos perustuu kuitenkin vain asukkaiden itsensä raportoimaan, koettuun tyytyväisyyteen. Hirsitaloissa asui vastaajista 38, mikä oli noin neljä prosenttia kaikista vastaajista (yhteensä 939 vastannutta). Kyseessä on siis melko pieni otos hirsitaloja ja pelkkä kysely, johon ei liittynyt objektiivisia havaintoja tai mittauksia. Hirsitalojen mahdolliset terveysvaikutukset odottavat mielestäni vielä selvittämistään.
Kansliapäällikkö Hannele Pokka sanoi keskustelussa viisaasti, että kaikista rakennusmateriaaleista voidaan rakentaa hyvän sisäilmaston rakennus, kun ne rakennetaan huolella. Materiaali ei takaa mitään. Jotkut materiaalit ovat vain helpompia ja jotkut riskialttiimpia. Jotkut myös vaativat muita enemmän huolenpitoa käytön aikana säilyttääkseen tämän tärkeän ominaisuutensa.
Ympäristöministeriö onkin hirsirakentamisen kanssa ristiriitaisessa tilanteessa. Periaatteessa määräysten ja muun ministeriön ohjauksen tulisi olla materiaalineutraalia. Mutta nykyisen valtioneuvoston ohjelmaan kuuluu myös puurakentamisen edistäminen ja ympäristöministeriöön on äskettäin palkattu ohjelmapäällikkö Petri Heino edistämään puurakentamista Suomessa. Tämä toiminta on käynnistynyt. Kansliapäällikkö Pokka lupasikin, ettei hirsirakentamista tulla uusilla energia- ja muilla määräyksillä ainakaan estämään.
Teksti: Esko Kukkonen