Pitkään odotetut ympäristöministeriön ehdotukset maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi sekä korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimuksia koskevaksi asetukseksi olivat kesä-heinäkuussa lausuntokierroksella. Lausunnot olivat asiaa ministeriössä valmistelevan yli-insinööri Jyrki Kauppisen mukaan pääsääntöisesti myönteisiä. Lopulliset säädökset ovat olleet valmistelussa lausuntoajan jälkeen. Ne tulisivat voimaan osittain jo ensi vuoden alusta, osittain vasta ensi vuoden kesällä.
Ehdotettu olemassa olevia rakennuksia koskeva energiansäästövaatimus pohjautuu EU:n muutettuun EPBD-direktiiviin. Luvanvarainen korjausrakentaminen edellyttäisi jatkossa energiatehokkuuden huomioon ottamista. Korjausrakentamiseen ryhtyminen tosin säilyy vapaaehtoisena.
Määräysehdotus ei ota kantaa suoraan sisäilmaston laatuun, mutta kunnolla toteutetun energiatehokkaan korjauksen toivotaan yleensä parantavan myös tilojen sisäilmastoa.Kuitenkin esimerkiksi ikkunoiden tiivistämisen yhteydessä voi olla vaarana, että näiden tilojen ilmanvaihto jää riittämättömäksi. Lausunnoissa myös korostettiin muutenkin ilmanvaihdon yleistä merkitystä. Siitä ei saa tarpeettomasi tinkiä. Toiveena oli myös helpotuksia ilmavaihtojärjestelmien toteuttamiseen, mm. ns. seinäpoiston sallimisena yleisesti. Lopullinen säädös, jossa varmaan jossain määrin otetaan huomioon myös lausunnot,valmistunee vielä tämän vuoden aikana.
Jos lupaa vaaditaan, on määräyksiä noudatettava
Asiaa esitellyt asuntoministeri Krista Kiuru painotti, että uudet vaatimukset ovat osa kansallista energiansäästöstrategiaa ja nykyisen hallituksen hallitusohjelman mukaisia. Uusienkaan vaatimusten mukaan ei mitään ole pakko korjata, vaan talon omistaja itse päättää mitä ja milloin korjaa. Näillä määräyksillä pyritään tukemaan suunnitelmallista korjaamista. Mitään taloudellista tukea ei näihin korjaamisiin kuitenkaan ole Kiurun mukaan tulossa. Hänen mukaansa ehjää ja toimivaa ei tarvitse korjata. Kiinteistön omistaja päättää, mitkä ovat rakennuksen korjauksen yhteydessä parhaat keinot parantaa energiatehokkuutta säädösten puitteissa. Kun rakennuksesta pitää huolta suunnitelmallisesti, on järkevää ottaa huomioon myös energiatehokkuus. Energiatehokkaaksi korjattu rakennus kuluttaa vähemmän ja ottaa huomioon ympäristön, korosti Krista Kiuru.
Jos siis korjaustoimenpide vaatii rakennusluvan, on sen yhteydessä sovellettava näitä uusia määräyksiä. Tällaisia tilanteita ovat rakennusneuvos Teppo Lehtisen mukaan laajat peruskorjaukset sekä rakennuksen vaippaa tai teknisiä järjestelmiä koskevat muutostoimet. Aiemmin eräänä tärkeänä kriteerinä ollut korjaustoimen suuruus tai osuus rakennuksen arvosta on jätetty lopullisesta lausuntoehdotuksesta pois. Kaikkien toimenpiteiden tuleekin olla teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti mahdollisia ja kannattavia, korosti Lehtinen.
Lehtinen totesi myös, että näillä ehdotetuilla vaatimustasoilla on tavoitteena pienentää energiankulutusta koko olemassa olevassa rakennuskannassa noin 6 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Uusissa määräyksissä esitetään kolme vaihtoehtoa korjaamistoimenpiteille ja niiden suunnittelulle. Ensimmäinen vaihtoehto on noudattaa annettuja rakennusosien, laitteiden ja järjestelmien minimivaatimuksia. Kullekin toimenpiteelle ja osalle on annettu erilliset vaatimukset taulukoituna. Esimerkiksi ulkoseinälle vaatimuksena voi olla vanhan seinän U-arvovaatimuksen puolittaminen tai sitten nykyvaatimus, 0,17. Ilmeisesti näin toimittaessa on viisainta vaihtaa tai korjata ikkunat ja ovet ja mahdollisesti tehdä vaikka LVI-järjestelmiin energiataloudellisia parannuksia. Toinen vaihtoehto on laskea rakennuksen energiankulutus neliötä ja vuotta kohti. Vaatimustaso korjaukselle on annettu siten rakennustyypin mukaan. Toimenpiteiden valinta on tällöin Lehtisen mukaan melko vapaata. Kolmas vaihtoehto on laskea rakennukselle nykymääräysten ja energiatodistuksen edellyttämä E-luku energiantuotantotapakertoimineen. Vaatimuksena on tällöin lasketun E-luvun pieneneminen 15-30 prosenttia rakennustyypistä riippuen. Pienin vähenemisvaatimus 15 % on asuinkerrostaloilla ja suurin 30 % liikerakennuksilla ja toimistoilla. Tämän vaihtoehdon mukaan toimien suunnitteluratkaisut ovat vapaimmin valittavissa, korosti Lehtinen.
Myös lakia on muutettava
Lausunnolla olevaan ehdotukseen sisältyy myös eduskuntaan lähtevä maankäyttö- ja rakennuslain muutosehdotus. Maankäyttö- ja rakennuslaki on säädetty ennen nykyisen perustuslain voimaantuloa. Lausunnolle lähtevä kokonaisuus sisältää siksi myös ehdo¬tukset lain rakentamista koskevien perussäännösten ja valtuutussäännösten, käytännössä rakentamis¬määräyksien valtuutussäännösten, saattamiseksi nykyisen perustuslain mukaisiksi. Samalla on tarkistettu nykyisten rakentamismääräysten säädöstaso ja luovutaan ohjeiden antamisesta asetuksina. Tässä yhteydessä ei ministeriön mukaan ole tarkoitus muutoin muuttaa rakentamismääräysten sisältöä.
Esitetyt muutokset ovat monessa suhteessa merkittäviä. Tämän jälkeen voi viranomainen asettaa energiataloudellisia vaatimuksia myös olemassa olevien rakennusten korjauksille, eikä vain uudisrakentamiselle. Toivottavasti kunnallinen rakennusvalvonta saa tarvittavaa koulutusta ja opastusta sekä riittävästi resursseja uuteen merkittävään tehtäväänsä. Resurssien lisäämistä ei ole kuitenkaan lupailtu, kuten ei muutakaan tukea energiansäästölle ja sen suunnittelulle.
Lisätietoja www.ymparisto.fi
EK