Viimeisen toimintavuoden työmaakokouksessa kaivauduttiin tällä kertaa pykäläviidakkoon. Jyväskylässä selvisi, miten korjausrakentamista ja rakennusterveyttä koskevat lait ja asetukset sekä pätevyysvaatimukset uudistuvat ja kehittyvät. Mikä on muuttumassa ja miten uudistukset viedään käytäntöön? Entä kuinka alan sopimusmenettelyt edistävät työtä terveiden talojen puolesta?
Kosteus- ja hometalkoiden työmaakokouksessa esittäytyi talkoiden uusi ohjelmapäällikkö ympäristöministeriöstä lainassa oleva yli-insinööri Katja Outinen. Hän kertoi, että jäljellä olevan toimintakauden aikana tullaan tekemään paljon eri alojen koulutukseen liittyvää työtä. Samalla pyritään viemään talkoiden merkittävät tulokset kentälle eri alojen asiantuntijaryhmien käyttöön.
Vaikka talkoiden loppu ainakin nykymuodossa alkaa häämöttää tämän vuoden lopussa, oli tilaisuuden ilmapiiri erittäin positiivinen ja aktiivinen. Talkoissa on saatu tuloksia, jotka auttavat käytännössä alan toimijoita ongelmarakennusten tutkimisessa ja korjaussuunnittelussa ja uusien rakennusten rakentamisen aikana. Tilaisuuden loppukeskustelussa kävi selvästi ilmi, että vaikka talkoot tässä muodossa loppuisivat, niin vastaavaa yhteistyötä tarvitaan jatkossakin.
Toivottavasti uusi hallitus pitää tällaista toimintaa arvokkaana ja kannustettavana sekä myöntää sille tarvittavat resurssit.
Uusia rakentamismääräyksiä on tulossa
EU:n rakennuksille asettamien kiristyvien energiamääräysten vuoksi on meilläkin jo vuosia kiristetty uudisrakentamista koskevia määräyksiä. Uusimpana vaiheena tulee muutaman vuoden päästä olemaan vaatimus lähes nollaenergiarakentamisesta (nZEB), jossa uudisrakennusten tulee olla todella energiataloudellisia ja niiden käyttämä energia mahdollisimman pitkälti uusituvista lähteistä. Asian valmistelusta ympäristöministeriössä kertoi rakennusneuvos Teppo Lehtinen.
– Yhteistyö alan käytännön kentän kanssa on tärkeää ja jatkuu edelleen.
Lehtisen mukaan uudet vaatimukset tulevat käyttöön vuonna 2017 ja vuoden 2020 loppuun mennessä kaikkien uudisrakennusten on oltava näitä lähes nollaenergiarakennuksia. Viranomaisten käyttämiä rakennuksia nämä vaatimukset koskevat jo pari vuotta aiemmin.
– Suurempi vaikutus kaikkien rakennusten energiankulutukseen on kuitenkin jo olemassa olevan rakennuskannan energiatalouden parantamisella, Lehtinen totesi ja kertoi, että siihen liittyviä toimenpiteitä valmistellaan parhaillaan.
Lehtinen kertoi myös muista ympäristöministeriön rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä. Erityisesti kosteuden hallintaan on kiinnitetty huomiota ja uusi ministeriön asetus aiheesta tuli voimaan 1.6.2015. Työmaan kosteudenhallintasuunnitelmaan on sisällyttävä tieto toimenpiteistä, joilla rakennusaineet ja -tuotteet sekä rakennusosat suojataan sään aiheuttamilta tai työmaan olosuhteista johtuvilta haittavaikutuksilta sekä toimenpiteistä, joilla rakennusaineiden ja -tuotteiden sekä rakennusosien kosteudensuojaus toteutetaan ja rakenteiden kuivuminen varmistetaan. Asetuksen lisäksi on julkaistu ohje rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä. Kosteudenhallintaan liittyviä asioita, kuten sää- ja olosuhdesuojausta, voidaan täsmentää kosteusasioita käsittelevässä asetuksessa.
Lehtinen kertoi, että samassa asetuksessa käsitellään myös kosteusvaurion korjausta.
– Sen mukaan rakennuksen korjaus- tai muutostyössä kosteusvaurion korjaussuunnitelmaan on sisällyttävä tiedot toimenpiteistä, joilla kosteusvaurion aiheuttama haitta tai sen vaikutus sisäilmaan ja käyttäjiin poistetaan sekä korjatun rakenteen tai järjestelmän toimimisesta sen suunnitellun käyttöiän aikana.
– Kosteutta koskevien nykymääräysten C 2 korvaaminen uusilla myös jatkuu. Insinööritoimisto Vahanen Oy:n tekemä nykymääräysten toimivuuden arviointi valmistui viime vuoden lopulla.
Tässä toimivuuden arvioinnissa esille nousivat muun muassa kosteudenhallinnan terävöittäminen ja vastuut, kuten kosteudenhallinnasta vastaavan henkilön nimeäminen ja kosteudenhallintasuunnitelman mukaisten toimenpiteiden dokumentointi. Samalla on otettava huomioon uudistuvat energiamääräykset ja ilmastonmuutoksen vaikutukset sekä rakenteiden heikentyvä kuivumiskyky ja rakennuksen ilmatiiveys. Arvioinnissa korostui myös märkätiloihin liittyvät tulkinnat ja lisäohjeistuksen tarve sekä huollon ja kunnossapidon korostaminen.
– Uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen säädöksiä valmistellaan näiden ja tarvittavien lisäselvitysten perusteella. Lisäselvitykset valmistuvat vielä tänä vuonna. Itse asetusluonnos valmistellaan virkatyönä ministeriössä. Uusi nykyisen C 2 korvaava asetus tulisi sitten valmiiksi vuoden 2016 aikana, Lehtinen kertoo.
Rakennusterveys- ja kosteusvaurioasiantuntijoiden koulutus selkeytyy
Tohtori Helmi Kokotti Sisäilmakeskuksesta kertoi Kosteus- ja hometalkoiden kannalta tärkeän rakennusterveys- ja kosteusvaurioasiantuntijoiden koulutuksen etenemisessä. Hän on hoitanut monta vuotta tätä merkittävää projektia ja nyt alkaa iso sekä monipolvinen koulutuspaketti valmistua. Vuosien aikana projektiin on osallistunut toistasataa toimijaa. Nämä niin sanotut TERVEIDEN TALOJEN ERIKOISJOUKOT ovat tehneet Kokotin mukaan merkittävää työtä riittävän perustan löytämiseksi ongelmarakennuksia tutkivien ihmisten pätevyyden selvittämiseksi. Perustana oli valtakunnallinen hanke osana kosteus- ja hometalkoita vuosina 2010 -2012, jonka raportti julkaistiin vuonna 2013. Siitä on nyt edetty yhä täsmällisempiin koulutus- ja kokemusvaatimuksiin.
– On päästy yhtenäisiin nimikkeisiin: kosteusvaurion kuntotutkija, kosteusvaurion korjaussuunnittelija ja kosteusvaurion korjaustyönjohtaja. Näille on yhteisesti sovittu portaittaiset pätevyysvaatimukset ja koulutusmatriisi sekä opetusmoduulit, pisteinä määriteltynä, Helmi Kokotti kertoo.
– Erityisen tärkeänä on pidettävä perusasioiden, kuten rakennusfysiikan, oppimista, Kokotti korostaa.
– Ongelmaksi voi muodostua tiedeyliopistojen suuri vapaus määritellä omat kurssinsa sisältöineen. Vastaako jokin rakennusfysiikan oppimäärä kaikkialla samaa vaatimustasoa ja käytännön osaamista. Käytännön kokemusta kaikissa tehtävissä on aina myös syytä korostaa. Pätevöintijärjestelmänä voi olla esimerkiksi VTT:n tai FISE:n hoitama sertifiointi, Kokotti kertoo.
Ongelmarakennusten tutkimisen puolella on ehdolla kolmijakoinen pätevyys. Rakennusterveysasiantuntija( RTA) on laajimmin ja pisimmälle koulutettu. Sisäilma-asiantuntijaksi ja kuntotutkijaksi pääsee vähemmin vaatimuksin ja ajatus on, että nämä voisivat yhteisvoimin vastata kokonaisuudesta rakennusterveysasiantuntijan tapaan.
Miten saadaan jatkoa talkoille
Jyväskylässä tuli hyvin esille kosteus- ja hometalkoiden aikaansaannosten laajuus. Vuosien aikana on käsitelty muun muassa homekoirien kouluttamista, rakennusvalvonnan uudistamista, talokauppojen ongelmia ja suunnittelijoiden ja ongelmarakennusten tutkijoiden pätevyysvaatimuksia. Työ on ollut ilmeisen käytännönläheistä ja tulokset käytäntöön vietävissä sellaisenaan. Hyviä ja huonoja esimerkkiratkaisuja on esitetty ja ne ovat talkoiden verkkosivuilla kaikkien saatavilla. Tänä keväänä ilmestyi kuntasektorille tähdätty tärkeä perusopas ”Päättäjän homeopas”. Siihen kannattaa tutustua, vaikka ei olisikaan kunnassa koulujen ja muiden kuntien rakennusten kunnosta ja home-ongelmista huolehtimassa. Samat periaatteet korjausvelan välttämisestä pätevät myös muualla, vaikkapa asuintaloyhtiön hoidossa ja kunnossapidossa.
Avoimeksi jää toistaiseksi, miten talkoiden aloittama talojen kunnossapitotyö saa jatkoa. Ainakin nettisivujen ja vastaavien yhteistyömuotojen tulisi jatkua, jäi mielestäni kokouksen loppupuolen kantavaksi ja yleiseksi kannanotoksi.
Teksti: Esko Kukkonen
Lisätietoja talkoista:
www.hometalkoot.fi
www.facebook.com/hometalkoot
uutiset.hometalkoot.fi
Hometalkoot Youtubessa