Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti kertoo, että kaikissa kouluissa on oppilaita, jotka raportoivat sisäilmakyselyissä hengitystieoireita tai kokevat olosuhdehaittoja, jotka liittyvät esimerkiksi lämpötilaan tai tunkkaiseen ilmaan.
”Oppilaita, jotka kokevat esimerkiksi hengitystieoireita, löytyy jokaisesta koulusta. Erot oireilun määrässä ovat eri koulujen välillä pääosin pieniä”, sanoo THL:n ylilääkäri Jussi Lampi.
Samankaltaisia havaintoja on tehty kysyttäessä oppilaiden oireista heidän huoltajiltaan.
”Olosuhdehaittojen tai oireiden määrälle ei voida asettaa selkeää rajaa, jolloin rakennuksen korjaustoimiin täytyy ryhtyä, koska olosuhdehaittojen ja oireiden raportointi ei jaa kouluja selkeästi ’’sairaisiin’’ ja ’’terveisiin’’ rakennuksiin”, sanoo professori Juha Pekkanen.
Lisäksi tulosten tulkintaa vaikeuttaa se, että oireiluun vaikuttavat sisäilman lisäksi lukuisat yksilölliset ja yhteisölliset tekijät. Kun työpaikkojen henkilöstöltä kysytään oireilu- ja olosuhdehaittakokemusten määrästä, on eroja havaittavissa eri aloilla ja toimintaympäristöissä.
”Sisäilmakyselyistä saadaan arvokasta lisätietoa sisäilmaongelmien selvittämiseen. Korjauspäätösten pitää kuitenkin perustua ensisijaisesti tutkittuun tietoon rakennuksen ja sen järjestelmien kunnosta”, sanoo Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Katja Tähtinen.
Kysely tuottaa tietoa oireilusta ryhmätasolla – olennaista, miten kysely toteutetaan
THL suosittelee toimintatapaa, jossa kysely toteutetaan kaikissa kunnan kouluissa samanaikaisesti. Kyselyjen toteuttamisessa on myös olennaista, että tuloksia voidaan verrata kattavaan vertailuaineistoon.
”Laadukas vertailuaineisto takaa sen, että voimme arvioida, poikkeaako jonkun tietyn koulun oppilaiden oireilu tavanomaisesta oireilun tasosta suomalaisissa kouluissa”, kertoo Lampi.
Vaikka sisäilmaongelmat ovat usein esillä julkisessa keskustelussa, kyselyjen vastausprosentit jäävät usein mataliksi erityisesti silloin, kun niihin vastaavat oppilaiden vanhemmat. Matalat vastausprosentit voivat aiheutua harhaa tuloksiin.
”Kyselyihin vastaavat todennäköisemmin he, jotka oireilevat ja kokevat sisäilman haitalliseksi. THL:n toteuttamaan sisäilmakyselyyn vastaavat oppilaat, jolloin vastausprosentit ovat yleensä varsin hyvällä tasolla. Tutkimustemme perusteella alakoululaiset pystyvät kertomaan kokemastaan sisäilman laadusta ja oireilustaan yhtä hyvin kuin heidän vanhempansa”, sanoo Pekkanen.
THL:n kehittämä sisäilmakysely toteutetaan sähköisesti ja tulokset raportoidaan automaattisesti, joten kyselyn on kunnille edullinen. Kyselyn kehittäminen on yksi Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman toimenpiteistä.