Kouvolan koulurakennusten kunnosta ei ole ollut selkeää käsitystä, ja minikuntoarvioiden avulla haluttiin selvittää koulurakennusten nykytila. Minikuntoarvio on Kouvolan kaupungin Tilapalveluiden järjestämä kiinteistökierros, jonka perusteella tehdään pitkän tähtäimen suunnitelma kiinteistön tulevista korjaushankkeista. Kuntoarviota hyödynnetään perusopetuksen palveluverkkoselvityksessä.
– Minikuntoarvioihin osallistuivat Tilapalveluiden johtaja tai hänen sijaisensa, LVI-insinööri, sähköinsinööri ja sisäilma-asiantuntija; tuotannosta työnjohtajien esimies, työnjohtaja ja huoltomies sekä kohteen rehtori, työsuojeluvaltuutettu ja tarpeen mukaan myös terveystarkastaja, rakennusterveysasiantuntija Reijo Pesonen selventää.
Kerättyä tietoa hyödynnetään kiinteistökannan hallinnassa
Kouvolan koulurakennukset eivät minikuntoarvioiden mukaan olleet niin huonossa kunnossa kuin etukäteen ajateltiin. Sen sijaan olosuhdeongelmia ilmeni useissa rakennuksissa.
– Olosuhteissa ilmeni kohtuullisen paljon puutteita, joihin pitää reagoida heti: Tiloissa oli liian kuuma, koska patteritermostaatit olivat viallisia tai niitä ei osattu käyttää. Tuloilman lämpötilat olivat useissa kohteissa liian korkeat, joten ilma ei sekoittunut luokissa riittävästi riittävistä litramääristä huolimatta. Niin ikään painesuhteissa oli paljon huomautettavaa. Lisäksi palopeltejä oli lauennut, ilmamääräsäädöt olivat pielessä tai säätöpeltejä oli irronnut. Joitakin tiloja, joita ei ole suunniteltu koulukäyttöön, oli omavaltaisesti muutettu luokkatiloiksi. Tiloissa oli myös liikaa tavaraa, jolloin tilojen siivous oli hankalaa, Pesonen kertoo.
Kuntoarvioiden pohjalta sovittiin, että ilmanvaihtoon ja lämpötiloihin liittyvät säädöt ja pienet korjaukset tehdään saman tien. Niin ikään terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat korjaukset sovittiin tehtäviksi välittömästi. Isommat korjaukset aikataulutetaan erikseen.
– Minikuntoarvioiden perusteella rakennukset pisteytettiin viiteen luokkaan peruskorjaustarpeen mukaan: peruskorjaustarve on 1–5 vuoden sisällä, 5–10 vuoden sisällä tai 15–20 vuoden sisällä, rakennusta ei kannata korjata tai kyseessä on uusi tai vasta peruskorjattu rakennus, jolle ei lähivuosina tarvitse tehdä isompia korjauksia, Pesonen selventää.
– Minikuntoarvioita ja niistä tehtyjä raportteja hyödynnetään myös terveydensuojeluvalvonnan suunnitelmallisia tarkastuksia varten, Pesonen kertoo.
Parannuksia sisäolosuhteisiin
Kuntoarvioiden perusteella tehdyt toimenpiteet ovat vaikuttaneet myönteisesti koulurakennusten sisäolosuhteisiin:
– Nopeimmat havainnot saatiin heti, kun luokkahuoneiden ja tuloilman lämpötiloja laskettiin: tilat eivät enää muutaman tunnin jälkeen tuntuneet tunkkaisilta. Myös painesuhteiden ja ilmamäärien säädöillä oli nopeita vaikutuksia sisäilman laatuun, Reijo Pesonen sanoo.
Vaikuttavuudeltaan Pesonen kokee minikuntoarviomenettelyn erittäin suositeltavaksi toimintatavaksi. Myös tilojen käyttäjät ovat ottaneet kuntotarkastukset positiivisesti vastaan. He ovat kokeneet, että heitä on kuultu ja epäkohtiin on puututtu.
– Tarkastuksilta saatu palaute pitää huomioida, eikä ihmisten kokemuksia pidä koskaan vähätellä. Toisaalta tärkeää on myös olla lupaamatta mitään, mitä ei voida toteuttaa, Pesonen tähdentää.
– Tärkeää on myös, että kohteista tuleviin sisäilmaepäilyilmoituksiin reagoidaan välittömästi ja kohteessa käydään tarkastamassa, mistä voisi olla kyse. Näin saadaan lisättyä luottamusta kiinteistöjä käyttävien ja niiden kunnosta vastaavien kesken.
Teksti: Anna Merikari
Osallistu Sisäilmauutisten lukijakyselyyn 17.9. mennessä – voit voittaa leffaliput!
Osallistu Sisäilmauutisten lukijakyselyyn. Kyselyn avulla haluamme kartoittaa, miten uutiskirje vastaa tarkoitustaan ja miten sitä voisimme jatkossa kehittää. Vastaathan lukijakyselyymme viimeistään 17.9.2019. Voit osallistua kyselyyn nimettömänä, mutta jättämällä sähköpostiosoitteesi osallistut Finnkinon leffalippujen arvontaan. Arvomme 4 kpl 2 leffalipun pakettia.