Ympäristöministeriön ja rakennusalan liittojen maaliskuun puolivälissä julkistama Kuivaketju10-hanke on rakentamisen kosteudenhallinnan toimintamalli, jolla vähennetään kosteusvaurioiden riskiä rakennuksen koko elinkaaren ajan. Kosteusriskien hallinta perustuu ketjuun, jossa riskit torjutaan prosessin kaikissa vaiheissa ja torjunnan onnistuminen todennetaan luotettavalla tavalla.
Toimintamalli sisältää Kuivaketju10-riskilistan ja -todentamisohjeen, joissa on esitetty kymmenen keskeisintä kosteusriskiä. Näiden hallinnalla vältetään yli 80 prosenttia kosteusvaurioiden seurannaiskustannuksista.
Suunnittelutyön aikana arkkitehti-, rakenne-, LVI- ja sähkösuunnittelijat tarkentavat Kuivaketju10-riskilistan ja -todentamisohjeen kyseisen hankkeen erityispiirteisiin, millä varmistetaan kosteusriskien kokonaisvaltainen hallitseminen. Erityispiirteet voivat aiheutua esimerkiksi asemakaavasta, rakennuspaikasta, arkkitehtuuri- ja rakenneratkaisuista tai materiaalivalinnoista.
Kuivaketju10 alkaa siitä, että rakennushankkeeseen ryhtyvä henkilö tai yritys tekee päätöksen hankkeen toteuttamisesta toimintamallin mukaisesti. Päätös velvoittaa kiinnittämään hankkeeseen jo alkuvaiheessa kosteuskoordinaattorin, joka valvoo ja ohjaa tilaajan valtuutuksella Kuivaketju10:n toteutumista koko prosessin ajan. Suunnittelijoiden tulee osoittaa, että he ovat ottaneet suunnitelmissaan huomioon riskilistan ja todentamisohjeen.
Urakoitsija puolestaan toteuttaa suunnitelmat ja todentaa ja dokumentoi riskejä sisältävien kohtien onnistuneen toteutuksen. Koordinaattorin yhtenä tehtävänä on varmistaa ja hyväksyä suoritettu todentaminen.
Tilaajalla on suuri vastuu
Vaativuudeltaan tavanomaisissa hankkeissa tilaaja voi itse toimia koordinaattorina suunnittelutyön alkamiseen asti. Tilaajan tulee sopia suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kanssa jo tarjouspyyntövaiheessa käytettävästä toimintamallista. Kuivaketju10:n käyttö tulee kirjata pakollisena vaatimuksena myös lopullisiin suunnittelu- ja urakkasopimuksiin.
Tilaajan velvollisuuksiin kuuluu antaa hankkeen suunnitteluun, työmaavaiheeseen ja rakennuksen käyttöönottoon realistinen aikataulu. Kokonaisaikataulun riittävyys täytyy arvioida koordinaattorin kanssa ensimmäisen kerran jo tilaamisvaiheessa. Myöhemmässä vaiheessa aikataulun realistisuus täytyy arvioida uudelleen yhdessä suunnittelijoiden ja urakoitsijan kanssa.
Aikataulun riittävyyttä pitää arvioida suhteessa esimerkiksi toteutuksen ajankohtaan, rakennuspaikkaan, arkkitehtuuri- ja rakenneratkaisuihin sekä materiaalivalintoihin. Epärealistinen aikataulu vaikeuttaa merkittävästi toimintamallin onnistumista.
Kuivaketjun tausta on Oulussa
Ympäristöministeriön yli-insinööri Katja Outinen kertoo, että ministeriö käynnisti vuonna 2014 yhdessä Oulun rakennusvalvonnan kanssa hankkeen monistettavien menettelytapojen luomiseksi ja rakentamisen kokonaisvaltaisen kosteudenhallinnan varmistamiseksi. Keinoina olivat rakentamisen lupakäytäntöön liitettävät ohjaus-, tuki- ja yhteistoiminnat.
Hankkeen edetessä sen nimeksi keksittiin Oulussa Kuivaketju10. Oulussa hankkeen puuhamiehenä on ollut alusta asti nykyinen rakennusvalvonnan päällikkö Pekka Seppälä. Hän on nykyään vahvasti ajamassa asiaa eteenpäin myös Rakennusvalvontayhdistyksen puheenjohtajana.
Hankkeen käynnistämisen taustalla on eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintö rakennusten kosteus- ja homevaurioista (TrVM 1/2013 vp) ja mietinnön mukainen 14 eri toimenpidekohtaa sisältänyt eduskunnan kannanotto (EK 5/2013 vp) samaisesta aiheesta toukokuussa 2013. Yksi kannanoton kohdista edellyttää toimenpiteitä rakentamisen ohjauksen ja neuvonnan uudistamiseksi. Tässä yhteydessä tulee saada aikaiseksi toimiva rakennusten elinkaaren aikainen ja rakentamisen kosteudenhallintaa koskeva keskitetty valtion ohjaus- ja neuvontajärjestelmä.
Oulusta lähteneessä hankkeessa pyritään siis tuottamaan rakennusvalvonnalle apukeinoja rakentamisen kokonaisvaltaisen kosteudenhallinnan avuksi.
Työkalu myös rakennusvalvonnalle
Ympäristöministeriön näkökulmasta Kuivaketju10-hankkeessa selvitetään rakennusvalvonnan toiminnan kehittämistä nykyisten tehtävien puitteissa. Hankkeessa kehitetään rakentamisen elinkaarenaikaista kosteudenhallintaa tukemaan selkeät ohjauksen ja yhteistoiminnan mallit rakennusprosessin kuhunkin vaiheeseen.
Hankkeessa luoduissa toimintamallikorteissa käydäänkin läpi kaikki rakennuksen elinkaaren vaiheet: tilaaminen, suunnittelu, työmaatoteutus, käyttöönotto ja käyttövaihe. Kuivaketju10:ssä on myös arvioitu rakennushankkeen kymmenen merkittävintä kosteusriskiä ja käyty läpi toimet, joilla näitä riskejä voidaan hallita.
– Valmisteilla olevassa Rakennustarkastusyhdistyksen RTY strategiassa painotetaan ennakko-ohjausta ja opastusta. Lisäarvon tuottaminen rakennuttajille ja yhteiskunnalle on rakennusvalvonnan perustehtävä. Toimintojen sujuvoittaminen edellyttää yhteisiä tulkintoja eri puolilla Suomea. Turhaa sääntelyä tulee riisua, kuitenkaan turvallisuudesta ja terveellisyydestä ei pidä tinkiä, RTY:n uusi puheenjohtaja Pekka Seppälä painotti yhdistyksen vuosikokouksessa maaliskuun puolivälissä, jolloin myös Kuivaketju10 julkistettiin.
Kuivaketju10-hankkeessa on luotu helppokäyttöiset ja visuaaliset toimintamallikortit, joita voidaan käyttää muun muassa hyvinä tarkistuslistoina. Korteissa on listattu kosteudenhallinnan kannalta tärkeitä tehtäviä rakennushankkeen eri vaiheissa.
Kuivaketju10 on tullut myös osaksi laajempaa Paremman laadun puolesta hanketta, joka on rakennusalan liittojen ATL:n, RAKLI:n, RT:n ja SKOL:n sekä RALA:n yhteishanke, jonka päätavoitteena on parantaa rakennus- ja kiinteistöalan laatua. Hanke toteutetaan testaamalla rakennusalan liittojen hyväksi havaitsemia laatua ja tuottavuutta parantavia toimintamalleja pilottikohteissa. Piloteista saatavaa tietoa levitetään eteenpäin. Tästä saa lisätietoja osoitteesta www.paremmanlaadunpuolesta.fi
Itse Kuivaketju10 on esitelty tarkemmin osoitteessa kuivaketju10.fi
EK