Kehittämispäällikkö Marianna Tuomainen Helsingin kaupunkiympäristön toimialan tilat-palvelusta kertoo, että ilmastonmuutokseen varautuminen on Helsingin kaupunkistrategiassa 2021–2025 nostettu yhdeksi neljästä kärkihankkeesta ja rakennusten lämpöolojen hallinta helteillä on osa ilmastonmuutokseen varautumista.
Toisaalta mm. Hiilineutraali Helsinki 2030 -tavoitteen saavuttamiseksi energiankulutus ei saisi kasvaa.
– Rakennusten ylilämmön poistaminen tulee meillä lisääntymään. Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta rakennusten energiankulutus on jo vähentynyt lämmityskaudella ja tulee lisääntymään lämpimänä vuodenaikana. Meidän täytyy tasapainotella, ettei liiallisella jäähdytyksellä kuitenkaan tarpeettomasti lisätä energiankulutusta. Olennaista on selvittää, missä kohteissa ylilämmön poistamisella eli jäähdyttämisellä on suurin vaikuttavuus, Tuomainen sanoo.
Käytännön toimenpiteitä
Helsingin kaupunkiympäristön toimiala on päivittänyt ohjettaan lämpöolojen hallintaan ja julkaissut päivitetyn ohjeen tämän vuoden tammikuussa.
– Ohje esittelee pääperiaatteet palvelurakennusten lämpöolojen hallintaan ja kertoo, missä tilanteissa koneellinen jäähdytys on rakennuksissa mahdollista toteuttaa, Tuomainen kertoo.
– Kaupunki on myös laatinut luettelon rakennuksista, joissa rakennusten ylilämpeneminen olisi erityisen haitallista asukkaille. Olosuhteita parantaviin toimenpiteisiin onkin jo ryhdytty luettelon kärkipäästä alkaen.
Tuomainen kertoo, että Helsingin kaupunki on tilannut selvityksen, miten RAMI-hankkeessa määritettyjä mitoitussäitä voitaisiin hyödyntää rakennushankkeissa ja näin varautua paremmin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Tarkoituksena on määrittää erityyppisille tiloille parhaiten soveltuvat mitoitussäät (päästöskenaario ja riskitaso) ja esittää niiden kustannusvaikutukset. Työn on tarkoitus valmistua toukokuun loppuun mennessä.
– Henkilökohtaisesti näen, että tästä selvityksestä on hyötyä myös olemassa olevien rakennusten ylilämpenemisongelmien ratkaisemiseen. Selvitys tulee lisäämään johdon ja asiantuntijoiden tietoisuutta ilmastonmuutoksen tuomista haasteista. Toivonkin, että tämän seurauksena meille perustettaisiin työryhmä, joka syventyisi tarkemmin olemassa olevien rakennusten – Helsingillä hyvin suuren kiinteistömassan – lämpötilahaasteiden ratkaisemiseen.
– Ilmastonmuutokseen sopeutumisen huomioimisesta rakennushankkeissa laadittiin viime vuonna ohjeistus, jossa käsiteltiin rakennusten ylilämpenemistä helteiden aikana ja myös muina vuodenaikoina. Ohjeistuksessa nostettiin esiin RAMI-hankkeen tulosten soveltaminen suunnitteluohjeisiin, Tuomainen jatkaa.
Tällä hetkellä tilat-palvelun rakennushankkeille ollaan laatimassa tilaajan ohjeistusta olosuhdelaskentaa varten, joka perustuu Sisäilmayhdistyksen tuottamaan oppaaseen Sisäilmastoluokituksen lämpöolosuhteiden laskennallisista tarkasteluista.
Tilat-palvelun yhteiskuntavastuuyksikössä on Tuomaisen mukaan keskusteltu myös yötuuletuksen käytöstä olemassa olevien rakennusten viilentämiseen. Yötuuletuksella on todettu olevan positiivisia vaikutuksia aamupäivän olosuhteisiin alkukesästä, kun ulkoilman kosteus on päivisin tyypillisesti vielä kohtuullinen ja ulkoilman lämpötila laskee yöllä selvästi verrattuna päivän lämpötilaan. Keski- tai loppukesästä yötuuletuksella ei voida viilentää rakennuksia silloin, kun ulkoilman lämpötila ei juuri laske päivälämpötilaa viileämmäksi ja ulkoilmassa on paljon kosteutta.
– Lisäksi näyttää siltä, että ilmanvaihdon käynnistäminen kaksi tuntia ennen toiminnan alkamista, jolloin on itse asiassa vuorokauden viileimmät tunnit (kello 04–06), jo auttaa viilentämään sisäilmaa aamupäivän tuntien ajaksi.
Jäähdytyskeitaat täsmäviilentävät hellejakson aikana
Sisäympäristöasiantuntija Leena Stenlund Vantaan kaupungilta kertoo, että kaupungille on tullut viime vuosina enenevässä määrin valituksia kuumuudesta ja pyyntöjä tilan viilennykselle.
– Ennen pahimpia hellejaksoja, pyrimme etukäteen tiedottamaan kuumista keleistä ja ohjeistamaan tilojen käyttäjät varautumaan ja toimimaan oikealla tavalla tiloissa. Käyttäjät voivat parantaa tilannetta omilla toimilla jonkin verran, Stenlund sanoo.
Perus- ja osakorjausten suunnittelussa tilojen kuumuus otetaan huomioon jo suunnittelupöydällä, jolloin voidaan panostaa passiivisiin keinoihin kuumuuden torjumiseksi: esimerkiksi korkeaa kasvillisuutta pyritään jättämään auringon puolelle ja asentamaan kaihtimia, säleikköjä ja kalvoja ikkunoihin.
– Nämäkään toimet eivät aina riitä, etenkin jos osa toiminnasta tapahtuu myös heinäkuussa, kuten kesäpäivystävissä päiväkodeissa. Tällaisiin kohteisiin suunnitellaan kohdekohtaisesti erityisiä ”jäähdytyskeitaita”, joissa vain osaa tiloista jäähdytetään. Toiminta keskitetään helleaikoina jäähdytettäviin toiminta-alueisiin, jolloin saadaan tehtyä täsmäviilennystä tiloihin. Näistä on saatu hyviä kokemuksia. Uusiin päiväkoteihin suunnitellaan jo valmiiksi jäähdytyskeitaat, Stenlund selventää.
Vantaalla jäähdytys toteutetaan käytännössä ilmalämpöpumppujen avulla huonetiloissa.
– Uusi erillinen järjestelmä on tuonut kuitenkin lisähaasteita järjestelmien hallintaan ja huoltoon. Päällekkäisten järjestelmien kanssa voi helposti käydä niin, että toinen jäähdyttää ja toinen lämmittää samaan aikaan. Laitteiden kondenssivedet pitää saada ohjattua hallitusti pois sadevesiviemäröintiin tai riittävän kauas rakennuksesta, jolloin yksinkertainen ilmalämpöpumpun asennus voi tuoda laajempiakin asennustöitä. Stenlund muistuttaa.
Stenlund kertoo, että Vantaalla tehdään jatkuvatoimista mittausta talotekniikan ulkopuolisella järjestelmällä, ja huonelämpötilat ovat varsinkin helleaaltojen aikana mukavuusalueen ylärajalla.
– Vaikka tiloissa on toki kuuma ja viihtyvyys huonontuu, ei mittausten perusteella asumisterveysasetuksen määrittämä toimenpideraja ylity.
Ylilämpeneminen huomioon jo suunnitteluvaiheessa
Lahdessa Tilakeskuksen rakennukset suunnitellaan ja rakennetaan siten, että oleskeluvyöhykkeen sisäilman laatu ja lämpöolot voidaan käyttöaikana ylläpitää hyvinä niin, että energiaa ei käytetä tarpeettomasti.
– Tilojen ylilämpenemisen estämiseksi käytetään ensisijaisesti rakenteellisia ja muita passiivisia keinoja sekä yöllä tehostettua ilmanvaihtoa, kiinteistöpäällikkö Ossi Leppisaari kertoo.
Kesäajan huonelämpötilan vaatimuksenmukaisuus osoitetaan suunnitteluvaiheessa käyttötarkoitusluokan mukaan tehtävällä tilakohtaisella lämpötilalaskennalla. Jos se ei edellytä tilojen jäähdytystä, jäähdyttämiseen varaudutaan tilavarauksin sekä rakenne- ja taloteknisin ratkaisuin. Jäähdytys toteutetaan lähtökohtaisesti tuloilman avulla. Sisäilmaa kierrättäviä puhallinpattereita pyritään välttämään.
– Suunnitteluvaiheen tilakohtaisen lämpötilalaskennan tuloksia seurataan käyttöaikana rakennusautomaatiojärjestelmän avulla. Järjestelmän oleskeluvyöhykkeiden huonelämpötilamittaukset on liitetty astetuntilaskentaan, josta saadaan tietoa mm. tarkastelujaksolla tapahtuneista raja-arvojen ylityksistä. Tulosten perusteella voidaan todentaa esimerkiksi jäähdytysvarausten käyttöönoton tarpeellisuus, Leppisaari sanoo.
Tuloilman jäähdyttämiseen varaudutaan siten, että ilmanvaihtojärjestelmän tuloilmakanavat eristetään, tuloilman jäähdytys huomioidaan ilmanvaihtojärjestelmän mitoituksessa, jäähdytysjärjestelmä mitoitetaan sekä tehdään tarvittavat tilavaraukset.
– Tämä edellyttää sitä, että suunnitteluvaiheessa huomioidaan jäähdytysjärjestelmän vaatimat rakennetekniset varaukset ulko- ja sisätiloissa. Suunnitellaan tarvittavat varaukset sähkökeskuksiin, kaapelointeihin sekä rakennusautomaatioon ja esitetään jäähdytysjärjestelmän toimintaperiaate sekä laitevalinnat LVIA-suunnitelmissa.
Tämän vuoden investointiohjelmassa on kirjattu vuosien saatossa tehtyjen jäähdytysvarausten käyttöönotto päiväkotien osalta.
– Varhaiskasvatuksen kesätoiminta pyritäänkin tulevaisuudessa järjestämään tiloissa, jotka ovat varustettu jäähdytyksellä, Leppisaari kertoo.
Teksti: Anna Merikari