Kesäkuun aurinko ja lämpö nostattivat avajaispäivän juhlatunnelmaa Kuopion Musiikkitalolla, jossa kuultiin ja nähtiin monipuolista ohjelmaa, palkittiin ansioituneita tutkijoita ja julkaistiin ISIAQin uudet Academic of Fellows -jäsenet. Avajaisjuhla tarjosi esimakua myös konferenssin sisällöstä ja tasosta, kun Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen professori Juha Pekkanen piti avauspuheenvuoron Suomen sisäilmatilanteesta ja siihen liittyvästä tutkimustyöstä. Avauspuheenvuoro oli hienosti rakennettu, mielenkiintoinen kokonaisuus ja toi esiin monipuolisesti suomalaista sisäilmatutkimusta ja sen tuloksia sekä tulevaisuuden tavoitteita.
Viisipäiväisen konferenssin ohjelma oli tiivis ja jaettu lukuisiin sessioihin eri aihealueittain. Esityksiä nähtiin luentosaleissa, videovälitteisesti ja postereina, ja joka päivä oli myös mahdollista osallistua työpajoihin. Mikä parasta, useiden luentosalien ohjelmaa saattoi seurata myös verkkovälitteisesti. Osallistujilla oli lisäksi mahdollisuus palata esityksiin ja materiaaleihin vielä konferenssin jälkeenkin. Järjestelyt olivat mitä parhaimmat, ja konferenssi tarjosi monipuolisen kattauksen tietoa ja tapahtumia osallistujille.
Konferenssissa esitettiin yhteensä 445 tutkimuspaperia, joista 150 postereina, sekä lukuisa määrä korkeatasoisia avauspuheenvuoroja. Mielenkiintoisia esityksiä oli paljon, ja suomalainen tutkimus oli vahvasti edustettuna konferenssissa. Esiin nousivat ajankohtaiset teemat, kuten ulkoilman epäpuhtaudet, ihmisten välittämät ilmavälitteiset patogeenit ja ilmastonmuutokset tuomat vaikutukset sisäympäristöihin.
Useammassa puheenvuorossa pureuduttiin eri maiden sisäilman laatuun liittyvien ohjeiden, säädösten ja standardien nykytilanteeseen. Esimerkiksi professori Lidia Morawska Australian teknillisestä yliopistosta totesi tutkimusryhmänsä tutkimustulosten perusteella, että vain alle 20 maassa on sisäilman laatuun liittyviä standardeja ja yhtenäisiä ohjeita tai suunnitelma sellaisista. Yksikään tutkituista kansallisista standardeista ei sisällä ihmisten sisätiloissa levittävien patogeenien, virusten tai bakteerien torjuntaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin 140:n eri maan ohjeistuksia.
Morawska totesi, että kun lainsäädännön juuret ovat suunnittelussa ja ylläpidossa, silloin keskitytään muun muassa ilmanvaihdon mitoittamiseen, tuloilman suodattamiseen ja puhtauteen sekä materiaalien päästöihin. Morawska peräänkuulutti kuitenkin sitä, että sisäilman laatu on monen asian summa ja sitä pitäisi tarkastella kokonaisuutena. Hänen mukaansa kansallisten terveysvirastojen tulisi kehittää näyttöön perustuvat kansalliset sisäilmamääräykset ja poliittiset keinot niiden valvomiseksi.
Esityksissä kuultiin myös ISIAQin perustaman tieteellisen ja teknisen komitean (STC34) työstä, jossa komitea on laatinut sisäilman laadun ohjeista avoimen tietokannan: Home – IEQ Guidelines. Tietokanta sisältää listan sekä karttapohjan, jonka kautta voi tarkastella eri maiden sisäilmaan liittyviä ohjeita, säännöksiä ja standardeja sekä epäpuhtauksia ja niiden pitoisuustasojen tietoja.
Konferenssissa esiteltiin useammassa yhteydessä myös Suomen hallitusohjelman tavoitteita toteuttavaa Terveet Tilat 2028 -ohjelmaa ja Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelmaa. Ohjelma toimii hienona esimerkkinä kansallisen tason tavoitteista ratkaista sisäympäristöasiat kokonaisvaltaisesti sekä tavasta hyödyntää tutkimustietoa ohjeiden ja säännösten luomisessa sekä päivittämisessä.
Konferenssi tarjosi erityisen hienon kattaukset tietoa, asiantuntemusta, mieleenpainuvia kokemuksia ja mahdollisuuden tavata kollegoita läheltä ja kaukaa inspiroivassa ympäristössä.
Kiitän puolestani Sisäilmayhdistystä, Itä-Suomen yliopistoa ja kaikkia järjestelyihin osallistuneita tahoja onnistuneesta konferenssista ja yhteistyöstä!
Teksti: Katja Tähtinen, tutkimusjohtaja, Rakennustietosäätiö
Kuvat: Reino Hartikainen
Konferenssin annista kerromme lisää seuraavissa Sisäilmauutisissa.