Rakennustietosäätiö RTS toteuttaa tarkoitustaan monien muiden tehtäviensä ohella jakamalla palkintoja yhdyskuntasuunnittelua, yhdyskuntarakentamista, arkkitehtuuria, rakennustekniikkaa, talotekniikkaa tai kiinteistönhallintaa käsitteleville onnistuneille suorituksille. Vuonna 2016 Rakennustietosäätiö laajensi palkintojensa aluetta ja myönsi Rakennustietopalkinnon professori emeritus Ralf Lindbergille.
Tämä palkinto myönnetään tästedes joka toinen vuosi yksityiselle henkilölle, ryhmälle tai organisaatiolle, joka on tuottanut korkeatasoista tietoa alalle ja siten edistänyt hyvää kaavoitus-, rakennus- tai kiinteistönpitotapaa. Palkintoesine on kuvanveistäjä Pertti Kukkosen suunnittelema pronssinen pienoisveistos. Palkintolautakuntaan kuuluivat professori Matti Pentti, kehitysjohtaja Erkki Aalto ja kehittämisjohtaja Vesa Ijäs. Palkinto jaettiin Rakennustietosäätiön edustajiston kokouksessa 14. joulukuuta.
Tämänkertaista palkinnon saajan valintaa perusteltiin Rakennustietosäätiöstä seuraavasti: ”Ralf Lindberg on tehnyt pitkän uran rakennustekniikan yliopistokouluttajana, innostavana opettajana ja täydennyskouluttajana sekä lukuisien diplomitöiden ja väitöskirjojen ohjaajana. Hänellä on kyky tehdä monimutkaisista asioista ymmärrettäviä. Hän on lisäksi ollut edistämässä tutkijana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana merkittävällä tavalla rakennustekniikan kehitystä yhteistyössä teollisuuden kanssa.”
Ralf Lindberg on vaikuttanut rakennusalaan hyvin laajalti
Ralf Lindberg onkin ollut ja on yhä rakennusalalla keskeinen henkilö. Valmistuttuaan vuonna 1976 rakennusalan diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisestä korkeakoulusta hän on monipuolisesti ollut kehittämässä rakennusalaa. Tampereen korkeakoululla hän toimi erilaisissa tutkimus- ja opetustehtävissä ja suoritti lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot, jälkimmäisen vuonna 1987.
Väiteltyään hän oli muutaman vuoden Oy Lohja Ab:n tuotekehityspäällikkönä, mutta siirtyi vuonna 1990 Otaniemeen TKK:n korjausrakentamisen apulaisprofessoriksi. Tampereelta hän sai vuonna 1992 talonrakennustekniikan professorin viran, jota hoiti äskettäiseen eläkkeelle jäämiseensä asti. Tuloksena on ollut muun muassa noin 400 diplomityötä talonrakennustekniikan alalta vuodesta 1977 alkaen. Samalla ajalla hän on ohjannut myös noin 30 lisensiaatin tutkimusta sekä 16 väitöskirjatyötä. Hänellä itsellään on yli 200 tieteellistä julkaisua ja artikkelia talonrakennustekniikan eri aloilta.
Ralf Lindberg on osallistunut myös lukuisiin alan normi- ja muihin työryhmiin puheenjohtajana ja jäsenenä. Huomattavimpina luottamustehtävinä voi pitää Rakennusinsinöörien liiton, RIL, hallituksen jäsenyyttä 2003-2005 sekä puheenjohtajuutta 2009-2011. Hän on ehtinyt olla myös Betoniyhdistyksen puheenjohtaja vuodet 2000-2002 sekä FISE Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2002-2005.
Kaikkien merkittävien ja etenkin monen oppilaansa mieleen jääneen tutkimus- ja opetustoimensa ohessa Ralf Lindberg on ehtinyt moneen muuhunkin rakennusinsinöörin tehtävään.
Talonrakennustekniikkaa käsitteleviä erilaisia konsultointi- ja asiantuntijatehtäviä hän on tehnyt vuodesta 1978 alkaen ja jatkaa niitä yhä. Rakennussuunnittelukokemusta hänelle on kertynyt yli kahden miljoonan kuutiometrin verran. Hän on ollut asiantuntijana tai lausunnonantajana kymmenissä huomattavissa, Suomen suurimmissa, projekteissa. Hänen osaamistaan rakentamisen alalla on arvostettu ja arvostetaan yhä.
Betonin lujuus arveluttaa usein
Myös tällä hetkellä ajankohtaisissa betonin lujuus- ja kestävyys ongelmissa häntä on tarvittu lausunnonantajana. Ralf Lindberg kuitenkin korostaa, että syitä betonin lujuusongelmiin on vaikea etsiä.
– Syynä ongelmiin voivat olla kiristyneen kilpailun vaikutus tai betonia toimittavien laitosten oman valvonnan puutteet, hän arvelee.
– Asia on syytä selvittää kunnolla.
Hän muistuttaa, että asiaan voi vaikuttaa myös se, että betonin lujuus on harvassa sen käyttökohteessa ratkaiseva ominaisuus. Suurin osa betonista käytetään muualla. Mutta joissain kohteissa lujuus on aivan ratkaiseva ominaisuus ja silloin on laadusta pidettävä kiinni.
Ralf Lindberg totea, että rakenteiden ja betonien lujuutta määrittelevät normit ovat nykyisin hyvin monimutkainen kokonaisuus.
– Niiden määrä on jo minun työurani aikana kasvanut valtavasti, ilmeisesti satakertaistunut.
Hän kysyykin, onko tuo kaikki ollut kehitystä?
– Aiemmin normit pohjautuivat paljolti kokemusperäisiin vaatimuksiin. Nykyisin ne edellyttävät erittäin paljon laskemista, josta tietokoneet tietenkin suoriutuvat hyvin. Mutta laskentaohjelmien tulokset on hallittava ja ymmärrettävä. Laskeminen on vaativaa, siinä ei saa leikkiä.
Energiakysymyksissä ei saa ajaa yli
Rakennusten energiakysymykset ovat viime aikoina olleet vahvasti esillä. Myös niissä Ralf Lindbergillä on vahva perusteltu kanta. Eristyksen lisäämisestä hän sanoo olevansa huolissaan, kuten seuraajansa Tampereella, professori Juha Vinha.
– Olen hänen kanssaan pitkälti samaa mieltä. Turhia investointeja näissä asioissa tulisi välttää. Liian kovien tavoitteiden asettaminen ei kannata, Lindberg sanoo.
Hän korostaa, että energia-asioissa tarkastelun pitäisi olla elinkaaren mittaista. Rakennuksen koko käyttöajan edut ja kustannukset tulee ottaa huomioon, samoin käyttäjät ja heidän ominaisuutensa.
– Rakennukset ovat Suomessa jo nyt pääsääntöisesti hyviä energiansäästömielessä, mitataan niitä millä tahansa mittarilla, Lindberg sanoo. Käytön aikainen energiankulutus on kuitenkin tärkein tekijä.
Kokemuksen, osaamisen ja asioiden oikean ymmärryksen merkitystä Ralf Lindberg haluaa kaiken kaikkiaan korostaa.
Käytännön järki on tarpeen rakentamisessa
Ralf Lindberg on uransa aikana joutunut seuraamaan myös monen ongelmarakennusten hoitoa ja päätöksentekoa. Hänestä riitatapauksissa haittaa usein alan asiantuntijoiden kuppikuntamaisuus.
– Aivan päinvastaisia lausuntoja saa asiantuntijoiltakin. Mikä on todellista totta? Ja sitten juristit tekevät päätöksiä näiden lausuntojen pohjalta. Vakuuttavin esitys palkitaan, todellisista faktoista välittämättä, Lindberg toteaa.
– Tällaiset turhat koulukunnat olisi saatava pois. Talokaupoissa tulevat nämä näkökohdat turhan usein esille. Monesti epäonnistunut talokauppa ja sen oikeuskäsittely saattaa johtaa todelliseen katastrofiin, molemmat osapuolet menettävät pahimmillaan kaiken. Miksi näin jatkuvasti tapahtuu, Lindberg kysyy.
Lindberg näkee valitettavasti samaa ajattelua tulleen myös julkisen rakentamisen puolelle.
– Näiden rakennusten korjaustyöt ovat vaativia ja edellyttävät todellista osaamista. Seurauksena on nykyisin valitettavan usein tilanne, jossa korjataan, mutta ei korjata oikein. Ja sitten saadaan samaa taloa korjata useampaan kertaan.
Lindberg korostaa, ettei rakentamisen osaaminen ole mitään rakettitiedettä.
– Käytännön järki, perusasioiden tuntemus ja tietenkin kokemus antavat oikeille ratkaisuille riittävästi pohjaa. Mutta annetaanko niille tänään tarpeeksi arvoa?
teksti: Esko Kukkonen