Kosteus- ja hometalkoissa nähtiin muiden tavoitteiden ohessa selvästi, että rakennusten korjaustoimintaan tulee saada uutta puhtia ja osaamista. Epäonnistuneita korjauksia seuraa jatkuva korjauskierre, joka tulee erittäin kalliiksi. Siksi talkoiden erääksi tärkeimmäksi päämääräksi asetettiin korjaustoiminnan laadun parantaminen. Se taas vaatii osaamista kaikilta osapuolilta; ongelman tutkijoilta, korjaustyön suunnittelijoilta sekä työnjohtajilta ja tietenkin myös itse korjaustyön tekijöiltä.
Asian valmistelu on jatkunut kuusi vuotta tähän syksyyn saakka. Samaan aikaan valmisteltiin säädöksiä ja ohjeita, jotka tunnustavat kosteusvaurion korjauksen rakennusalan uudeksi erityisalaksi. Koko ajan on kuopiolainen tohtori Helmi Kokotti ollut tässä mukana.
Helmi Kokotti kertoo, että eduskunta edellytti vuonna 2013, että hallitus valmistelee valtakunnallisen rakennusterveyden koulutuksen kehittämissuunnitelman. Tähän vastaten Kosteus‐ ja hometalkoot sekä STM ja OKM rahoittivat vuosina 2014–2016 kaksi rakennusterveyden koulutuksen kehitys‐ ja suunnitteluhanketta (Rakennusteollisuuden koulutuskeskuksen RATEKO ja Suomen Sisäilmakeskuksen vetämä hanke ja Tampereen ja Savonia-ammattikorkeakoulujen vetämä hanke). Jälkimmäinen hanke keskittyi tutkintokoulutusten kehittämiseen, jota toinen hanke täydensi kehittämällä lisä- ja täydennyskoulutuksia.
Hankkeet toimivat yhteistyössä. Nyt lokakuussa ne on saatu päätökseen. Kokotti esitteli niitä Kosteus- ja hometalkoiden päätöstilaisuudessa.
Ympäristöministeriö/ päättyneet hankkeet
Kosteusvaurion korjauksesta uusi erityisala
Samanaikaisesti kehittämishankkeiden kanssa ja myös eduskunnan edellyttämänä STM ja YM valmistelivat vuosina 2014–2016 voimaan tulleet kosteus- ja homevaurioiden korjaamiseen liittyvät säädökset ja ohjeet, jotka sisälsivät muun muassa pätevyysvaatimukset rakennusterveysasiantuntijoille, kosteusvaurion kuntotutkijoille, korjaussuunnittelijoille ja korjaustyönjohtajille.
– Osaajia tarvitaan paljon, sillä maassamme syntyy joka vuosi miljardien edestä lisää rakennusten korjausvelkaa.
– Osaajia tarvitaan paljon, sillä maassamme syntyy joka vuosi miljardien edestä lisää rakennusten korjausvelkaa. Arviolta 25 000 rakennusalan ammattilaista joutuu vuosittain tekemisiin kosteusvauriokorjausten kanssa. Ongelmat koskettavat kaikkiaan arviolta 600 000 – 800 000 suomalaista. Tällöin erikoisosaamisen tarve myös koko ajan kasvaa, Kokotti painottaa.
Hän kertoo, että kehittämishankkeiden laajan verkoston yhteistyönä suunniteltiin rakennusterveyden ohjeelliset opintosuunnitelmat (OPS) koskien kaikkia kosteusvaurion korjausasiantuntijoiden pätevyyksiä. Nämä suunnitelmat sisältävät eri osaamisalueiden tarkemmat osaamistavoitteet, keskeiset sisällöt ja oheismateriaalit sekä AHOT-menettelyn kriteerit.
Opetusmoduulit ja ohjeelliset opetussuunnitelmat ovat nyt yhdenmukaiset kaikissa koulutusta antavissa oppilaitoksissa. Kokotti toteaa tyytyväisenä, että hankkeiden myötä tutkinto- ja täydennyskoulutusta on jo tarjolla ympäri Suomen.
Osaamisen lisätarve oli tiedossa jo 20 vuotta sitten
Helmi Kokotti muistelee, että kuopiolainen työyhteenliittymä aloitti vuonna 1997 rakennusten terveellisyyteen liittyvän laajimman maassamme toteutetun täydennyskoulutuksen. Koulutusidea perustui vankkaan paikalliseen yhteistyöhön eri tutkimuslaitosten ja yliopiston kanssa. Ammattikorkeakoulussa oli myös korjausrakentamisen opetusta, jolloin paikallisen työyhteenliittymän muodostaminen oli luontevaa.
Kokotti johti mainittua täydennyskoulutusta 12 ryhmälle vuoteen 2013 asti. Hän veti vuosina 2010–2013 Kosteus- ja hometalkoissa ensimmäistä rakennusterveyden koulutuksen ja pätevöinnin kehittämishanketta: Terveiden talojen erikoisjoukot.
Kokotti toteaa iloisena, että kehittämishankkeiden tuloksena ammatti- ja tiedekorkeakoulujen sekä tutkimuslaitosten ja yritysten koulutusyhteistyö on nyt laajentunut valtakunnalliseksi.
– Vain sen avulla voidaan saavuttaa uusiin rakennusterveyden pätevyyksiin riittävä opetuksen määrä ja taso.
Tästä on esimerkkinä jo pilotoitu noin kymmenen oppilaitoksen yhteinen verkkokurssi sisäympäristöön liittyvässä opetuksessa. Lisäksi koulutuksen toteutuminen tehostuu oppilaitosten yhdentymisen myötä mm. Kymenlaakson AMK ja MAMK sekä Tampereen yliopistot ja TAMK (Tampere3-hanke).
Syksyllä 2015 on muodostettu laaja rakennusalan erikoistumiskoulutusten kehittämishankkeen Raksa Erko -konsortio. Koko hankkeen vetäjänä on Tampereen teknillinen yliopisto ja ammattikorkeakoulujen osuuden vetäjänä TAMK. Hanke sai vuoden 2016 alussa rahoituksen OKM:stä.
Teknilliset yliopistot (TTY, Aalto ja Oulu) toteuttivat laaja-alaisen rakennusalan kehittämishankkeen yhdessä ammattikorkeakoulujen kanssa. Tavoitteina siinä oli opetusten sisältöjen suunnittelu, yhteistyöverkoston luominen ja -sopimusten teko. Raksa Erko -hanke on hakenut tänä syksynä rahoitusta suunniteltujen erikoistumiskoulutusten toteutukseen, kuten korjausrakentamisen osuuteen.
Korjausasiantuntijoiden pätevöintijärjestelmä saatiin vuosi sitten
Rakennusterveysasiantuntijan ja kuntotutkijan pätevyyksiä ja niihin tähtäävien koulutusten sisältöä ja toteutusta seuraavat STM:n valvonnassa sertifiointitahot FISE Oy ja VTT Expert Services Oy. Kosteusvaurion korjaussuunnittelijan ja korjaustyönjohtajan valmentavia koulutuksia seuraa FISE Oy pätevyyslautakuntien puitteissa.
– Käytännössä asiantuntijoiden kelpoisuuden rakennushankkeissa hyväksyvät kuntien rakennusvalvonnat, Kokotti kertoo.
Koska pätevyysvaatimukset ja -järjestelmät ovat olleet vasta vuoden olemassa, ei FISE:n rekistereissä ole vielä paljon henkilöitä, joilla olisi uusia kosteusvaurion korjauksen erityisalan pätevyyksiä. Tosin rakennusterveysasiantuntijoita on ollut hyvin tilaajien saatavilla VTT:n rekisterissä.
Kokotin mielestä on tärkeää, että aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisen (AHOT)- menettelyllä saadaan kentällä näitä asioita jo vuosia hoitaneiden henkilöiden osaaminen tunnustettua. Tässä menettelyssä voidaan todeta henkilön osaamisen vastaavan pääosin uusia vaatimuksia. Täydennyskoulutuksen tarve määräytyy henkilön aikaisemman osaamisen määrän (tutkintokoulutus ja työkokemus) ja halutun pätevyyden mukaan.
– Esimerkiksi kosteusvaurion korjaussuunnittelijoiksi pätevöityvillä korjausrakentamisen kokeneilla henkilöillä yleensä puuttuu vain noin viikon lähiopetuksen verran osaamista sisäympäristöstä ja talotekniikasta, Kokotti toteaa.
Korkeakoulujen kiristyvän resurssiohjauksen vuoksi rakennusalan koulutuksella on tänään hankaluuksia täyttää tarpeet erilaisten kompetenssien ja pätevyyksien osalta. Lisärahoituksen tarve, noin 25 miljoonaa euroa kymmenen vuoden aikana, painottuu koulutusten organisointiin, käytännön suunnitteluun ja järjestämiseen sekä opettajien koulutukseen.
– Rahoituksen tarvetta pienentää oppilaitosten yhteistyöopetus.
Talonrakennusinsinööristä kouluttajaksi
Helmi Kokotti itse valmistui talonrakennusinsinööriksi Kuopiossa teknillisestä oppilaitoksesta vuonna 1979 ja tohtoriksi 1995 yliopistosta. Hän työskenteli teknisen ympäristöhygienian ja ympäristötieteiden laitoksen opettajana ja tutkijana lukuisissa sisäilma- ja työhygienian projekteissa, muiden muassa EU:n rahoittamissa.
Rakennusterveysasiantuntijoiden koulutusta hän johti vuodesta 1997 alkaen saaden opiskelijoilta tittelin rakennusterveysäiti. Kun rakennusalan rakennusterveyden koulutuksen tarpeen todettiin olevan valtakunnallinen, hän siirtyi vuonna 2013 Savonia ammattikorkeakoulun ja Sisäilmakeskus Oy:n palvelukseen. Nykyisin hän työskentelee pääasiassa RATEKO:ssa.
Esko Kukkonen