Ympäristöministeriön ylijohtaja Helena Säteri kertoo, että sisäilmaston kannalta ratkaisevan tärkeitä ovat uudet rakennusten energiataloudellisuusvaatimukset sekä ministeriöiden yhteiset Home- ja kosteustalkoot. Talkoiden toimintaan hän on hyvin tyytyväinen.
– Siellä on saatu paljon aikaan ja talkoot ovat saaneet myös alan eri toimijoiden yhteistyötä kehitettyä. Talkoot ovat alkuperäisen aikataulun mukaan loppumassa ensi vuonna, mutta on esitetty suunnitelmia jatkaa niitä vielä tulevaisuudessa.
Rakennusten home- ja kosteusasiat ovat vahvasti esillä juuri nyt myös eduskunnassa ja ehkä sieltä on tulossa myös lisäevästystä ja ehkä lisäresurssejakin.
– Monet talkoissa esille tulleet ehdotukset ovat sellaisenaan helposti vietävissä käytäntöön, mutta jotkut taas eivät ole sellaisenaan nykylainsäädännön perusteella toteutettavissa, vaan vaativat lakimuutoksia, mikä hidastaa niiden käyttöönottoa.
– Esimerkiksi asuntokaupan kuntoarvioista ei voida nykylainsäädännöllä antaa määräyksiä. Sen sijaan pätevyysvaatimusten asettaminen on helpompaa. Eräitä tähän liittyviä ehdotuksia on jo lainsäädäntövalmistelussa.
Energiansäästön tiukka aikataulu
Säteri kertoo, että energiamääräysten muutosvauhti on viime vuosina ollut kova, eikä kentällä aina ehkä ole ollut tarpeeksi aikaa valmistautua muutoksiin. Hänestä tuntuu kuitenkin, että asiasta on toisinaan keskusteltu aivan turhaan yllättävänä ongelmana, sillä kiristysten aikataulu on ollut jo pitkään tiedossa.
– Sen mukaisesti muutosvauhti tulee edelleen pysymään kovana ja siihen on varauduttava. Vuosikymmenen lopun lähes nollaenergiatalovaatimuksiin on nyt aikaa varautua ja hakea ratkaisuja. Suomen rakennusala on kuitenkin konservatiivista ja tuntuu vastustavan muutoksia.
Energiamääräysten kiristäminen ei saa Säterin mielestä kuitenkaan johtaa väärään säästämiseen, sellaiseen, jossa terveys ja viihtyvyys vaarantuvat.
– Sisäilmaston laatua ei näillä säästötoimilla saa heikentää.
Kenttä mukaan valmisteluun
Ministeriössä on menossa monta laki- ja asetushanketta, jotka liittyvät rakentamisen ohjailuun.
– Useita ehdotuksia on myös ollut lausunnoilla, joilla toivotaan saatavan kentän ääni riittävästi kuulumaan. Kunnollisten lausuntojen antoon on jaksettava panostaa.
Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki on säädetty ennen perustuslain uusimista, joten muutokset siihen on näin tehtävä melko hankalalla tavalla, mikä hidastaa prosessia. Mutta uutta on jatkuvasti tulossa. Ministeriössä tutkitaan ja valmistellaan rakennuslupamenettelyn ja rakennusvalvonnan muutostarpeita ja lainsäädäntömahdollisuuksia.
– On tärkeää, että toimintaan saadaan lisää asiantuntemusta sekä samanlainen ja riittävä laatutaso koko maahan. Ne ovat resursseja vaativia asioita.
CE merkki pakolliseksi
Säteri kertoo, että tänä kesänä tulee CE-merkki EU:n uuden rakennustuoteasetuksen mukaan pakolliseksi moniin rakennustuotteisiin. Prosessissa tarvittavien CEN-standardien valmistelu on kuitenkin ollut hidasta, eikä suurin osa rakennustuotteista vielä pääse CE-merkinnän piiriin. Siksi näille tuotteille tarjotaan kotimaisia hyväksyntämenetelmiä, joista yksi on tyyppihyväksyntä. Nämä ovat kuitenkin voimassa vai niin kauan kuin CE-merkintä ei ole mahdollinen.
– CE-merkkiä valmisteleva eurooppalainen CEN työ on pääosin teollisuuden omaa toimintaa ja suomalaisen teollisuuden pitäisi ymmärtää sen arvo ja pitää puolensa Euroopassa. Heidän tulisi panostaa standardointiin ja varata työhön sen tarvitsemat resurssit.
teksti Esko Kukkonen | kuva Ympäristöministeriö