Yksi suunnannäyttäjistä on Kirkkohallituksen toimitalo Helsingin Etelärannassa, johon toteutettiin energiasaneeraus alkuvuoden 2017 aikana. Kiinteistön rakennusautomaatiojärjestelmä uudistettiin ja ilmanvaihdon energiatehokkuutta parannettiin. Lisäksi valaistus vaihdettiin LED-tekniikkaan.
Energiasaneerauksen toteutti avaimet käteen –projektina yritykseni LeaseGreen. Arviomme mukaan vuonna 1955 valmistuneen rakennuksen energiakulut putoavat 29 prosenttia. Kiinteistön hiilijalanjälki pienenee ja talon käyttäjien olosuhteet paranevat. Yksi heistä on arkkipiispa Kari Mäkinen.
Kirkkohallituksen toimitalon modernisointi on hyvin kannattava investointi kiinteistön omistaville Kirkon keskusrahastolle ja Kirkon eläkerahastolle. Toimenpiteet pienentävät korjausvelkaa ja nostavat kiinteistön arvoa.
Valtaosa suomalaisista toimitilakiinteistöistä on siinä tilanteessa, että energiajärjestelmän modernisointi on joko kannattavaa tai välttämätöntä. Optimaalinen tulos saavutetaan useimmiten energiatehokkuuden, kiinteistökohtaisen energiantuotannon ja digitalisoinnin yhdistelmällä. Lämpöpumpuilla, aurinkosähköjärjestelmillä ja big dataa hyödyntävällä ennakoivalla ohjauksella voidaan vähentää kiinteistön riippuvutta ostoenergian ja siirtohintojen noususta.
Kiinteistöjen energiakustannukset ovat nousseet 2000-luvun aikana selvästi yleistä hintatasoa nopeammin. Eri asiantuntija-arvioiden mukaan tämä kehitys jatkuu myös tulevina vuosina.
Suuri osa Suomen kansallisvarallisuudesta on sitoutunut kiinteistöihin. Kiinteistöjen korjausvelka kasvaa kaiken aikaa, ja sisäilmaongelmat aiheuttavat keskustelua erityisesti julkisella sektorilla. Suomi on herännyt modernisoimaan kiinteistöjään hitaammin kuin merkittävin kilpailijamme Ruotsi. Ruotsissa puhutaan kymmenien tai satojen miljoonien eurojen arvoisista energiajärjestelmien muutosprojekteista, kun Suomessa liikutaan miljoonien eurojen kokoluokassa. Meillä on siis hyvin suuri taloudelliseen etuun ja osaamisen kehittämiseen liittyvä potentiaali, jota ei vielä hyödynnetä riittävästi.
Energiatehokkuus pitää siksi nostaa suomalaisten kiinteistöjen ensisijaiseksi polttoaineeksi. Koko yhteiskunta voittaa, kun energiaa käytetään älykkäästi ja vastuullisesti. Kiinteistöt ryhtyvät tuottamaan energiaa itse, varastoivat sitä ja osallistuvat uuden ajan energiajärjestelmän toimintaan aktiivisina osapuolina. Suomella on kaikki se osaaminen, mitä tarvitsemme menestyäksemme tässä muutoksessa.
Tomi Mäkipellon esityksen tiivistelmä
Rakennusten energiaseminaari 4.10.2017
Finlandia-talo, Helsinki