Digitalisaatio asettaa uusia vaatimuksia älykkäälle rakentamiselle. Niitä pohtii maailmanlaajuinen CIB-verkosto, jonka tuore puheenjohtaja on suomalainen Helena Soimakallio.
Touko-kesäkuun vaihteessa järjestettiin Tampereella CIB World Building Congress 2016. Järjestäjä Suomessa oli RIL, Rakennusinsinöörien liitto, mutta mukana olivat vahvasti myös Tampereen teknillinen yliopisto sekä VTT. Osanottajia oli yli 500 yli 50 eri maasta ja erilaisia esityksiä oli vastaavasti useammaksi päiväksi.
Osanottajia oli yli 500 yli 50 eri maasta
CIB (International Council for Research and Innovation in Building and Construction) on globaali rakennus- ja kiinteistöalan tutkimuksen kattava verkosto, jonka jäseninä on yli 5000 alan ammattilaista ja yli 500 organisaatiota.
Kongressin päätehtävänä oli pohtia älykkään rakentamisen ongelmia. Jatkuvasti kehittyvä ja laajeneva digitalisaatio asettaa laajasti ymmärrettynä aivan uusia vaatimuksia, mutta samalla tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia rakentamiselle ja kaupunkisuunnittelulle. Miten vanhoilliseksi mielletty rakentamisen maailma pystyy haasteeseen vastaamaan?
Erityisesti Kiinassa on asialle lämmetty, nopea kaupungistuminen on heillä jo käsissä. Kun tyhjälle pellolle luodaan muutamassa vuodessa miljoonakaupunki, ovat haasteet aivan toisenlaisia kuin meillä vanhassa maailmassa, jossa kehitystahti on hitaampi.
Pekingin Tshinghua yliopiston professori Dongping Fang kertoi ongelmista sovittaa tulevaisuuden tarpeet kaupungeissa ja rakennuksissa tämän päivän mahdollisuuksiin. Muun muassa kaupunkisuunnittelulle se asettaa valtavat haasteet ja kunnollisen ja joustavan infran suunnittelu ja rakentaminen ovat tässä aivan avainasemassa, hän esitti.
– Näkökulma myös tutkimuksessa pitää saada nykyistä laajemmaksi, ei vain rakennuksia ja niiden ominaisuuksia ja arvoa käsitteleväksi. Tämä vaatii tietenkin kokonaisvaltaista näkemystä myös päättäjiltä. Päätöksenteko voi tällöin olla laaja-alaisempaa kuin pelkkään rakentamiseen keskittyvää.
Tilanne Kiinassa on tietysti tältä osin helpompi kuin muualla, sillä yksinvaltainen puolue ei joudu länsimaiden tapaan kuuntelemaan niin monta eriävää mielipidettä, eikä välittämään niin monesta intressistä.
Kehitysmaissa, etenkin Afrikassa, ollaan myös menossa samaan suuntaan. Siitä kertoi Singaporen yliopiston alun perin ghanalainen professori George Ofori. Monissa kehitysmaissa on kuitenkin vielä paljon tehtävää talouden ja yhteiskunnan rakenteiden heikkouden vuoksi. Eivätkä asiat aina ole tutkimuksella hoidettavissa.
Ofori ei haastattelussa osannut selvästi vastata kysymykseen, miksi heillä ei yleisesti kampanjoida savupiipun puolesta. Se voisi vähentää monissa maissa niin yleisten sisäilman savukaasujen aiheuttamien sisäilmaongelmien aiheuttamaa sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Ilmeisesti tällaisia toimenpiteitä tarvitaan vielä rakennusten perusasioidenkin kuntoon saattamiseen, pelkkä digitalisaatio ei kaikkea ratkaise.
Helena Soimakallio CIB:n johtoon
Suomalaisten osuus esityksissä ja koko kongressissa oli tietenkin merkittävä. Se huipentui uuden puheenjohtajan valinnassa. Kansainvälisen CIB:n uudeksi puheenjohtajaksi valittiin ensimmäistä kertaa nainen, Helena Soimakallio.
Diplomi-insinööri Soimakallio on toiminut päätoimisesti RIL:n toimitusjohtajana jo kymmenen vuotta. CIB:n jäsenet toimivat laajasti alan tutkimuksen, opetuksen, teollisuuden ja hallinnon parissa. Järjestön tehtävänä on edistää paitsi alan tutkimus- ja kehitystoimintaa, myös koota ja välittää alan tutkimustietoa eri osapuolten käyttöön. CIB muun muassa julkaisee toimialan eri sektoreiden tutkimustoiminnan tiekarttoja, jotka toimivat osaltaan kansainvälisten tutkimusohjelmien suunnittelun ja ohjauksen työkaluina.
Myös CIB:n tärkeimmissä toimielimissä, sen lukuisissa työryhmissä, on suomalaisten panos ollut jatkuvasti merkittävä. Erityisesti jäi mieleen VTT:n tietämyksen ja sen tutkimusprofessori Miimu Airaksisen rooli Smart City -hankkeissa.
Pyrkimys älykkääseen ja kestävän kehityksen mukaiseen rakentamiseen ja kaupungistumiseen on osoittautunut tärkeäksi kaikkialla maailmassa. Mitä tämä sitten käytännössä merkitsee rakentamisessa ja kaupunkisuunnittelussa, tulee toivottavasti selkeytymään tulevaisuudessa nykyistä paremmin. Suomessa alan tutkimus ainakin on mennyt harppauksin eteenpäin.
Kosteus vaivana muuallakin
Varsinaiseen rakentamiseen ja etenkään sisäilmastoon liittyviin kysymyksiin ei tuossa kongressissa sen luoteen vuoksi saanut kovin paljon vastauksia. Yksi sessio, jossa ehdin käydä mukana, käsitteli kosteuskysymyksiä. Siellä kävi ilmi, että Brasiliassa lähes kaikki talot ovat kosteusvaurioituneita. Toimenpiteitä siellä tarvittaisiin, mutta se on vaikeaa jatkuvan rahapulan ja ilmeisen välipitämättömyyden takia. Alan tutkimus mallinnuksineen näytti silti olevan kansainvälistä tasoa.
Toisenlainen tilanne näytti olevan Ruotsissa, jossa hyvin käytännön läheinen kosteusrakentamishanke Bygga- F on lähtenyt hyvin liikkeelle. Lundin teknillisen yliopiston yhteydessä toimivan Fuktcentrumin julkaisu Bygga- F antaa hyvät pohjat, niin sanotun hopeatason alan toimenpiteille, kuten tutkija Kristina Mjörnell Lundin yliopistosta kertoi.
Kultatasolle kosteuskysymysten hoidossa päästään, jos hankkeelle on palkattu erityinen kosteusasiantuntija. Todistuksen tällaisesta kovan luokan asiantuntijuudesta on Fuktcentrumilta saanut hänen mukaansa jo lukuisia asiantuntija ja kysyntä on kova.
Lisätietoja kongressista ja CIB:n toiminnasta:
Ruotsin kosteusasioista tarkemmin :
Teksti: Esko Kukkonen // Kuvat: Susanna Oksanen