Energian hinnan kallistuminen Venäjän hyökättyä Ukrainaan on muuttanut Euroopan energiatilannetta merkittävästi, ja energian hinta ja saatavuus vaikuttavat myös meihin kaikkiin suomalaisiin. Kiinteistöissä – niin asuin- kuin toimitilakiinteistöissäkin – on tarve energiansäästötoimille, ja jokainen voi omalta osaltaan kantaa kortensa kekoon energiansäästötalkoissa.
Ohjeita ja vinkkejä erilaisiin säästökeinoihin on nyt esillä runsaasti. Energiansäästötoimissa kannattaa kuitenkin käyttää harkintaa, sillä ne eivät saa aiheuttaa haittaa sisäympäristölle ja asumisterveydelle.
Astetta alemmas
Valtionhallinnon yhteinen energiansäästökampanja Astetta alemmas kannustaa jokaista suomalaista säätämään energiankulutustaan astetta alemmas. Kampanja kehottaa nopeisiin ja konkreettisiin energiansäästötoimiin ja tarjoaa vinkkejä energiansäästöön ja sähkön kulutushuippujen leikkaamiseen kotona, työssä ja liikenteessä.
Kampanjassa kannustetaan arkisiin tekoihin energian säästämiseksi: ajamaan hiljempaa liikenteessä, säätämään huonelämpötilaa matalammaksi ja hillitsemään lämpimän käyttöveden kulutusta.
10.10. alkanut kampanja jatkuu koko lämmityskauden ajan. Kampanjan toteuttamisesta vastaavat Motiva, Energiavirasto, työ- ja elinkeinoministeriö, valtioneuvoston kanslia, ympäristöministeriö ja Sitra.
Sisäilmayhdistys on mukana tukemassa kampanjaa:
− Kampanjan viesti on sopivan maltillinen, sillä rajuilla lyhyen aikavälin säästötoimilla voi olla pidempiaikaisia vaikutuksia talon rakenteisiin ja sisäilmaan. Sisäilman laadun kannalta olisi suotavaa laskea talviaikaisia ylikorkeita lämpötiloja. Lämmitysjärjestelmän säätäminen kannattaa tehdä, jos osassa asunnoista on kuuma ja osassa kylmä eikä termostaatin säätäminen auta, Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola toteaa.
Valtion kiinteistöissä käynnistyy energiansäästöohjelma
Senaatti-kiinteistöt käynnistää valtion kiinteistöissä energiansäästöohjelman, jonka tavoitteena on vähentää energiankulutusta jopa 75 000 MWh ja säästää 10 miljoonaa euroa energiakustannuksissa.
− Haluamme osaltamme kantaa vastuuta siitä, että me Suomessa selviämme tulevasta, haastavasta talvesta. Isona toimijana meillä on mahdollisuus vaikuttaa, ja yhdessä asiakkaiden kanssa on varmasti mahdollisuus löytää uusiakin säästökeinoja, Senaatin energiaohjelman johtaja Sanna Jääskeläinen sanoo.
Senaatin kiinteistöissä otetaan käyttöön toimia, joita voidaan keskitetyllä kiinteistönhoidon mallilla viedä eteenpäin. Toimenpiteet koskevat erityisesti talotekniikkaa, jota säädetään entistä energiatehokkaammaksi esim. laskemalla toimistojen huonelämpötiloja Sisäilmastoluokituksen S2-luokan alarajalle, keskimäärin 20,5 asteeseen. Energiansäästötoimien lisäksi lisätään mahdollisuuksia sähkön kysyntäjoustoon, jotta sähkönkulutusta voidaan ohjata pois huippukulutuksen tunneilta, jolloin sähköpulan riski on suurin ja sähkön pörssihinta korkeimmillaan.
Kotitalouksilla on tärkeä rooli energiansäästötalkoissa
Energiaa voi jokainen kansalainen säästää paitsi kiinnittämällä huomiota talotekniikan toimivuuteen myös esimerkiksi alentamalla huonelämpötilaa, tarkistamalla ilmanvaihdon toiminnan, vähentämällä turhaa veden juoksutusta ja kiinnittämällä huomiota valaistukseen.
Hyvä asumiseen tarkoitettu huoneilman lämpötila on 21–22-astetta, jolloin asunnossa on mukava oleskella. Lämpötilaa voi energian säästötarkoituksessa hivenen laskea, mutta lämpötilan tulisi kuitenkin asuintiloissa olla vähintään 18 astetta, vanhuksille ja lapsille tarkoitetuissa tiloissa 20 astetta. Muissa kuin asumiseen tarkoitetuissa tiloissa, lämpötilaa voidaan laskea enemmänkin: varastotiloissa 12 asteeseen, autotallissa 5 asteeseen.
− Muissa kuin asutuissa tiloissa lämpötilaa laskettaessa alle 18 asteen tulisi huomioida asumisterveysasetuksen 5 §:ssä tarkoitettu mikrobikasvun riski. Vaurioriski kasvaa erityisesti sisäilman suhteellisen kosteuden ollessa kovalla pakkaskaudella (≤−10 astetta) yli 40 % muutoin kuin hetkellisesti. Tällöin kosteus voi tiivistyä kylmiin pintoihin. Kriittisiä paikkoja ovat esimerkiksi ulkoseiniä vasten olevien kaappien taustat, nurkat ja ikkunat. Riski lisääntyy, jos rakenteet eivät täytä lämmöneristys- tai kosteusteknisiä vaatimuksia, toteaa ylitarkastaja Titta Manninen Valvirasta. Yleisesti voidaan todeta, että asumisterveysasetuksen (STM 545/2015) vaatimukset ovat voimassa myös energian säästötoimia toteutettaessa.
Myös ilmanvaihdon toimivuus on hyvä tarkistaa. Ilmanvaihto poistaa epäpuhtauksia ja kosteutta sisäilmasta ja tuo puhdasta ilmaa tilalle. Vaikka muissa kuin asuinrakennuksissa ilmanvaihtoa voidaan käyttää jaksoittain, asunnoissa ilmanvaihtoa ei kannattaisi sulkea kokonaan siksi aikaa, kun ollaan poissa. Ilmanvaihdon tulee toimia oikein myös radonin vuoksi. Muissa kuin asunnoissa ilmanvaihto tulisi käynnistää vähintään 2 tuntia ennen käyttäjien saapumista ja pitää päällä 1–2 tuntia käyttäjien lähdettyä. Muita ilmanvaihdon jaksottaiseen käyttöön liittyviä asioita on esitetty Kuntien sisäilmaverkoston laatimassa ohjeessa.
− Asunnoissa kosteudentuotto on suurempaa ja ilmanvaihdon määrä pienempää kuin muissa rakennuksissa, joten ilmanvaihtoa tarvitaan myös silloin, kun siellä ei oleskella. Yleensä ei ole ihan helppoa asettaa asunnon ilmanvaihdon käyntiaikoja. Juurikin kohtalaisen pieni ilmanvaihdon määrä aiheuttaa sen, että asunnoissa 2 tuntia ei riitä huuhtelemaan mm. rakennusmateriaaleista tulevia päästöjä, Mervi Ahola toteaa.
Vedenkulutus, erityisesti lämpimän käyttöveden kulutus, on merkittävä energiasyöppö. Jokainen voi kiinnittää huomiota tähän: suihkussa oloaikaa voi lyhentää, ja muutenkin turhaa veden juoksutusta tulisi välttää. Käyttöveden lämpötilaa ei tulisi kuitenkaan säästöjen toivossa laskea, vaan sen tulisi olla noin 55–60-asteista haitallisten legionellabakteerien estämiseksi.
− Asumisterveysasetuksen mukaisesti lämpimän verkostoveden (käyttöveden) lämpötila tulee olla vähintään 50 °C, Titta Manninen lisää.
Puun pienpoltto tulee todennäköisesti lisääntymään tulevana talvena. Puun pienpolton savuhaitoista on tehty ohje viranomaisille, mutta siitä hyötyvät myös kansalaiset.
− Tulisijoja käytettäessä tulee huomioida oikeat puun polttotekniikat, kuten kuivan puun käyttö savuhaittojen ehkäisemiseksi. Roskia ei tule polttaa. Huomiota tulee kiinnittää myös puiden oikeaan säilytykseen sekä tulisijan huoltoon ja kunnossapitoon. Tunne tulisijasi ja polta oikein, vinkkaa Manninen.
Kulutushuippuja kannattaa välttää
Juuri nyt kaikkialla esitetään erilaisia energiansäästötoimia, esimerkiksi Rakli ry:n sivuilla. Mitään uusia keinoja ei ole tarjolla, mutta nyt keinovalikoimaa tarkastellaan uusin kriittisin silmin.
Energiankulutuksessa on huippuja, jolloin sitä kulutetaan tavallista enemmän. Kulutushuippuihin tuotettava sähkö aiheuttaa eniten päästöjä ja on kalleinta.
− Jos sopeutamme tilojen käyttöä kulutushuippujen pienentämiseksi, säästötoimenpiteillä ei välttämättä ole suurta vaikutusta tilojen käyttäjien olosuhteisiin. Sähkön huippukulutuspiikkien torjunta onkin aloitettava jo ennen kuin sähköpulan riski kasvaa suureksi, projektipäällikkö Juho Kess Rakli ry:stä sanoo.
Konkreettisten energiansäästötoimenpiteiden lisäksi on itse kunkin hyvä pohtia, voisiko energiankulutusta siirtää huippukulutuksen ajalta (arkisin noin 8–10 ja 17–21) muihin vuorokauden aikoihin: kannattaisiko esimerkiksi pyykit ja astiat pestä ja sähköauto ladata huippukulutusaikojen ulkopuolella.
Teksti: Anna Merikari