Sisäilman mikrobeja tutkitaan Suomessa niin yhdysvaltalaisella kuin Euroopan unioninkin rahoituksella. Tutkimusten tuloksia esiteltiin kevään Sisäilmastoseminaarissa.
Sisäilmassa olevien haitallisten ja jopa patogeenisten mikrobien määrä oli edelleen yksi pääaiheista kevään Sisäilmastoseminaarissa. Aiheesta oli järjestetty kaksi sessiota, joissa kerrottiin mikrobien, lähinnä bakteerien ja sienien merkityksestä sisäilman laadulle ja ihmisten oireilulle ja sairastumiselle sekä mikrobien mittaamisesta käytännössä. Jälkimmäiseen erittäin kiinnostavaan ongelmaan, mikrobien mittaamiseen rakenteista ja sisäilmasta, palaamme seuraavassa uutiskirjeessä. Mutta mikrobit antavat muutenkin melkoisia haasteita tutkimukselle.
Suomessa toimiva THL:n tutkija, tohtori Martin Täubel, on ollut monessa kansainvälisessä sisäilman mikrobeja käsittelevässä tutkimushankkeessa mukana. Hän oli Suomen edustajana ja kantavana voimana EU:n rahoittamassa tutkimushankkeessa, jossa selvitettiin koulujen kosteus- ja homeongelmia eri maissa. Sen tuloksia on äskettäin tulkittu ja puitu Suomenkin lehdistössä.
Tällä kertaa Martin Täubel kertoi kansainvälisestä hankkeesta, jonka tavoitteena on yhteistyöllä kehittää sisäilman mikrobien tutkimusmenetelmiä. Siinä on rahoittajana yhdysvaltalainen SLOAN-säätiö, jonka kustannuksella saatiin viime syksynä järjestettyä Kuopion yliopistossa merkittävä yhteisseminaari, jossa yhdysvaltalaista ja eurooppalaista lähestymistapaa näihin asioihin pyritään yhdessä kehittämään ja yhtenäistämään.
Tuloksia tällaisesta isosta hankkeesta on odotettavissa vasta pidemmän ajan päästä. Merkittävää on kuitenkin, että Suomen tutkimus tällä alalla on taas osoittautunut kansainvälisesti mitaten korkealuokkaiseksi.
Taudit leviävät joukkoliikenteen solmukohdissa
Ihmisten matkustamisella on merkittävä vaikutus tartuntatautien leviämiselle, varsinkin globaali lentoliikenne onnistuu levittämään tauteja tehokkaasti ympäri maailman. Asia tuli vahvasti esille kymmenisen vuotta sitten SARS-epidemian aikana, mutta on huomattava nykyisinkin etenkin influenssa-aaltojen aikana.
Paitsi itse lentokoneiden matkustamot, myös joukkoliikenteen solmukohdat kuten lentoasemat ovat tässä keskeisiä. Paljon ihmisiä on siellä lähellä toisiaan. Monet ovat myös kosketuksissa monien käyttämien yhteisten pintojen, esimerkiksi lentoasemakärryjen kautta. Myös metroasemilla on tautien leviämisvaara suuri.
Näitä asioita tutkitaan EU:n rahoittamassa PANDHUD-hankkeessa, jota esitteli siinä mukana olevan VTT:n tutkija Ilpo Kulmala. Mukana hankkeessa ovat myös Itä-Suomen yliopisto sekä yliopistoja Ranskasta ja Englannista.
Ihmiset levittävät infektioita sekä pisaratartuntoina ilman kautta että isompien pisaroiden laskeuduttua pinnoille myös kosketustartuntana. Infektioita levittävät pisarat, varsinkin pienet, leviävät helposti jopa parin metrin päähän aivastavasta henkilöstä. Erilaisissa joukkoliikenteen solmukohdissa tartuntatiet ja riskit vaihtelevat, mutta ruuhkaisilla asemilla on vaikea noudattaa tätä suositeltua vähimmäisetäisyyttä.
Otsonointi ja biosidit eivät sovi hometorjuntaan
Hanna Leppänen THL:stä ja Kyösti Louhelainen TTL:stä esittelivät seminaarissa otsonin ja muiden biosidien vaaroja etenkin korjausrakentamisessa ja hometorjunnassa. Asiasta on tässä uutiskirjeessä myös laitosten yhteiseen kannanottoon perustuva juttu. Vaikka Suomessa näiden aineiden käyttö ei ole poikkeuksellisen suurta, on silti tarkkaan harkittava milloin ja miten niitä käytetään.
Biosidien käyttöä ei suositella homeongelmien ratkaisuksi, homesiivouksen tehosteeksi tai homeiden ehkäisyyn. Kaikkien biosidien käytössä pitäisi noudattaa ainakin 24 tunnin varoaikaa, jolloin tiloissa täytyy olla tehokas tuuletus.
Työterveyslaitoksen käytännön puhdistustyötä tekevien piirissä tekemän selvityksen mukaan oli yrityksissä käytössä yhteensä 36 erilaista biosidia. Niiden käyttöön liittyy kuitenkin useita riskejä, eikä aineiden tehosta aina ole varmuutta. Erityisesti tulisi muistaa niitä käyttävien henkilöiden suojaus ja koulutus tehtäviinsä.
Otsonin osalta todettiin, ettei otsonointi poista sieni- ja bakteerikasvustoa rakennusmateriaalien pinnalta eikä sisältä. Otsonia ei siksi voi suositella bakteeri- ja sienikasvustojen poistamiseen. Otsonin osalta on myös huomattava, että otsoni on itsessään suurina pitoisuuksina haitallista sekä, että sen sivutuotteina voi syntyä sisäilmaan terveydelle haitallisia pienhiukkasia tai yhdisteitä, jotka voivat myös adsorboitua pintoihin ja rakenteisiin.
Otsoni voi vaikuttaa myös haitallisesti eräisiin materiaaleihin. Otsonin käytössä on muistettava myös noudattaa 24 tunnin varoaikaa kuten muillakin biosideilla.
Hometaloissa opettajien ääni käheytyy ja palomiehet oireilevat
Turun yliopistolla on professori Tuula Putuksen johdolla tehty useita mielenkiintoisia tutkimuksia sisäilmaongelmien erilaisista vaikutuksista. Kouluissa kärsitään yleisesti kosteus- ja homeongelmista. Niistä aiheutuu monenlaisia oireita. Nyt tuotiin esille opettajien äänen käheys, joka vaivaa jopa neljäsosaa maan opettajista. Käheyden esiintyminen voi Putuksen mukaan olla yhteydessä koulussa esiintyvään sisäilmahaittaan.
Käheys lisää opettajien poissaoloja ja yhdistyy muihinkin oireisiin. Myös kosteusvaurioituneilla paloasemilla on todettu terveysongelmia. Palomiehet ovat hyväkuntoisia ja heidän joukossaan ei ole juuri astmaatikkoja, mutta silti kosteus- ja home-ongelmien tulessa heille tulee samanlaisia oireita ja terveysongelmia kuin muillekin vastaavissa tiloissa.
Tuula Putus kertoi kosteusvaurioituneissa rakennuksissa esiintyvän myös sellaisia oireita, joita ei useinkaan yhdistetä sisäilmaongelmiin. Kosteusvaurioituneessa terveyskeskuksessa on korjauksista huolimatta edelleen havaittu työntekijöillä runsaasti reumaa ja niveloireita. Tähän liittyen on myös IgG vasta-aineita havaittu normaalia enemmän. Kohdetta seurataan edelleen.
Teksti: Esko Kukkonen