Finvac ry järjesti Rakennusten energiaseminaarin nyt neljättä kertaa, suunnittelijana ja vetäjänä oli entiseen tapaan emeritusprofessori Olli Seppänen. Noin 600 osallistujaa vetäneen seminaarin pääteemana oli siirtyminen kohti nollaenergiarakennuksia.
Seminaariin oli kutsuttu esityksiä pitämään todella korkeatasoiset asiantuntijat. Elinkeinoministeri Olli Rehn kertoi Suomen energia- ja ilmastostrategiasta, jossa rakennuksilla ja niiden lämmittämisellä on suuri merkitys. Suomen kansallisena tavoitteena on kivihiilen ja muiden fossiilisten polttoaineiden käytön reipas vähentäminen sekä voimakas siirtyminen uusiutuvien lämmönlähteiden puolelle. Tilanne on melko vaikea, sillä tehokkaita vaikuttamiskeinoja on vaikea löytää. Päästökauppa ei Euroopan mitassa toimi toivotulla tavalla. Energiansäästössä on suuri merkitys myös valtiovallan ja eri toimijoiden välisillä energiansäästösopimuksilla. Sisäilmasta Rehn totesi, ettei sisäilmaongelmia pidä käyttää lyömäaseina energiatehokkuuden parantamista vastaan.
Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta, kertoi Pariisin ilmastosopimuksen vaikutuksista Suomessa. Viime vuonna tehty sopimus on varsin kunnianhimoinen ja pyrkii rajoittamaan ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen. Komissio ehdottaa Suomelle 39 prosentin päästövähennystä taakanjakosektorille, johon kuuluvat muun muassa liikenne ja rakennusten lämmitys. Tämä vaatimus on aika kova. Tärkeimpiä toimia ovat liikenteen puolella uusiutuvien liikennepolttoaineiden sekä sähköautojen lisääntyvä käyttö.
Rakennusten puolella taas öljylämmityksestä luopuminen ja lisääntyvä uusiutuvien käyttö yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa ovat tärkeitä. Keinoja on erilaisia, Ruotsissa esimerkiksi öljylämmitystä vähennettiin tehokkaasti verotuksen avulla. Asia ei kuitenkaan ole ratkaistu vain vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamisella, sillä uudet haasteet odottavat. Vuoden 2050 kohdalla Suomen pitäisi pystyä saavuttamaan jo 80 prosentin vähennys ilmastolain mukaisesti. Valtioneuvosto onkin luvannut syksyn ja talven aikana tehdä asiassa merkittäviä päätöksiä.
Miten muualla säästetään?
Seminaariin oli kutsuttu professoritason vieraita naapurimaista, Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta. Esitysten perusteella vaikuttaa siltä, että meidän määräystemme tuleva vaatimustaso ei suuresti poikkea näiden maiden tasoista. Yksityiskohdat ja rakennusten ryhmittelyt poikkeavat tietenkin kunkin maan erityisolosuhteiden mukaan.
EU:n rakennusten energiataloutta koskevan direktiivin EPBD:n vaatima lähes nollaenergiatalojen vaatimustason määrittely ei ole helppoa ja on monessa maassa vielä lopullisesti tekemättä. Tämä kävi ilmi tanskalaisen professori Bjarne W. Olesenin esityksestä. Hän käsitteli siinä asiaa myös EU:n piiriä laajemmin ja kertoi asiaan liittyvästä standardointityöstä. Yhdysvalloissa on vastaavia rakennusten energiansäästöön liittyviä tavoitteita vain osavaltioiden tasolla. Kaliforniassa on tällä hetkellä niissä kovin vaatimustaso. Tutkimustyötä hyvien energiasäästökeinojen löytämiseen tarvitaan. Suurin ongelma ovat kuitenkin olemassa olevat rakennukset, joiden korjaaminen energiataloudellisemmiksi on todellinen haaste.
Olesen totesi lopuksi, että rakennuksia ei rakenneta energiansäästöä, vaan ihmisiä varten. Rakennusten tulee palvella käyttäjiään ja tarjota hyvä sisäilmasto. Sen puutteiden kustannukset ylittävät energiakulut moninkertaisesti.
Uusien määräysten luonnokset esille
Ympäristöministeriön rakennusneuvokset Teppo Lehtinen ja Pekka Kalliomäki kertoivat lähes nollaenergiavaatimusten valmistelun nykytilanteesta. Uusin ehdotus tulee Lehtisen mukaan lausunnolle vielä lokakuussa ja se on tarkoitus saada valmiiksi hyvissä ajoin ensi vuoden keväällä. Muutoksia keväällä lausunnolla olleeseen ehdotukseen on odotettavissa. Vaatimustasot tulevat ainakin toimistotalojen osalta hieman alenemaan aiemmin ehdotetusta. Voimaan uudet määräykset tulisivat vuoden 2018 alusta.
Pekka Kalliomäki kertoi jonkin verran enemmän tulevien säädösten yksityiskohdista. Sisäilmaston kannalta tärkeintä lienee se, että sisäilman CO2-pitoisuudelle on tulossa rajaksi 800 ppm yli ulkoilman tason ja ilmanvaihto on mitoitettava niin, että ulkoilmavirta henkilöä kohti on 6 l/s. Rakennuksen ulkoilmavirta neliötä kohti on oltava vähintään 0,35 l/s. Muissa kuin asuinrakennuksissa riittää 0,15 l/s neliötä kohti. Vaatimukset siis pysyvät aika pitkälti ennallaan ja ilmanvaihdon energiansäästö on jatkossa saavutettava tehostamalla laitteita.
Määräysehdotusta arvosteltiin
Ministeriön ehdotus sai viime keväänä ristiriitaista palautetta. Vaatimuksia pidettiin liian kovina ja niiden katsottiin perustuvan liikaa teoreettisiin laskelmiin. Laskentaekspertti, tekniikan lisensiaatti Mika Vuolle totesikin, että koko lähes nollaenergia -käsite on epäonnistunut viestinnässään. Hänestä koko käsite antaa väärän mielikuvan koko asiasta. Uudisrakennuksille ehdotettujen E-lukujen vaatimustasot ovat lukuarvoina lähempänä sataa kuin nollaa. Hänestä ehkä olisi parempi puhua ”2020-luvun rakennusten” tasosta.
Energiatehokkuuden toteutumista kommentoivat myös Helsingin tilakeskuksen kiinteistöpäällikkö Sari Hildén sekä Tampereen teknillisen yliopiston rakennusfysiikan professori Juha Vinha. Hildén korosti viimeaikaisten määräysmuutosten suurta muutosnopeutta, jonka tahdissa ei käytännössä ole aina pystytty etenemään. Hän epäili myös, että käytännössä on myös vaikea tavoittaa laskelmien vaatimustasoja. Monimutkaiset ja haavoittuvat laitteet saattavat myös lisätä energiankulutusta toivotusta ja lasketusta. Energiansäästö ei hänestä saisi myöskään olla laskennallista ”kikkailua”. Käytön ja huollon ongelmat saattavat myös laitteiden monimutkaistuessa lisääntyä.
Juha Vinha arvosteli kiristyvää vaatimustasoa etenkin rakennusfysikaalisesta näkökulmasta. Uusien vaatimusten mukaisten rakennusten kosteustekninen toiminta ja vikasietoisuus lisääntyvät. Vinha korosti myös uusien vaatimusten kustannuksia lisäävää vaikutusta. Hän epäili, että tällainen yhden asian korostaminen voi johtaa rakennuksen toteuttamiseen ympäristöä kuormittavalla tavalla.
Arkkitehti Kimmo Lylykangas arvosteli uusien määräysten valmistelua lähinnä arkkitehtisuunnittelun kannalta. Hänestä suuntaa kohti nollaa energiankulutuksessa ei ole koettu tavoittelemisen arvoiseksi. Ihmisten on vaikea mieltää tuollaista tavoitetta ja rakennusten toimimista hajautettuina energianlähteinä. Uusiutuvien energiamuotojen suosiminen voisi muulla tavoin olla tehokkaampaa.
Energiatehokkuuteen vaikuttaa myös moni näissä määräysehdotuksissa näkymätön asia, kuten tilan käytön tehokkuus ja muuntojoustavuus. Arkkitehdin työn kannalta määräysehdotukset vievät hänen mukaansa väärään suuntaan. Pääsuunnittelijan tehtävä hyvän ja toimivan kokonaisratkaisun luojana olisi saatava niissä paremmin esille. Myös ikkunapinnan osuuden kunnollinen määrittely voisi olla uusissa määräyksissä paremmin esillä. Toimivat ikkunat ovat tärkeä osa asunnon ja muun tilan hyviä ominaisuuksia.
Debatti ei avannut solmuja
Seminaarin järjestäjät olivat rakentaneet ohjelmaan myös Suomessa harvinaisen debatin, jossa määräysehdotuksen puolustaja Mika Vuolle ja arvostelija Juha Vinha kävivät tiukan, nopeatahtisen väittelyn. Mika Vuolle puolusti ehdotusta ja sen laskentamenetelmiä ansiokkaasti. Hän toi myös esille sen, ettei uusissa vaatimuksissa ole eristyspaksuuden osalta mitään uutta. Ehdotetut eristyspaksuuden vaatimukset ovat jo ennestään tuttuja kentälle.
Tätä Juha Vinha ei purematta niellyt, vaan sanoi niiden johtavan sellaisiin ratkaisuihin, jotka ovat yhä riskialttiimpia ja vaikeita toteuttaa käytännössä. Hän korosti uusien vaatimusten olevan myös liikaa taloteknisten laitteiden hyvän lasketun toiminnan varassa. Niidenkään todellista toimintaa ei vielä tunneta hyvin eikä niitä osata suunnitella ja rakentaa. Niiden kunnollinen toiminta vaatii myös ylläpidon ja huollon osaamista ja niistä huolehtimista. Ollaanko siihen nyt valmiita, hän kysyi.
Aurinkopaneelien hinnat pudonneet
Hyvin organisoidun seminaarin lopuksi mentiin määräysehdotuksista ja niiden kommentoimisesta laajempiin kuvioihin. Taloautomaatiopäällikkö Tom Bremer Helsingin kaupungin rakennusvirastosta esitteli ajatuksiaan ja kaupungin kiinteistöpuolen kokemuksia rakennusautomaation antamista uusista mahdollisuuksista rakennusten energiatalouden ja käyttömukavuuden parantamisessa. Hänkin painotti ajatusta, ettei rakennuksen sisäilmaston laatu saa kärsiä energian säästöstä. Siinä on reaaliaikaisesti toimiva taloautomaatio avainasemassa. Siihen on hänestä nykyisin myös olemassa käyttökelpoista tekniikkaa.
Toimitusjohtaja Eero Pekkola Oilon Oy:stä kertoi omista kokemuksistaan tehokkaamman energiantuotannon puolella, niin Suomessa kuin Kiinassa. Oilon on kehittänyt lämpöpumpputekniikkaa toimimaan monenlaisten rakennusten lämmönlähteenä. Hänen mukaansa kaikkea mikä virtaa, jätevedestä alkaen, voidaan käyttää rakennusten lämmönlähteenä oikealla ja toimivalla tekniikalla.
Aurinkoenergian vahva puolestapuhuja, professori Peter Lund Aalto-yliopistosta, sai lopettaa seminaariin myönteisiin uutisiin. Pääosin Kiinassa valmistettujen aurinkosähköpaneelien hinnat ovat viime vuosina pudonneet murto-osaan entisestään. Nyt niiden käyttö myös rakennusten lämmityksen ja muun toiminnan puolella on entistä kannattavampaa. Hän toivoi kuitenkin parempien tuloksien saavuttamiseksi yhä suurempia satsauksia niihin sekä yksityiseltä että julkiselta puolelta.
Seminaarin esitelmät ovat luettavissa Finvacin nettisivuilla: www.finvac.org
EK